Pienen vauvan tuominen harrastuksiin, opintoihin jne.
Harrastusryhmässäni on tuore äiti, joka on alkanut ottamaan tuoreen pienokaisensa mukaan jokaiselle tapaamiskerralle. Vauva luonnollisesti myös itkee ja vaatii oman huomionsa. Itse koen tällaiset tilanteet yksinkertaisesti todella turhauttavina. Harrastan, koska haluan rentoutua ja saada voimia arkeni vastapainoksi - en halua kuulla vauvan itkua, joka näissä tilanteissa kuulostaa lähes yhtä kuormittavalta kuin naapurin kivipora. Mielestäni vauvat eivät yksinkertaisesti kuulu mukaan aikuisten harrastuksiin/ luennoille tms. Joten tuoreet äidit, voisiko lapsenne isä katsoa pienokaista sen pari tuntia sen sijaan, että kantaisitte vauvan aivan kaikkialle mukananne?
Kommentit (146)
No ei kuulu, mutta monet eivät välitä jos pilaavat toisen kokemuksen koska heillä on oikeus.
Mitäs jos ei ole miestä tai tukiverkkoa vaan vauva on pakko ottaa mukaan? Äiti voi tarvita jotakin aikuiskontaktia ettei pimahda. Ymmärrän kyllä ärsytyksen tässä asiassa, mutta joskus on olosuhteiden pakosta otettava vauva mukaan.
Vierailija kirjoitti:
se rääkyvä haiseva pissakakkaoksennuskäärö ei todellakaan kuulu aikuisten harrastuksiin
Sanoppas tämä peilin edessä itsellesi ääneen ja kuvittele että äitisi sanoi sinusta niin.
Mielestäni lapsen voi ottaa mukaan luennoille, jos ei ole muuta vaihtoehtoa. Kaipa harrastuksiinkin, jos on pakko. Kummassakin vaihtoehdossa paras olisi, jos lapsi nukkuisi vaunuissaan esim. käytävässä ja vanhempi seuraisi tilannetta itkuhälyttimellä. Vaan eipä ne vauvatkaan aina silloin nuku kun pitäisi. En siis tiedä, onko tähän ideaalia ratkaisua.
Mutta jos on yh niin pitäisikö hänen lakata käymästä harrastuksissa? Itseäni ei vauvan huuto haittaa, enemmän mua haittaa esim tupakan poltto julkisilla paikoilla, roskaaminen ym jota saa kestää joka ikinen päivä
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos ei ole miestä tai tukiverkkoa vaan vauva on pakko ottaa mukaan? Äiti voi tarvita jotakin aikuiskontaktia ettei pimahda. Ymmärrän kyllä ärsytyksen tässä asiassa, mutta joskus on olosuhteiden pakosta otettava vauva mukaan.
Sitten jäädään kotiin ja kutsutaan kaveri kylään.
Saako muuten lapsen ottaa mukaan työpaikalle ?
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos ei ole miestä tai tukiverkkoa vaan vauva on pakko ottaa mukaan? Äiti voi tarvita jotakin aikuiskontaktia ettei pimahda. Ymmärrän kyllä ärsytyksen tässä asiassa, mutta joskus on olosuhteiden pakosta otettava vauva mukaan.
Silloin aikuiskontaktit lienee hyvä luoda harrastuksissa, joihin myös pienet vauvat ovat tervetulleita. On paljon erilaisia äitiryhmiä. Ja harvoin tilanteet on aidosti sellaisia, että äiti olisi aivan täydellisen yksin vauvansa kanssa. Ja mikäli näin on, on äidin velvollisuus hakea itselleen tarvitsemaansa apua ja tukea. Vauvat eivät yksinkertaisesti kuulu mukaan aivan jokaiseen tilanteeseen. On ehdottomasti myös vauvankin etu, että hän saa olla ympäristössä, johon hän on tervetullut. Ap
Mä olin kerran yhdellä työväenopiston ompeluaiheisella viikonloppukurssilla, jossa opettajankin aika meni paikalle tuoduille vauvoille lässyttäessä. Mikään kurssiesitteessä ei viitannut siihen, että tämä on joku koko perheen eväsretki, jossa luokkaan raahataan vaunut, turvaistuimet ja babysitterit ja imetetään siinä ompelupöytien ääressä pohtien samalla pitkittyneen latenssivaiheen (opin uuden termin siellä sentään) vaikutusta seuraavien lasten synnytyksiin. Joo, en mennyt sinne toistamiseen.
Nyt olen itse vihdoin ja viimein raskaana ja edelleen sitä mieltä, ettei tuo ole ihan ok.
Mä luulen että ihmisillä on asiat liian hyvin niin pienetkin asiat häiritsee. Jos Suomessa nähtäisiin nälkää, olis kylmä ja vilu niin kuka edes kiinnittäisi huomiota vauvan huutoon mitään huomiota. Mutta mitä paremmin ihmisellä on asiat sen herkempi hän on kaikelle. Saan sata alapeukkua tästä kommentista koska ihmiset ei kestä totuutta. Itselläni on sairaus, jatkuvat kovat kivut ja en häiriinny vauvan huudosta tai metelistä, äänet kuuluvat elämään
Saako lapsen ottaa mukaan baariin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos ei ole miestä tai tukiverkkoa vaan vauva on pakko ottaa mukaan? Äiti voi tarvita jotakin aikuiskontaktia ettei pimahda. Ymmärrän kyllä ärsytyksen tässä asiassa, mutta joskus on olosuhteiden pakosta otettava vauva mukaan.
Sitten jäädään kotiin ja kutsutaan kaveri kylään.
Kaikilla ei ole sellaista kaveria. Ihmisillä on tosi monenlaisia tilanteita ja on ihmisiä, jotka ovat tosi yksin tässä maailmassa. Parempi siis, että äiti pimahtaa kun on kotona yksin lapsen kanssa, koska ei voi käydä missään harrastuksessa edes kun ei ole hoitajaa lapselle. Näitä tapauksia on olemassa, joskin toivottavasti vähän. Eli ensin kun alkaa hermostumaan niin voi miettiä, että jos kyse on vaikkapa tällaisesta tilanteesta ja miettii, että miltä itsestä tuntuisi vastaavassa tilanteessa. Ap:n tarinan äiti ei ole välttämättä tällainen tapaus, mutta ei sitä voi tietää.
Saanko mäkin huutaa kurkku suorana niissä harrastuspiireissä? Ääntähän elämään mahtuu ja silleen.
Teillä on asiat niin hyvin että tää on teidän suurin murheenne
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lapsen voi ottaa mukaan luennoille, jos ei ole muuta vaihtoehtoa. Kaipa harrastuksiinkin, jos on pakko. Kummassakin vaihtoehdossa paras olisi, jos lapsi nukkuisi vaunuissaan esim. käytävässä ja vanhempi seuraisi tilannetta itkuhälyttimellä. Vaan eipä ne vauvatkaan aina silloin nuku kun pitäisi. En siis tiedä, onko tähän ideaalia ratkaisua.
Se siepataan käytävästä.
Mua ei häiritse, jos äiti pitää huolen siitä vauvasta, ja vie pois tilasta, jos lapsi huutaa.
Imetys tai ruokkiminen ei haittaa.
Vaippaa ei vaihdeta siinä pulpetinkannella.
T. muutaman aikuisen äiti, joka 2 kertaa vei esikoisen vauvana luennolle. Toiselta lähdettiin kesken pois, koska en jaksanut pidellä pikku kiemurtelijaa sylissä :D
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että ihmisillä on asiat liian hyvin niin pienetkin asiat häiritsee. Jos Suomessa nähtäisiin nälkää, olis kylmä ja vilu niin kuka edes kiinnittäisi huomiota vauvan huutoon mitään huomiota. Mutta mitä paremmin ihmisellä on asiat sen herkempi hän on kaikelle. Saan sata alapeukkua tästä kommentista koska ihmiset ei kestä totuutta. Itselläni on sairaus, jatkuvat kovat kivut ja en häiriinny vauvan huudosta tai metelistä, äänet kuuluvat elämään
Ei tämä ole totuus, vaan sinun, yksittäisen ihmisen kokemus. Itse haluan keskittyä harrastamaan/ ja opiskelemaan ilman häiriötekijöitä. Lapsen itku herättää jokaisessa naisessa vaistonvaraisesti tarpeen reagoida (stressihormonit nousee jne). En aidosti halua kokea tällaista tilanteissa, joissa koetan keskittyä omaan hyvinvointiini ja elämääni. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että ihmisillä on asiat liian hyvin niin pienetkin asiat häiritsee. Jos Suomessa nähtäisiin nälkää, olis kylmä ja vilu niin kuka edes kiinnittäisi huomiota vauvan huutoon mitään huomiota. Mutta mitä paremmin ihmisellä on asiat sen herkempi hän on kaikelle. Saan sata alapeukkua tästä kommentista koska ihmiset ei kestä totuutta. Itselläni on sairaus, jatkuvat kovat kivut ja en häiriinny vauvan huudosta tai metelistä, äänet kuuluvat elämään
Meillä oli koulussa pari kertaa jonkun vauva mukana!
Hermo meni kun se oikeasti huusi koko ajan. Onneksi äiti vei sen pois, juuri käytävälle. Keskity siinä opetukseen kun vauva huutaa!
Saako harrastuksissa alkaa itkemään, jos vaikka sattuu? Vai pitääkö lähteä pois ettei häiritse muita
Selityksiä löytyy, ei yllätä. Fakta vain on ettei vauvoja tarvitse viedä joka paikkaan. Jos itse olisin harrastuksen ohjaaja kieltäisin vauvat ja lemmikit tunneiltani, samoin jos vauva häiritsee koko luokan oppimista.
kenellä nykyään on mies? palstan mukaan suurin osa voimaantuneista on yh:oita