Loukkaantuisitko/ antaisitko olla vai tekisitkö mitä itse näet parhaaksi?

Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä kohta 30 vuotta, naimisissa yli 25 vuotta ja lapsetkin jo nuoria aikuisia. Miehen isosisko on perheetön eikä työelämässä.

Nyt toinen isovanhempi on siirtymässä (toivottavasti) pysyvästi laitoshoitoon; tällä hetkellä tilapäisesti. Isosisko on vuosia auttanut vanhempiaan enemmän sillä asuu samalla paikkakunnalla. Hän ei koskaan pyydä apua mutta vetoaa kyllä hanakasti kuinka raskasta ja vaikeaa hänellä on. Kaiken ulkopuolisen avun ostamisen vanhuksille torppaa joko kalliina tai epäluotettavana tai sekä että. Olen muutaman kerran erehtynyt siivoamaan isovanhemmilla ja saanut jälkikäteen haukut siitä että asiat oli tehty väärin tai tavarat laitettu vääriin paikkoihin (taloudessa jossa hänkään ei ole asunut 35 vuoteen) Tyyliin Sininen muovikulho oli laitettu alakaappiin, siellä säilytetään vain leivontakulhoja eikä salaattikulhoja tai roskakaappiin ei saa laittaa biojäteastiaa; se on aina pidetty tiskipöydällä tai oli taas pakko itse imuroida yli 4tuntia kun kirjahyllyn takaa ei oltu imuroitu kunnolla Vanhusten kunto on sellainen että hirvittää; koko talo on aivan järkyttävässä kunnossa ja hygienia on mitä sattuu.
Nyt sitten laitokseenpääsyn yhteydessä olisi (ehkä) ollut hyötyä että tavaroiden merkitsemiseen ja hankkimiseen olisi ollut kolmaskin aikuinen mukana mutta isisisko rajoittaa kaiken tiedottamisen vain veljelleen; ei vastaa perheen sisäisiin viesteihin eikä hyväksy mitään ehdotusta tai selvitystä esim jalkahoidon tai hiustenleikkuun järjestämisestä laitokseen. Minulle sopii hyvin että hän hoitaa kaiken terveydenhoitoon liittyvän/lääkärissäkäynnit/ lääkityksen mutta loukkaannun kun mihinkään ei saa/ voi osallistua ja kaikesta tulee haukut. (mm ilmoitti ettei laitokseen ole sopiva vierailla kuin hyvin rajoitetusti ja keskellä omaa työpäivääni vaikka paikan nettisivujen mukaan omaisten vierailuja ei enää ole rajoitettu ellei osastolla ole koronaa) Mies on hämmentynyt eikä ymmärrä siskoaan hänkään. Itse en voi käsittää miksi olen yhtäkkiä täysin ulkopuolinen; nyt hoidossa olevan isovanhemman kanssa ole aina tullut toimeen tosi hyvin eikä meillä ole ollut riitoja tms. Nyt olen yhtäkkiä epähygieeninen ja epäsiisti enkä kuulu perheeseen. Vaikeaa antaa vain olla ja kurjaa kun laitokseen päässyt vanhus minusta voisi saada vähän kohennusta oloonsa vaikka uudella pyjamalla tai tossuilla mutta sellaisia ei saa hankkia kun se varastetaan/ on turha/ ei tarvita/ aiheuttaa ihottumaa. Jos jotakin osastolle vien, siitä tulee haukut. Jos käyn sillä ilmoittamatta; haukutaan. Kontrollointia jonka tarkoitusperää en ymmärrä ollenkaan. Mitä tekisitte?