Miksi jotkut elää niin reaktiivisesti? Hätäillään, hamstrataan, stressataan, ostetaan?

Vierailija kirjoitti:

Aitiopaikalta seuraavana olen huomannut, että hamtrausvimma on nimenomaan sillä ikäpolvella, jolla on jonkinlainen kosketuspinta pula-aikaan. Yhtään alle kolmekymppistä hamsteria en ole vielä kohdannut.

Minunkin kokemuksen mukaan pahimmat hätäilijät ja minäminä-hamsterit on +60v. Parikymppiset eivät juuri hamstraa.

Jonkinlainen pienimuotoinen hamstraus joskus paikoillaan. Itse ainakin inhoan sitä että jotain ei ole ostettu etukäteen ja esim. kun ensi kylmät ilmat iskee lähdetään ostamaan lämpimämpää syys- tai talvitakkia ja yleensä vielä joku murphyn laki että juuri silloin ei löydy millää juuri sitä, jossa olisi kaikki kohdillaan, ulkonäkö, koko, hinta. Tai ei ole rahaa juuri silloin kun on pakko ostaa. Silloin oikeasti voi iskeä pieni paniikki.

Tai eihän tuo varsinaisesti hamstrausta ole, mutta joskus on ihan järkevää ostaa jotain, vaikka ei tule tarvitsemaan sitä juuri heti, mutta vaikka parin kuukauden kuluttua.

Kuten nyt ei olisi pahitteeksi jos olisin viime keväänä muutaman syysvaatteenkin ostanur lasille jo valmiiksi.

Jonkun logiikn mukan tuo on taas panikoimista tai hamstrausta.

Meillä on aina varastossa 2 v polttopuut.

Ennen, kun myydään mökki pois, harvennetaan niin, että saadaan muelummin 5 kertainen määrä

Vierailija kirjoitti:

Jonkinlainen pienimuotoinen hamstraus joskus paikoillaan. Itse ainakin inhoan sitä että jotain ei ole ostettu etukäteen ja esim. kun ensi kylmät ilmat iskee lähdetään ostamaan lämpimämpää syys- tai talvitakkia ja yleensä vielä joku murphyn laki että juuri silloin ei löydy millää juuri sitä, jossa olisi kaikki kohdillaan, ulkonäkö, koko, hinta. Tai ei ole rahaa juuri silloin kun on pakko ostaa. Silloin oikeasti voi iskeä pieni paniikki.

Tai eihän tuo varsinaisesti hamstrausta ole, mutta joskus on ihan järkevää ostaa jotain, vaikka ei tule tarvitsemaan sitä juuri heti, mutta vaikka parin kuukauden kuluttua.

Kuten nyt ei olisi pahitteeksi jos olisin viime keväänä muutaman syysvaatteenkin ostanur lasille jo valmiiksi.

Jonkun logiikn mukan tuo on taas panikoimista tai hamstrausta.

Ennakointi on ihan ok. Ihan eri asia kun panikointi ja hamstraus. Kyllä minäkin osti kevätalesta jo lapsille talvivaatteet. Se on just sitä, että ei eletä hetkessä, kuten nämä panikoijat. Nämä panikoijat ostaisivat kaikki toppatakit, jos lehdessä lukisi huomenna, että toppatakkitehdas vähentää tuotantoa. Siitäkin huolimatta, että kotona on jo toppatakkeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aitiopaikalta seuraavana olen huomannut, että hamtrausvimma on nimenomaan sillä ikäpolvella, jolla on jonkinlainen kosketuspinta pula-aikaan. Yhtään alle kolmekymppistä hamsteria en ole vielä kohdannut.

Minunkin kokemuksen mukaan pahimmat hätäilijät ja minäminä-hamsterit on +60v. Parikymppiset eivät juuri hamstraa.

Joo nuoret elää hetkessä, ei se hamstraaminen ole ollenkaan nuorison juttu. Eikä ole tilaakaan.

Hah en minäkään koronan aikana hamstrannut mitään. Ja ap:n esimerkit vähän oudot. Harva nyt varmaan noin suurissa päätöksissä kun asunto tai auto, ostaa vain sen takia, kun seurataan jonkun toisen esimerkkiä, eikä miettisi, kannattaako tai haluaako itse ostaa vai ei.

Onhan se huonoa, jos rahat polttaa taskun pohjaa, eikä pysty säästämään, paitsi paljon paheksuttavaa isoilla tai keskituoilla, kun pienillä tuloilla. Vaikka blaa blaa, ei ne tulot, vaan menot...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkinlainen pienimuotoinen hamstraus joskus paikoillaan. Itse ainakin inhoan sitä että jotain ei ole ostettu etukäteen ja esim. kun ensi kylmät ilmat iskee lähdetään ostamaan lämpimämpää syys- tai talvitakkia ja yleensä vielä joku murphyn laki että juuri silloin ei löydy millää juuri sitä, jossa olisi kaikki kohdillaan, ulkonäkö, koko, hinta. Tai ei ole rahaa juuri silloin kun on pakko ostaa. Silloin oikeasti voi iskeä pieni paniikki.

Tai eihän tuo varsinaisesti hamstrausta ole, mutta joskus on ihan järkevää ostaa jotain, vaikka ei tule tarvitsemaan sitä juuri heti, mutta vaikka parin kuukauden kuluttua.

Kuten nyt ei olisi pahitteeksi jos olisin viime keväänä muutaman syysvaatteenkin ostanur lasille jo valmiiksi.

Jonkun logiikn mukan tuo on taas panikoimista tai hamstrausta.

Ennakointi on ihan ok. Ihan eri asia kun panikointi ja hamstraus. Kyllä minäkin osti kevätalesta jo lapsille talvivaatteet. Se on just sitä, että ei eletä hetkessä, kuten nämä panikoijat. Nämä panikoijat ostaisivat kaikki toppatakit, jos lehdessä lukisi huomenna, että toppatakkitehdas vähentää tuotantoa. Siitäkin huolimatta, että kotona on jo toppatakkeja.

Niinpä, minä olen aina ollut ennakoija ja juuri siksi ei tarvetta panikoida, kun on jemmassa sopivaa vaatetta, kaapissa ruokaa, varastossa polttopuita ja muuta tarviketta jolla pärjää vaikka menisi ne sähköt tai jotain. Tililläkin on rahaa säästössä joten ei tule kriisi vaikka kulut nousee.

En tajua tuota sähkökatkojen pelkoa. Itte katoin että on viime vuodelta kynttilöitä, pitää ostaa varmaan pari lisää ja siinä on varautuminen. Pari tuntia ilman sähköä ei tunnu missään. Ainoat joiden pitäisi edes olla huolissaan on maatalousyrittäjät, varsinkin karjankasvattajat.

Muutimme 70-luvulla paikkakunnalle jolle tuli sellutehdas, ja infraa vasta rakennettiin asuinalueellemme. Lapsena totuin siihen että vähän väliä oli joko vesi tai sähköt poikki. Vettä ei välillä saatu vuorokauteen, sähkökatkot kesti helposti 12 tuntia. Hengissä olen edelleen enkä edes traumatisoitunut.

Nykyajan ihmisissä on jotain pahasti vialla. Joka ikisestä asiasta nousee paniikki, ja näitä panikoijia löytyy kyllä ihan joka ikäluokasta. Hysteerisenä vouhkataan joka asiasta, ja pienikin muutos elämässä aiheuttaa niin kovaa ahdistusta että ollaan jo arkkua tilaamassa tai vetämässä ranteita auki.

Maailma on turvaton paikka, piste. Mitään muuta siitä ei voi hallita ku sen miten siihen turvattomuuten suhtautuu. Kun hyväksyy että näin on,  ja tuskin henki on katkolla niin kauan kun ydinpommi ei niskaan lasahda niin elämä on paljon helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkinlainen pienimuotoinen hamstraus joskus paikoillaan. Itse ainakin inhoan sitä että jotain ei ole ostettu etukäteen ja esim. kun ensi kylmät ilmat iskee lähdetään ostamaan lämpimämpää syys- tai talvitakkia ja yleensä vielä joku murphyn laki että juuri silloin ei löydy millää juuri sitä, jossa olisi kaikki kohdillaan, ulkonäkö, koko, hinta. Tai ei ole rahaa juuri silloin kun on pakko ostaa. Silloin oikeasti voi iskeä pieni paniikki.

Tai eihän tuo varsinaisesti hamstrausta ole, mutta joskus on ihan järkevää ostaa jotain, vaikka ei tule tarvitsemaan sitä juuri heti, mutta vaikka parin kuukauden kuluttua.

Kuten nyt ei olisi pahitteeksi jos olisin viime keväänä muutaman syysvaatteenkin ostanur lasille jo valmiiksi.

Jonkun logiikn mukan tuo on taas panikoimista tai hamstrausta.

Ennakointi on ihan ok. Ihan eri asia kun panikointi ja hamstraus. Kyllä minäkin osti kevätalesta jo lapsille talvivaatteet. Se on just sitä, että ei eletä hetkessä, kuten nämä panikoijat. Nämä panikoijat ostaisivat kaikki toppatakit, jos lehdessä lukisi huomenna, että toppatakkitehdas vähentää tuotantoa. Siitäkin huolimatta, että kotona on jo toppatakkeja.

Niinpä, minä olen aina ollut ennakoija ja juuri siksi ei tarvetta panikoida, kun on jemmassa sopivaa vaatetta, kaapissa ruokaa, varastossa polttopuita ja muuta tarviketta jolla pärjää vaikka menisi ne sähköt tai jotain. Tililläkin on rahaa säästössä joten ei tule kriisi vaikka kulut nousee.

Tätä se resilienssi on. Kykyä varautua ja joustaa. Kaikilla ei sitä ole.

Vierailija kirjoitti:

Hah en minäkään koronan aikana hamstrannut mitään. Ja ap:n esimerkit vähän oudot. Harva nyt varmaan noin suurissa päätöksissä kun asunto tai auto, ostaa vain sen takia, kun seurataan jonkun toisen esimerkkiä, eikä miettisi, kannattaako tai haluaako itse ostaa vai ei.

Onhan se huonoa, jos rahat polttaa taskun pohjaa, eikä pysty säästämään, paitsi paljon paheksuttavaa isoilla tai keskituoilla, kun pienillä tuloilla. Vaikka blaa blaa, ei ne tulot, vaan menot...

Eipä moni nuori mieti. Tai miettii ehkä nykykorolla, mutta ei sen pidemmälle. Sähköauton oltava, kaverillakin on. Laumassahan nämä menee kolmekymppisetkin. Hittiauto, hittiharrastus, hittiasu, hittikampaus, hitti sitä ja tätä. Kesämökki oli viime vuoden hitti. Tänä kesänä mentiin Santoriinille pyllistelemään.