Olen tylsä. Elämässäni ei ole kun työ, syöminen ja nukkuminen

Vierailija kirjoitti:

No tuollaista se elämä useimmilla on. Toki perheellisillä on vielä se perhearjen pyörittäminen lisätaakkana. Mitä sä luulit elämän olevan? Ruusuilla tanssimista? Toki voit vaikuttaa asioihin esimerkiksi harrastamalla jotain. Ei hirveesti muuta ole tehtävissä. Ole tyytyväinen jos olet terve. Moni haluaisi harrastaa jotain, mutta ei enää pysty. Ole tyytyväinen jos pystyt edes kävelemään.

Tämä oli kyllä niin ankea vastaus, että alkoi jo naurattaa. :D 

Ei elämässä tarvi mitenkään erityisesti mitään puuhata. Riittää kun vain on. Somessa heiluu kaikenlaista suorittajaa, antaa niiden riehua.

Mene baariin. Hanki seksiä.

Ole kiitollinen, että sulla on sentään työ.

Kokeilisit palstailua.

Sen lisäksi että minä olen tylsä, niin kylkiluuni on poikki ja on hankalaa olla mitenkään päin. Hengittäminen sattuu. Nauraminenkin sattuisi, onneksi ei kumminkaan naurata. Tuo kylkiluu ei tunnu paranevan. Kun heilutan sitä päästänsä niin loksuu selän puolella, ei ole kiva helistinlelu sekään, tekee kipeää.

Voih, tuo on mun unelmaelämää kun saa vaan olla ja möllöttää lempitekemisen kanssa ilman ylimäär.vastuita. Olen pari kertaa vkossa sinä ja nautin suunnattomasti rauhasta, omasta ajasta ja aikataulusta työn jälkeen. Saa katsoa sarjoja myöhään ja kuunnella äänikirjaa ja vaikka maalata.

Sit viitenä päivänä vkossa pyöritän perherumbaa enkä ennätä juuri edes istua päivän aikana. En töissä enkä kotona. Ehkä se sitten tuo vastapainoa siihen, että elämäsi kuulostaa omaan korvaan niin ihanalta.

Vierailija kirjoitti:

Sen lisäksi että minä olen tylsä, niin kylkiluuni on poikki ja on hankalaa olla mitenkään päin. Hengittäminen sattuu. Nauraminenkin sattuisi, onneksi ei kumminkaan naurata. Tuo kylkiluu ei tunnu paranevan. Kun heilutan sitä päästänsä niin loksuu selän puolella, ei ole kiva helistinlelu sekään, tekee kipeää.

Sairaala?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen lisäksi että minä olen tylsä, niin kylkiluuni on poikki ja on hankalaa olla mitenkään päin. Hengittäminen sattuu. Nauraminenkin sattuisi, onneksi ei kumminkaan naurata. Tuo kylkiluu ei tunnu paranevan. Kun heilutan sitä päästänsä niin loksuu selän puolella, ei ole kiva helistinlelu sekään, tekee kipeää.

Sairaala?

Olisi vissiin pitänyt mennä näyttämään nyt kun ei paranemista tapahdu mutta en ole jaksanut eikä niitä kumminkaan noin vaan leikata kun ei se vissiin hätätila ole. Se on kumminkin vaan yksi luu yhdestä kohtaa, kymmenes. Ei kai mikään vaarallinen kun ei ole keuhkon lähellä.