Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pahin painajaiseni tulossa töissä vastaan!!
07.09.2022 |
Ensi viikolla olisi tulossa ns. kehityspäiviä varten kollegoita Saksasta pariksi päiväksi työpaikalleni ekaa kertaa, joten kommunikointi-kielenä vain englanti. Olen heidän kanssaan ollut tekemisissä vain satunnaisesti s-postilla englanniksi ja se sujuu ihan ok, kun voi käyttää tarvittaessa google-kääntäjää apuna. Mutta englannin kielen puhuminen on itselleni todella vaikeaa, en yksinkertaisesti uskalla puhua, kun samantien kaikki sanat häviää päästä.. menen näissä tilanteissa aina täysin lukkoon, kokemusta ulkomaan matkoilta, missä mies on onneksi saanut sitten hoidettua asiat loppuun, kun en itse välttämättä aina "osaa" puhua. Tätä ei helpota että minulla on lisäksi sosiaalisten tilanteiden kammo, joten jo puhuminen suomeksi tuottaisi suuria haasteita ja sydämen tykytyksiä. Mitä tekisitte tilanteessani, menisittekö töihin kaikesta huolimatta ja nolaisitte itsenne ihan perusteellisesti vai kieltäytyisitte yksinkertaisesti osallistumasta päiviin vedoten kielihaasteisiin?
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moi!
Tsemppiä! Oon itse kärsinyt aina samasta eli mulla on sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikkihäiriö (diagnosoitu) ja kielissä kirjoittaminen sujuu, mutta puhuminen todella vaikeaa, koska suomeksikin pelottaa, niin englanniksi varsinkin katoaa heti samat. Mutta arvaapa mitä? Oon tehnyt vuosikausia kv. businesstä ja pärjännyt ihan hyvin, koska kerron heti kättelyssä, että 'Excuse my rally English' eli kerron rehellisesti ulkkareille, että nyt ei olla mun vahvuusalueella ja vitsailen asialla. Siinä rentoutuu itsekin välittömästi ja vastapuoli tietää, missä mennään.
Sitä paitsi, saksalaisissa vain nuorempi polvi (alle 40 v.) puhuu suht hyvää englantia ja heissäkään ei kaikki eli yleisesti saksalaiset puhuu hyvin paljon huonompaa enkkua kuin meikäläiset. Me suomalaiset ollaan yleisestikin ihan liian ujoja puhumaan ajatellen, että ollaan itse asiassa hyviä verrattuna moniin muihin kansallisuuksiin, kun otetaan huomioon Itä- ja Etelä-Eurooppa, Aasia jne.
Tämä kirjoitus on parhautta 👍👍😂Ne saksalaiset eivät itsekään puhu omalla kielellään eli tapaaminen on vaikea heillekin! Ei siis mitään hätää, puhut vaan ja suhtaudut itse huumorilla asiaan. Mikäli tulkitsen oikein, et ole kuitenkaan heitä yksin tapaamassa eli kyllä ne puheliaammat kollegasi sitten puhuvat enemmän ja voit ihan hyvin sanoa heille jo etukäteen, että arastelet englannin puhumista, niin tulevat avuksi tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Elämässäni eniten pelkään juuri nolatuksi tulemista ja pelkästään suomenkielellä kommunikointi vieraiden ihmisten kanssa tuottaa ongelmia niin mitenkäs sitten enkuksi, mikä on ala-koulutasoista.
Mieluummin saan vaikka potkut, kun saan elinikäiset traumat kun saa hävetä koko loppuikänsä, kun siitä tulisi katastrofi. Ja minun hommaani ei muut läsnäolijat käytännössä tee, joten ei ole muita edustajia olemassa. Enkä oikeasti voi turvautua siihenkään jos joku tulkkaisi. Ja paikalla myös isoja pomoja kaikenlisäksi ja idea olisi että olisin enemmänkin äänessä, jotem pelkkien fraasiem opettelu ei auta, jos tulee kiperiä kysymyksiä, mihun en välttämättä suomeksikaan osaisi selittää. T.ap ps. Ja minulla on oikeasti sosiaalinen fobia ja se tuottaa paljpn ongelmia jo muutenkin
Tuossa vähän on sitten pomon/kollegojen velvollisuuskin sitten tulla sun avuksi, jos sanat unohtuu, jos siis joudut esim. esittelemään jonkin järjestelmän toimivuutta tai mitä tahansa, josta sinä tiedät parhaiten ja jos työpaikassasi on ollut tiedossa sun arkuus puhua! Eli kysy rohkeasti apua, jos meinaa lyödä tyhjää. Niin minäkin teen; 'what was that in English...' ja sitten joku auttaa. Siinä ei ole mitään pahaa, noloa eikä hävettävää. Ilmeisesti olet omassa asiassasi oikein hyvä, mikäli halutaan, että sä olisit siellä kertoilemassa eli juuri se sun ammattitaito siinä asiassa on se arvo firmalle, ei sun kielitaito.
Myötätunto on työntekijän puolella selkeästi
Joo on. Työyhteisö viettää kaiken ajan netissä ja nettitukitsee asioita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moi!
Tsemppiä! Oon itse kärsinyt aina samasta eli mulla on sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikkihäiriö (diagnosoitu) ja kielissä kirjoittaminen sujuu, mutta puhuminen todella vaikeaa, koska suomeksikin pelottaa, niin englanniksi varsinkin katoaa heti samat. Mutta arvaapa mitä? Oon tehnyt vuosikausia kv. businesstä ja pärjännyt ihan hyvin, koska kerron heti kättelyssä, että 'Excuse my rally English' eli kerron rehellisesti ulkkareille, että nyt ei olla mun vahvuusalueella ja vitsailen asialla. Siinä rentoutuu itsekin välittömästi ja vastapuoli tietää, missä mennään.
Sitä paitsi, saksalaisissa vain nuorempi polvi (alle 40 v.) puhuu suht hyvää englantia ja heissäkään ei kaikki eli yleisesti saksalaiset puhuu hyvin paljon huonompaa enkkua kuin meikäläiset. Me suomalaiset ollaan yleisestikin ihan liian ujoja puhumaan ajatellen, että ollaan itse asiassa hyviä verrattuna moniin muihin kansallisuuksiin, kun otetaan huomioon Itä- ja Etelä-Eurooppa, Aasia jne.
Tämä kirjoitus on parhautta 👍👍😂Ne saksalaiset eivät itsekään puhu omalla kielellään eli tapaaminen on vaikea heillekin! Ei siis mitään hätää, puhut vaan ja suhtaudut itse huumorilla asiaan. Mikäli tulkitsen oikein, et ole kuitenkaan heitä yksin tapaamassa eli kyllä ne puheliaammat kollegasi sitten puhuvat enemmän ja voit ihan hyvin sanoa heille jo etukäteen, että arastelet englannin puhumista, niin tulevat avuksi tarvittaessa.
Sorry, nauruhymiö tuli vahingossa🙏
Joko taas. Paras työntekijäsi kirjoittaa sairalasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vedä viivat kokaiinia niin menee homma putkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä. Oli pakko säätää taas jotain
Kerroit aiemmin että älä säädä enempää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En menisi, jos tilanne olisi sama.
Alue: Aihe vapaa
Koskee päähän