Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
40+ seurustelevat
05.09.2022 |
Jos näette kumppaninne vain noin kerran viikossa, niin kuinka kestätte ikävää? Meillä molemmilla on lapsia edellisestä suhteesta ja lapsille ei ole kerrottu vielä uudesta suhteesta. Tämän vuoksi meidän on mahdollista nähdä vain kohtuullisen harvoin....
Kommentit (40)
Helposti. Me tavataan usein vain joka toinen viikonloppu. Sopii itselleni täydellisesti. Kaikille ei sovi. Minä en missään nimessä halua mitään uusperhekuvioita vaan juuri tällainen on aivan loistava ratkaisu tässä vaiheessa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä lasten pitää olla tärkeämpiä kuin joku uusi suhde, eli älä murehdi sitä, ettet näe uutta suhdetta useammin.
Toivottavasti kuitenkin olette päättäneet edelliset suhteenne jo aikaisemmin, ettei tässäkin ole jotain pettämiskuviota kaiken muun komeuden päälle.
Kerta viikossa on paljon, näin etäsuhteissa olleena, vaikkei kuviossa lapsia olekaan ollut.
Viimeisimmässä suhteessakin usean viikon taukoja, vaikkei välimatkaa ole kuin noin 20 km. Ei vain kummallakaan ole autoa, joten vähän hankalaa on
Tai kai se oli hankalampaa minulle, kun olin hullun lailla ihastunut, ennen on ollut helpompi kestää vaikka kuukausia tapaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Me tavataan usein vain joka toinen viikonloppu. Sopii itselleni täydellisesti. Kaikille ei sovi. Minä en missään nimessä halua mitään uusperhekuvioita vaan juuri tällainen on aivan loistava ratkaisu tässä vaiheessa elämää.
Ollaan niin alussa tässä suhteessa vasta. Kuitenkin haluausin nähdä useammin. En itsekään halua muuttaa yhteen ainakaan vielä ihan jo teini-ikäisten lasteni vuoksi. Kuitenkin kaipaan enemmän yhteistä aikaa. Miehelle ilmeisesti riittää tämä kerran viikossa tapaaminen. Tosin puhuu usein kuitenkin, että on ollut ikävä ;) Hassua tämä seurustelu tässä iässä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lasten pitää olla tärkeämpiä kuin joku uusi suhde, eli älä murehdi sitä, ettet näe uutta suhdetta useammin.
Toivottavasti kuitenkin olette päättäneet edelliset suhteenne jo aikaisemmin, ettei tässäkin ole jotain pettämiskuviota kaiken muun komeuden päälle.
Ei ole pettämiskuvioita. Älä huoli :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvakseltaan nähdään mekin, vaikka kummallakaan ei ole enää lapsia kotona (noh, miehellä kohta on, kun tytär muuttaa väliaikaisesti takas). Työrytmit ovat niin erilaiset, mulla arkipäivä 8-16 työ, miehellä n. pari työvuoroa viikossa (palomies). Just kun mulla olis vapaa viikonloppu niin hän on joko menossa töihin, töissä tai palautumassa töistä. Ja taas jos hän on vapaalla, mä olen päivällä töissä ja illalla harrastuksessa (pari kertaa viikossa). On vähän sumplimista välillä.
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Me tavataan usein vain joka toinen viikonloppu. Sopii itselleni täydellisesti. Kaikille ei sovi. Minä en missään nimessä halua mitään uusperhekuvioita vaan juuri tällainen on aivan loistava ratkaisu tässä vaiheessa elämää.
Oletko ihastunut, jos ei ole ikävä? Mulla on ikävä, jos tunteita on pelissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Me tavataan usein vain joka toinen viikonloppu. Sopii itselleni täydellisesti. Kaikille ei sovi. Minä en missään nimessä halua mitään uusperhekuvioita vaan juuri tällainen on aivan loistava ratkaisu tässä vaiheessa elämää.
Ollaan niin alussa tässä suhteessa vasta. Kuitenkin haluausin nähdä useammin. En itsekään halua muuttaa yhteen ainakaan vielä ihan jo teini-ikäisten lasteni vuoksi. Kuitenkin kaipaan enemmän yhteistä aikaa. Miehelle ilmeisesti riittää tämä kerran viikossa tapaaminen. Tosin puhuu usein kuitenkin, että on ollut ikävä ;) Hassua tämä seurustelu tässä iässä.
Onneksi mies on ilmeisesti aikuinen teidän suhteessanne. Minulle tuo lauseesi "en halua muuttaa yhteen ainakaan vielä" on valtava hälytysmerkki! Olette vasta ihan alussa ja sinä jo ajattelet yhteen muuttamista (vaikka et vielä sitä halua toteuttaakaan).
Olin itse 30+ vuotiaana puolitoista vuotta suhteessa, jossa tapasimme parhaimmillaan joka toinen viikonloppu, usein vain kerran kuukaudessa välimatkan takia. Ei meillä ollut kiirettä mihinkään. (Suhde päättyi sittemmin ihan muuhun kuin välimatkaan.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Me tavataan usein vain joka toinen viikonloppu. Sopii itselleni täydellisesti. Kaikille ei sovi. Minä en missään nimessä halua mitään uusperhekuvioita vaan juuri tällainen on aivan loistava ratkaisu tässä vaiheessa elämää.
Oletko ihastunut, jos ei ole ikävä? Mulla on ikävä, jos tunteita on pelissä.
Minä olin nykyiseen puolisooni head over heels -ihastunut ensitapaamisesta alkaen. Kuin teinityttö. Silti minulla oli oma elämäni ja omat menoni viikolla, kun emme nähneet. Viikonloput vietimme enimmäkseen yhdessä.
Kuulostaa siltä, että olet ihastuneempi ihastumisen tunteeseen kuin kyseiseen mieheen. Anna nyt suhteen edetä rauhassa, kirjoitit itsekin että se on vasta alussa. Lapsesi tarvitsevat sinua arkisin, ole heidän kanssaan nyt kun he kotona vielä asuvat ja kun he ovat herkässä teini-iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Me tavataan usein vain joka toinen viikonloppu. Sopii itselleni täydellisesti. Kaikille ei sovi. Minä en missään nimessä halua mitään uusperhekuvioita vaan juuri tällainen on aivan loistava ratkaisu tässä vaiheessa elämää.
Ollaan niin alussa tässä suhteessa vasta. Kuitenkin haluausin nähdä useammin. En itsekään halua muuttaa yhteen ainakaan vielä ihan jo teini-ikäisten lasteni vuoksi. Kuitenkin kaipaan enemmän yhteistä aikaa. Miehelle ilmeisesti riittää tämä kerran viikossa tapaaminen. Tosin puhuu usein kuitenkin, että on ollut ikävä ;) Hassua tämä seurustelu tässä iässä.
Onneksi mies on ilmeisesti aikuinen teidän suhteessanne. Minulle tuo lauseesi "en halua muuttaa yhteen ainakaan vielä" on valtava hälytysmerkki! Olette vasta ihan alussa ja sinä jo ajattelet yhteen muuttamista (vaikka et vielä sitä halua toteuttaakaan).
Olin itse 30+ vuotiaana puolitoista vuotta suhteessa, jossa tapasimme parhaimmillaan joka toinen viikonloppu, usein vain kerran kuukaudessa välimatkan takia. Ei meillä ollut kiirettä mihinkään. (Suhde päättyi sittemmin ihan muuhun kuin välimatkaan.)
Tiettävästi en ole kertonut kuinka kauan olemme seurustelleet. Kerrotaan, että olemme tunteneet jo lähes vuoden. Silti koen, että olemme alussa. Joo, voi olla että mies on järkevämpi, mutta se ei muuta sitä asiaa, että haluaisin tavata useammin. Olkoon sitten hälytysmerkki tai ei....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Me tavataan usein vain joka toinen viikonloppu. Sopii itselleni täydellisesti. Kaikille ei sovi. Minä en missään nimessä halua mitään uusperhekuvioita vaan juuri tällainen on aivan loistava ratkaisu tässä vaiheessa elämää.
Ollaan niin alussa tässä suhteessa vasta. Kuitenkin haluausin nähdä useammin. En itsekään halua muuttaa yhteen ainakaan vielä ihan jo teini-ikäisten lasteni vuoksi. Kuitenkin kaipaan enemmän yhteistä aikaa. Miehelle ilmeisesti riittää tämä kerran viikossa tapaaminen. Tosin puhuu usein kuitenkin, että on ollut ikävä ;) Hassua tämä seurustelu tässä iässä.
Onneksi mies on ilmeisesti aikuinen teidän suhteessanne. Minulle tuo lauseesi "en halua muuttaa yhteen ainakaan vielä" on valtava hälytysmerkki! Olette vasta ihan alussa ja sinä jo ajattelet yhteen muuttamista (vaikka et vielä sitä halua toteuttaakaan).
Olin itse 30+ vuotiaana puolitoista vuotta suhteessa, jossa tapasimme parhaimmillaan joka toinen viikonloppu, usein vain kerran kuukaudessa välimatkan takia. Ei meillä ollut kiirettä mihinkään. (Suhde päättyi sittemmin ihan muuhun kuin välimatkaan.)
Tiettävästi en ole kertonut kuinka kauan olemme seurustelleet. Kerrotaan, että olemme tunteneet jo lähes vuoden. Silti koen, että olemme alussa. Joo, voi olla että mies on järkevämpi, mutta se ei muuta sitä asiaa, että haluaisin tavata useammin. Olkoon sitten hälytysmerkki tai ei....
No sinä kerrot sen miehelle ja katsot, mitä hän vastaa. Eipä asialle kai muuta ole tehtävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häh? Onko Ap vastaillut näihin kommentteihin vai joku muu? Jos se on Ap, niin kannattaa kirjoittaa siihen viestiin, että Ap.
En seurustele, mutta aikoinaan etäsuhteessä olleena tuntui välillä, ettei edes ollut missään suhteessa, kun nähtiin alkuun joka toinen viikonloppu, hyvä jos aina sitäkään. Olen siis sellainen, joka tarvitsee paljon omaa aikaa, mutta joku pari kertaa kuussa näkeminen kuukausitolkulla... sama olla sitten yksin. Tämä siis oma kokemus, toisille sopii. Ja toki kun lapsia niin eipä sitä ehtisi nähdä paljoa milloinkaan muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Me tavataan usein vain joka toinen viikonloppu. Sopii itselleni täydellisesti. Kaikille ei sovi. Minä en missään nimessä halua mitään uusperhekuvioita vaan juuri tällainen on aivan loistava ratkaisu tässä vaiheessa elämää.
Oletko ihastunut, jos ei ole ikävä? Mulla on ikävä, jos tunteita on pelissä.
No me ollaan oltu yhdessä seitsemän vuotta. On tässä tunteita pelissä.
Keski-ikäisen teinien vanhemman pitää osata hillitä niin epävarmat muuttujat kuin tunteet.
Vierailija kirjoitti:
En seurustele, mutta aikoinaan etäsuhteessä olleena tuntui välillä, ettei edes ollut missään suhteessa, kun nähtiin alkuun joka toinen viikonloppu, hyvä jos aina sitäkään. Olen siis sellainen, joka tarvitsee paljon omaa aikaa, mutta joku pari kertaa kuussa näkeminen kuukausitolkulla... sama olla sitten yksin. Tämä siis oma kokemus, toisille sopii. Ja toki kun lapsia niin eipä sitä ehtisi nähdä paljoa milloinkaan muutenkaan.
Tämä! Itsellä kans tunne, että ei tässä juuri suhteessa edes olla. Toki molemmilla on omat menonsa, lasten menot yms. Yhteistä aikaa muutama tunti viikossa, ja siksi se näin ihastuneena tuntuu vähältä. Jännä juttu, että sain niin paljon negatii vista kommenttia. Ja jos olisin ollut suhteessa jo 7 vuotta, niin alkuhuuma todennäköisesti olisi jo mennyt ja "tilanteeseen" tottunut jollain tapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En seurustele, mutta aikoinaan etäsuhteessä olleena tuntui välillä, ettei edes ollut missään suhteessa, kun nähtiin alkuun joka toinen viikonloppu, hyvä jos aina sitäkään. Olen siis sellainen, joka tarvitsee paljon omaa aikaa, mutta joku pari kertaa kuussa näkeminen kuukausitolkulla... sama olla sitten yksin. Tämä siis oma kokemus, toisille sopii. Ja toki kun lapsia niin eipä sitä ehtisi nähdä paljoa milloinkaan muutenkaan.
Tämä! Itsellä kans tunne, että ei tässä juuri suhteessa edes olla. Toki molemmilla on omat menonsa, lasten menot yms. Yhteistä aikaa muutama tunti viikossa, ja siksi se näin ihastuneena tuntuu vähältä. Jännä juttu, että sain niin paljon negatii vista kommenttia. Ja jos olisin ollut suhteessa jo 7 vuotta, niin alkuhuuma todennäköisesti olisi jo mennyt ja "tilanteeseen" tottunut jollain tapaa.
Täällä yleensä tulee vaan negatiivista kommenttia oli asia mikä hyvänsä, valitettavasti.
Miten se ikä siihen vaikuttaa, kuinka paljon on luvallista tuntea ihastusta ja haluta yhdessäoloa? Omituisia kommentteja. Ihan normaalia, että halutaan nähdä useammin kuin kerran viikossa. Ja toisille taas riittää harvemmin. Ongelmia tulee, jos halut ja tarpeet eivät kohtaa.
Helposti. En ole enää tässä iässä niin kovin tunteellinen, osaan keskittyä muihin asioihin. Oikeastaan aika lailla tykkäänkin tästä että nähdään harvoin, voisin elää loppuikäni näin.
Up