Miten hyväksyä se että kaikki eivät pidä minusta
ja se ei tarkoita että minussa tai heissä olisi mitään vikaa.
Kommentit (37)
Pidätkö itse muka kaikista? Jos et, niin ei se sen kummempaa ole toisin päinkään.
Vierailija kirjoitti:
Pidätkö itse muka kaikista? Jos et, niin ei se sen kummempaa ole toisin päinkään.
Minustakin olisi outoa, jos olettaisin kaikkien pitävän minusta. Suhtaudun suurimpaan osaan ihmisistä hyvin neutraalisti, sillä en varsinaisesti tunne heitä tai ole heidän kanssaan missään tekemissä. Joku yksittäinen ihminen saattaa ärsyttää minua, mutta en anna sen liikaa häiritä tai rajoittaa omaa elämää.
Koska en ole politiikko, minulle riittää tietty luotettu lähipiiri, jonka on muodostunut vuosien varrella. Osaan myös jutella täysin tuntemattomien ihmisten kanssa ilman sen kummempia taka-ajatuksia, sillä pitäähän ihmiselle olla sosiaalisia taitoja, Jos ei sano mitään, ei voi tietää mitä sen toisen päässä liikkuu.
Minusta ei kukaan ole koskaan tykännyt, eivät edes sisarukseni.
Sukulaiset eivät edes tervehdi, kukaan ei laita joulukorttejakaan, ei pyydetä häihin, ei hautajaisiin.
EN tiedä, mitä pahaa olen tehnyt.
Kaksi tuttua on, käyvät keskenään kahvilla, ei mua pyydetä mukaan.
Kyllä kiltit voi hyvinkin ahdistua jos on joku joka ei tykkää.
Se jää heidän päähänsä ja voi viedä yöunetkin.
Suosittelen että hyväksyt tosiasian ja tunteet mitä tälläinen käytös
saa aikaan sinussa. Älä ainakaan taistele vastaan tunnetta etä et ole pidetty. Se luo kärsimystä. Sano että se on täysin ok. Tietoisuuteesi mahtuu myös tälläinen tunne helposti. Voit tietysti jotain affirmaatiota tehdä ja mietiskellä asiaa, kuten vaikka haters are going to hate, no people pleasing, Minä olen hyvä juuri näin, Sisälläni on rauha etc.. Radikaalimpikin ajatuksia voi käyttää että ajatellee että kaikilla on ongelmia päänsä sisällä. People are often so fucked up... Tietysti myötätuntoakin voi käyttää ja nähdä tämä vihaava ihminen rakkautena pohjimmiltaan ja että olemme yhtä.
Opettele ensin pitämään itsestäsi. Sen jälkeen muiden mielipiteillä ei ole niin väliä.
Valitse seurasi tarkemmin! Jokaisella ihmisellä on elämässä ihmisiä joista ei pidä tai he eivät vastapuolesta. Kenenkään kanssa ei pakko ole olla tekemässä..
Joskus on pakko sietää muita vaikka ei synkkaa. Minäkin olen välillä sietämätön.
Päästät irti, kun et enää jaksa tuhlata energiaa turhien asioiden märehtimiseen.
Mulla sama juttu. Ihmiset viihtyvät huonosti mun seurassa. Sen takia töissä olen kehittänyt oman osaamisen sille tasolle, että kaikki arvostavat mun osaamista vaikka eivät musta pitäisi. Se riittää mulle, olen tottunut ajatukseen, että olen yksin.
Se voi liittyä lapsuuden aikana muodostuneeseen hylkäämisen traumaan
Sinä pärjäät eikä elämäsi kaadu siihen jos joku ei tykkää susta.
Kunhan et ala sen perusteella diagnosoimaan muita sairaiksi.
Usein se huono käytös on merkki vain siitä että ihminen on moukkamainen ja ilmaisee sitä käytöksellään. Sama henkilö saattaa mielistellä jotakuta toista, mistä voi saada sen vaikutelman että hän pitää niistä muista.
Kesti montakymmentä vuotta, että tajusin sen, että jotkut voivat vihata ihan vain omista syistään, vaikka et sanoisi tai tekisi heille mitään pahaa.
Niin kauan kuin ihmisillä on sisäisiä petoja ja ongelmia, niin kauan ihmiset ovat riidoissa. Eli aina ja ikuisesti.
Joitakin asioita ei voi muuttaa, joten unohda muiden miellyttäminen ja miellytä itseäsi. Tee mikä on sinusta kivaa, ja ole niiden seurassa jotka ovat sinulle kivoja.
No mitä vittua sitten? Miksi edes mietit tuollaisia? Ei minustakaan kukaan pidä, enkä itse häiritse niiden parempien ihmisten elämää. Säännöllisin väliajoin inmiset kyllä kertovat, mikä kaikki minussa on vialla. Kehuja en ole sitten viime aikoina kuullutkaan vaikka mielestäni elän ihan tavallista elämää, käyn töissä enkä ole alkoholisti. Mutta kuulemma olen ainakin liian köyhä ja yleensä käsketään vain painua helvettiin.
Miksi se on tärkeää, että ihmiset pitävät sinusta ? Siis ei niin etteikö niin saisi olla, mutta näin filosofisesti ajateltuna
Ole kiitollinen jos yksi ihminen pitää sinusta
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei kukaan ole koskaan tykännyt, eivät edes sisarukseni.
Sukulaiset eivät edes tervehdi, kukaan ei laita joulukorttejakaan, ei pyydetä häihin, ei hautajaisiin.
EN tiedä, mitä pahaa olen tehnyt.
Kaksi tuttua on, käyvät keskenään kahvilla, ei mua pyydetä mukaan.
Olet kuin minä. Lohtuhali sinulle🥰
Ajan kanssa sisäistämällä tuon ajatuksen