Lue keskustelun säännöt.
Ei riitä, että tekee työnsä hyvin, vaan pitäisi olla "hyvä tyyppi"
12.09.2022 |
Ootteko ihmiset tätä mieltä?
Mä olen kokenut näin, kun työni oon aina tehnyt tunnollisesti ja kunnolla, mut en vaan osaa pussata peetä tai "tuoda itseäni tykö". Jatkoa sopparille ei tarjota minulle, eikä kukaan halua pitää musta kiinni, mut oon huomannut, että sellaiset tyypit kyllä, jotka tekee vähemmän hommia ja enemmän istuu rupattelemassa porukan kanssa ja on supliikkeja jne, niin ne kyllä haalitaan vakkarihommiin, vaikka olis koulutkin kesken. Ammattitaitovaatimuksistakin joustetaan, koska ne on vaan niin hyviä tyyppejä.
Onko tällaisella tunnollisella, mut hieman introvertilla, mukavalla mut hieman ujolla mitään järkeä yrittää raataa ja tehdä työnsä hyvin, kun, ei siitä kuitenkaan mitään jatkoa seuraa. Muutama kehu voi joskus tulla, mut kissa kehuilla elää.
Sama lopputulema on, jos vaan puoliksi tekee hommat ja puolet ajasta räplää puhelinta?
Kommentit (27)
Itseasiassa se riittää että on "hyvä tyyppi". Silloin voi tehdä työnsä vaikka vaan vasurilla vähän sinne päin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne kymmenen vuoden työkokemusta omaavat vain toistaa niin kuin robotit jotain siinä kymmenessä vuodessa opittuja itsestäänselvyyksiä, jotka kaikki tietää. Niistä ei saa mitään uutta lisäarvoa.
Kuulostaa hienolta, mutta pyörä keksitään taas uudelleen.
Tämä taitaa vähän riippua yrityksestä, että mitä arvostetaan. Siksi kannattaisi "aluksi" nuuskia, että millaiset tyypit pärjää ja miten, esim että paheksutaanko kahvihuoneessa pöliseviä, ja jos kyllä, niin kuka paheksuu, palkkauksesta päättävä tyyppi, vai se sun ainoo toinen kollega, joka keskittyy tekemään töitä. Mikäli paheksuja on palkkauksesta vastaava tyyppi, niin tee kuten hän itse.
Lisäksi vaikka olisi introvertimpi, omaa työntekoa kannattaa silti "mainostaa", koska voi olla omakin harha/luulo, että muut ymmärtävät sinun tekevän töitä, kun et ole niiden kanssa kahvilla. Saattavat luulla, että esim räpläät omaa puhelintasi koko sen ajan, kun he ovat kahvilla, koska "kuka nyt jaksaa töitä koko ajan tehdä". Itse jos aloittaisin uudessa paikassa, niin menisin muiden mukaan aluksi, olisin keskusteluissa hymyllä mukana, mutten kauheasti kommentoisi koska oikeestihan ei kiinnosta vidsiäkään, lähtisin 10min päästä takaisin töihin sanomalla lattean "vai niin, ja takas sorvin ääreen" näyttäen nyrpeää naamaa. Hetken kuluttua nämä pärinäpäät huomaa, ettet tuo kahvihetkiin sisältöä, niin unohtavat sut. Sitten käyt enää kerran kuussa "valittamassa" että taas pitää töihin mennä. Näin olet yksi muiden joukossa, etkä turhaan sulje itseäsi ulkopuolelle olemalla kunnollinen työntekijä.
Meidän pomo rekrytoi juuri näitä hiljaisia hissukoita, jotka eivät puhu mitään ja ei tule kahvitauoille yms. mukaan. Ärsyttää ja laskee työviihtyvyyttä! Tästä syystä teen mahdollisimman paljon etänä töitä ja seurustelen töissä muiden osastojen työntekijöiden kanssa.
Jos olet taitava ammatissasi, kannattaa miettiä että kuinka saisit tehtyä elantosi yrittäjänä.
En tarkoita niinkään aikasi myymistä korvausta vastaan, vaan kuinka osaamistasi hyödyntäen voisit luoda tuotteita ja/tai palveluita jotka ovat kaupallisesti tuottavia, eivätkä vaadi mittavaa panostusta omalta osaltasi sen jälkeen kun ne ovat valmiita markkinoille.
Tämä ei luultavasti ole ihan kevyt ajatustyö, mutta onnistuessaan muuttaa elämäsi suunnan merkittävästi paremmaksi. Apua ja neuvoja tähän on tarjolla maksutta Uusyrityskeskuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut niin korkeaan asiantuntija- ammattiin, että täällä ei enää ns. naamakertoimella pärjää. Ei myöskään olemalla ns. hyvä tyyppi. Tietotaito ratkaisee.
Joissakin asiantuntija työssä ratkaisee myös sn miten sinä esim edustat työnantajaasi. Tekijät on aina myös niitä yrityksen käyntikortteja, kun kilpailu on oikeasti kovaa.
Aivokirurgintyössä ei ratkaise
Ne kymmenen vuoden työkokemusta omaavat vain toistaa niin kuin robotit jotain siinä kymmenessä vuodessa opittuja itsestäänselvyyksiä, jotka kaikki tietää. Niistä ei saa mitään uutta lisäarvoa.