Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sopiiko nepsy-valmennus mielestänne Asperger-ihmiselle?
07.09.2022 |
Vai riippuuko ihan assista sekä valmentajasta ja hänen persoonallisuudestaan?
Kommentit (39)
En suosittele. Huonoja kokemuksia itselläni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaisikohan tähän sekin, että työskenteleekö nepsy-valmentaja esim. julkisella vai yksityisellä sektorilla vaiko itsenäisenä elinkeinonharjoittajana?
En oikein ymmärrä, mikä tukitoimi voisi varsinaisesti auttaa Aspergeriin. Kun eihän kyseessä ole sairaus, vaan neurologinen poikkeavuus. Ihmiset voisivat olla suvaitsevaisempia ja hyväksyvämpiä erilaisuutta kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan valmentajasta. Valitettavasti sitä ei voi tietää etukäteen, millainen tyyppi sattuu osumaan kohdalle.
No kai nyt jotain käsitystä saa siellä nettisivuilla olevasta esittelystä? Ei kai nyt kukaan ihan sokkona sitä omaa valmentajaa valitse? Ja jos ensimmäinen ei tunnu sopivalta, kokeilee sitten seuraavaa?
Itsellä ei ole tästä vielä kokemusta, minulla on vasta maanantaina ensimmäinen tapaaminen valmentajan kanssa. Enkä ole ihan autistikaan, tutkittu on, mutta ei riittäneet mun oireet (tai mitkä lie) täyttämään sitä kriteeristöä. Tunnistan silti itselläni monia haasteita, mitä autisteilla on. ADHD-diagnoosi minulla on, osa ongelmista voi tulla sitäkin kautta.
En tiedä miksi täällä ilkutaan tuolle nepsyvalmentajan koulutuksellekin. Eikö se koulutus ole olemassa sitä varten, että olemassa oleviin tutkintoihin ei liity riittävästi nepsyopintoja ja nepsyosaajille on huutava tarve? Jos on lähihoitajana työskennellyt pitkään autistien kanssa, niin eikö se ole ihan hyvä pohja tuollaisen koulutuksen suorittamiseen? Valmentajan työ on (käsittääkseni) kuitenkin käytännönläheistä, ei siihen välttämättä maisteriopintoja tarvita pohjalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan valmentajasta. Valitettavasti sitä ei voi tietää etukäteen, millainen tyyppi sattuu osumaan kohdalle.
No kai nyt jotain käsitystä saa siellä nettisivuilla olevasta esittelystä? Ei kai nyt kukaan ihan sokkona sitä omaa valmentajaa valitse? Ja jos ensimmäinen ei tunnu sopivalta, kokeilee sitten seuraavaa?
Itsellä ei ole tästä vielä kokemusta, minulla on vasta maanantaina ensimmäinen tapaaminen valmentajan kanssa. Enkä ole ihan autistikaan, tutkittu on, mutta ei riittäneet mun oireet (tai mitkä lie) täyttämään sitä kriteeristöä. Tunnistan silti itselläni monia haasteita, mitä autisteilla on. ADHD-diagnoosi minulla on, osa ongelmista voi tulla sitäkin kautta.
En tiedä miksi täällä ilkutaan tuolle nepsyvalmentajan koulutuksellekin. Eikö se koulutus ole olemassa sitä varten, että olemassa oleviin tutkintoihin ei liity riittävästi nepsyopintoja ja nepsyosaajille on huutava tarve? Jos on lähihoitajana työskennellyt pitkään autistien kanssa, niin eikö se ole ihan hyvä pohja tuollaisen koulutuksen suorittamiseen? Valmentajan työ on (käsittääkseni) kuitenkin käytännönläheistä, ei siihen välttämättä maisteriopintoja tarvita pohjalle.
Riippuu siitä, mitä kautta valmentajan saa. Esim. julkisella sektorilla työskentelevistä harvemmin on mitään nettisivuesittelyjä tai muuta vastaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, mikä tukitoimi voisi varsinaisesti auttaa Aspergeriin. Kun eihän kyseessä ole sairaus, vaan neurologinen poikkeavuus. Ihmiset voisivat olla suvaitsevaisempia ja hyväksyvämpiä erilaisuutta kohtaan.
Mutta eivät ole. He haluavat, että Aspergerit _sopeutuvat_ ja _kuntoutuvat_ NORMAALEIKSI!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, mikä tukitoimi voisi varsinaisesti auttaa Aspergeriin. Kun eihän kyseessä ole sairaus, vaan neurologinen poikkeavuus. Ihmiset voisivat olla suvaitsevaisempia ja hyväksyvämpiä erilaisuutta kohtaan.
Mutta eivät ole. He haluavat, että Aspergerit _sopeutuvat_ ja _kuntoutuvat_ NORMAALEIKSI!
Ehkä sellainen tuki, että muistaa maksaa vuokran ja viedä roskat. Tiedän, että kaikki eivät tarvitse tässä asiassa apua, päinvastoin voi olla prioriteettilistalla ykkösenä, samalla jotkut tarvitsevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle psykoterapiasta oli paljon enemmän hyötyä. Nepsy-valmennus puolestaan vain pahensi masennusta ja kuormitusta entisestään. Tosin saattoihan tässä olla juuri se kuuluisa henkilökemiajuttukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai sopii. Nepsyvalmentaja on koulutettu valmentamaan nepsyjä. Valmentajia on toki erilaisia samoin kuin velmannettaviakin.
No miksi sitten joidenkin nepsy-valmentajien on niin vaikea ymmärtää esim. assien aistiyliherkkyyksiä, samanaikaisten aistiärsykkeiden kuormittavuutta, muutosten ja yllättävien tilanteiden vaikeutta jne.? Ovatkohan he työhönsä leipääntyneitä ja kaavoihin kangistuneita vai onkohan tässä kyseessä juurikin tämä kuuluisa henkilökemiajuttu?
Ehkä kyseiset yksilöt eivät vain ole kovin empaattisia/tunneälykkäitä persoonia? Tai ehkä väsyneenä ei vain aina jaksa samaistua toisen tunteisiin ja ajatella asioita hänen näkökulmastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, mikä tukitoimi voisi varsinaisesti auttaa Aspergeriin. Kun eihän kyseessä ole sairaus, vaan neurologinen poikkeavuus. Ihmiset voisivat olla suvaitsevaisempia ja hyväksyvämpiä erilaisuutta kohtaan.
Mikäli diagnoosin saa, niin kyllä silloin on ihan aitoja haasteita ja aitoa tuen tarvetta ainakin jollain elämän osa-alueella. Ei mitään diagnoosia anneta, mikäli kaikki sujuu normaalisti.
Kyllä, mikäli valmentaja on asiallinen ja ystävällinen, mutta osaa kuitenkin katkaista sen, jos assi esim. jumittaa liikaa tai vastaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan valmentajasta. Valitettavasti sitä ei voi tietää etukäteen, millainen tyyppi sattuu osumaan kohdalle.
No kai nyt jotain käsitystä saa siellä nettisivuilla olevasta esittelystä? Ei kai nyt kukaan ihan sokkona sitä omaa valmentajaa valitse? Ja jos ensimmäinen ei tunnu sopivalta, kokeilee sitten seuraavaa?
Itsellä ei ole tästä vielä kokemusta, minulla on vasta maanantaina ensimmäinen tapaaminen valmentajan kanssa. Enkä ole ihan autistikaan, tutkittu on, mutta ei riittäneet mun oireet (tai mitkä lie) täyttämään sitä kriteeristöä. Tunnistan silti itselläni monia haasteita, mitä autisteilla on. ADHD-diagnoosi minulla on, osa ongelmista voi tulla sitäkin kautta.
En tiedä miksi täällä ilkutaan tuolle nepsyvalmentajan koulutuksellekin. Eikö se koulutus ole olemassa sitä varten, että olemassa oleviin tutkintoihin ei liity riittävästi nepsyopintoja ja nepsyosaajille on huutava tarve? Jos on lähihoitajana työskennellyt pitkään autistien kanssa, niin eikö se ole ihan hyvä pohja tuollaisen koulutuksen suorittamiseen? Valmentajan työ on (käsittääkseni) kuitenkin käytännönläheistä, ei siihen välttämättä maisteriopintoja tarvita pohjalle.
Riippuu siitä, mitä kautta valmentajan saa. Esim. julkisella sektorilla työskentelevistä harvemmin on mitään nettisivuesittelyjä tai muuta vastaavaa.
Nyt jään odottamaan, että joku yhden päivän välinehuoltajakurssilla käynyt ihminen antaa oikean diagnoosin, hoidon ja lääkityksen tähän vaivaan.
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, mikä tukitoimi voisi varsinaisesti auttaa Aspergeriin. Kun eihän kyseessä ole sairaus, vaan neurologinen poikkeavuus. Ihmiset voisivat olla suvaitsevaisempia ja hyväksyvämpiä erilaisuutta kohtaan.
No kyllä ainakin itse tarvitsisin apua mm. ystävyyssuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen, jumittamisen hallitsemiseen sekä yllättävien äänten ja tilanteiden ja samanaikaisten aistiärsykkeiden kestämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaista apua aspergerit sitten kokevat tarvitsevansa? Kun lehdistä usein lukee isoista ongelmista: koulu ei suju tai sinne ei edes mennä, nuori eristäytyy omaan huoneeseensa eikä ole kavereita jne. Niin tulee olo, että apu kyllä olisi tarpeen.
Mutta miten aspergerit itse kokevat pärjäävänsä tässä maailmassa ja millaista tukea tarvitsevansa, kun moni täällä sanoo ettei tuesta ole apua ja että ongelma on usein lähipiirillä eikä aspergerilla.
Vierailija kirjoitti:
Millaista apua aspergerit sitten kokevat tarvitsevansa? Kun lehdistä usein lukee isoista ongelmista: koulu ei suju tai sinne ei edes mennä, nuori eristäytyy omaan huoneeseensa eikä ole kavereita jne. Niin tulee olo, että apu kyllä olisi tarpeen.
Mutta miten aspergerit itse kokevat pärjäävänsä tässä maailmassa ja millaista tukea tarvitsevansa, kun moni täällä sanoo ettei tuesta ole apua ja että ongelma on usein lähipiirillä eikä aspergerilla.
Ainakin noissa koulujutuissa voisi monesti olla hyvä ratkaisu joko erityiskoulu/-luokka tai sitten kotiopetus. Tavallinen koululuokka on oikeasti täyttä kidutusta monelle nepsylle, mutta kuitenkin heidät halutaan väkisin pitää normaaliluokissa.
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, mikä tukitoimi voisi varsinaisesti auttaa Aspergeriin. Kun eihän kyseessä ole sairaus, vaan neurologinen poikkeavuus. Ihmiset voisivat olla suvaitsevaisempia ja hyväksyvämpiä erilaisuutta kohtaan.
Toki, mutta maailmaa ja yhteiskuntaa nyt ei vain valitettavasti voi muuttaa pienen vähemmistön vuoksi. Assit tarvitsevat tukea ja apua tullakseen toimeen yhteiskunnassa ja elääkseen itselleen mielekästä elämää, mitä se sitten kenenkin kohdalla tarkoittaa. Siksihän heille diagnoosi annetaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, mikä tukitoimi voisi varsinaisesti auttaa Aspergeriin. Kun eihän kyseessä ole sairaus, vaan neurologinen poikkeavuus. Ihmiset voisivat olla suvaitsevaisempia ja hyväksyvämpiä erilaisuutta kohtaan.
No kyllä ainakin itse tarvitsisin apua mm. ystävyyssuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen, jumittamisen hallitsemiseen sekä yllättävien äänten ja tilanteiden ja samanaikaisten aistiärsykkeiden kestämiseen.
Ja juuri näitä asioita valmennuksessa muun muassa työstetään, kuten myös omia voimavaroja sekä vahvuuksia, nostetaan esiin se oma paras potentiaali. Hyvä valmentaja osaa myös huomioida yksilöllisyyden, koska sellaisia me kaikki ollaan ja valmennuksen tavoitteena on se, että kaikki saa elää sitä omannäköistä elämää ja luoda siihen ne itselle sopivat toimintamallit valmentajan avulla. Valmennukseen kuuluu myös esim.asioiden hoitaminen ja arjen sujuvoittaminen, jos siihen apua tarvitsee. Tavoitteiden tulee olla asiakkaasta lähtöisin, hänen hyvinvointia tukevia toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, mikä tukitoimi voisi varsinaisesti auttaa Aspergeriin. Kun eihän kyseessä ole sairaus, vaan neurologinen poikkeavuus. Ihmiset voisivat olla suvaitsevaisempia ja hyväksyvämpiä erilaisuutta kohtaan.
Toki, mutta maailmaa ja yhteiskuntaa nyt ei vain valitettavasti voi muuttaa pienen vähemmistön vuoksi. Assit tarvitsevat tukea ja apua tullakseen toimeen yhteiskunnassa ja elääkseen itselleen mielekästä elämää, mitä se sitten kenenkin kohdalla tarkoittaa. Siksihän heille diagnoosi annetaankin.
Aika pelottava ajatusmalli että maailmaa ei voi muuttaa pienen ryhmän vuoksi. Onneksi kaikki ei ajattele näin, silloin meillä ei olisi esteettömiä tiloja, liuskia ei olisi rakennettu mihinkään, ei olisi huomioitu sokeita, huonokuuloisia tai kuuroja.
Kyllä autismia on kuitenkin jonkin verran. On muitakin poikkeavia ihmisryhmiä, mutta ei me voida ajatella että eletään vaan niinkuin niitä ei olisikaan. Kyllä minun mielestä ihmisten tulisi olla tietoisempia siitä millaisia ihmisiä on olemassa.
Alue: Aihe vapaa
Riippuu ihan valmentajasta. Valitettavasti sitä ei voi tietää etukäteen, millainen tyyppi sattuu osumaan kohdalle.