Lukiolaisella ei ole kavereita
Kommentit (24)
Itsekin hengaat täällä...
Miten sinua voisi auttaa?
Vierailija kirjoitti:
Itsekin hengaat täällä...
Miten sinua voisi auttaa?
Meinaatko, että jos on kavereita, niin ei koskaan ehdi AV:lle? Voin kertoa, että kyllä ehtii!
Eri
Ei minullakaan ollut ja minusta tuli hyvin menestykäs sossupummi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin hengaat täällä...
Miten sinua voisi auttaa?
Meinaatko, että jos on kavereita, niin ei koskaan ehdi AV:lle? Voin kertoa, että kyllä ehtii!
Eri
Inceli siinä ulisee.
Tuossa iässä vanhempien on valitettavasti aika vaikea enää auttaa kavereiden hankinnassa, mutta se mitä voi tehdä, on muuten tukea nuoren itsetuntoa.
Mikä tilanne muuten on? Onko vasta aloittanut lukion vai ollut siellä jo pidempään? Jos vasta aloittanut, niin ollaan tosiaan varsin alussa, ja kyllä niitä kavereita voi löytyä koko lukion ajan, eri tilanteista.
Esimerkiksi asuinkuntanne Tyttöjen talolla voi käydä tutustumassa. Tai etsivään nuorisotyöhön voi olla yhteydessä jne.
Haluaako se lukiolainen itse kavereits ja kokeeko olonsa yksinäiseksi?
Tuo on oikeasti hieman oireellinen seikka, johon pitäisi yrittää puuttua. Olen tuntenut muutamankin tyypin, jotka nimenomaan lukioiässä jäivät omaan kuplaansa ilman kavereita. Kaikilla opiskelu lukion jälkeen alkoi ihan hyvin, mutta sitten tuli seinä vastaan. Muilla oli opiskelijaelämä, mutta näillä oli vain se tietokone kotona. Muut alkoivat seurustella, mutta nämä joko kuvittelivat olevansa valioyksilöitä ja pettyivät raskaasti netissä tapaamiinsa epätäydellisiin ihmisiin tai eivät uskaltaneet mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on oikeasti hieman oireellinen seikka, johon pitäisi yrittää puuttua. Olen tuntenut muutamankin tyypin, jotka nimenomaan lukioiässä jäivät omaan kuplaansa ilman kavereita. Kaikilla opiskelu lukion jälkeen alkoi ihan hyvin, mutta sitten tuli seinä vastaan. Muilla oli opiskelijaelämä, mutta näillä oli vain se tietokone kotona. Muut alkoivat seurustella, mutta nämä joko kuvittelivat olevansa valioyksilöitä ja pettyivät raskaasti netissä tapaamiinsa epätäydellisiin ihmisiin tai eivät uskaltaneet mitään.
Niinpä. Mutta miten parhaiten puuttua ja auttaa.
Ehdota jotain nuorelle mieluisia harrastuksia, joista voisi löytyä samanhenkistä porukkaa?
Harrastus voisi olla hyvä idea ja toisi mahdollisten kavereiden lisäksi muutenkin mielekästä sisältöä elämään. Kannusta myös kysymään jotain koulukaveria vaikka pitsalle tms. Kehu lasta ja huomioi hyviä puolia hänessä.
Maksa pääsy harrasteryhmään, jossa saman ikäisiä nuoria.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä vanhempien on valitettavasti aika vaikea enää auttaa kavereiden hankinnassa, mutta se mitä voi tehdä, on muuten tukea nuoren itsetuntoa.
Mikä tilanne muuten on? Onko vasta aloittanut lukion vai ollut siellä jo pidempään? Jos vasta aloittanut, niin ollaan tosiaan varsin alussa, ja kyllä niitä kavereita voi löytyä koko lukion ajan, eri tilanteista.
On toista vuotta. Vapaa-ajalla on yksinäinen. Ja aina yksin tai perheen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vie piikille.
Mitä? helvvvettiä
Surullista. Toivottavasti löytyy ystäviä.
Meillä sama ongelma abilla. Eka vuosi meni pitkälti etänä, ei siinä ujompi ehtinyt tutustua keneenkään. Nyt on jo luovuttanut, ei enää edes haaveile saavansa lukiosta kavereita.
Harrastus, lukion vastapainona ehdottomasti ulkoilu. Itse olin nuorempana erakoitumassa mökkiin, olikohan jo 7 lk alussa. Siihen aikaan keksin LA-puhelimen ja johan alkoi kavereita löytymään. Yökaudet kälkätettiin radiolla, osa teki läksyjäkin noilla etävehkeillä ja silmät ristissä kouluun. Sitten tuli tietokonekerhoa ja muuta sosiaalisempaa hommaa pelikasettien vaihtoa jne. Tosin kaverit jäivät ja vaihtuivat vuosikymmenien saatossa.
Täällä myös sama ongelma. Kaverit meni elämänkatsomuksen erilaisuuden vuoksi. Eivät sietäneet avarakatseisuutta ja alkoivat kiusaamaan ja lopulta oli pakko unohtaa nämä frendit. Yllättäen kävi ilmi että koko porukka oli jotain homofobikoita, hihi hihi. Miltei 18 vuotiaita nuoria. Vaikee uskoa et tällästä päivää näkee 2022. Mut kyllä vaan. Lääkäri, sossu ja tuomarivanhempien ym ym. lapsukaiset pelkää sateenkaari ihmisiä ja niitä normaalina pitäviä, kasvisruokaa ja rasismikielteisyyttä.
Nyt yksin aamusta iltaan. Koulunkäynti takkuaa myös.
Odottaa lähinnä että pääsee lähikoulusta pois. Abi. Eihän tän ikäisiä pysty auttamaan. Aika auttaa. Ota mukaan sienimetsään, ehkä siellä aivot kasvaa ja oppii jättämään idiootit omaan arvoonsa ja uskaltautuu elämään pikkuhiljaa. Menee tod näk hetken päästä ohi.
Onneksi yliopistoissa on vähän laajemmalla aivokapasiteetilla varustettua porukkaa, niin sopinee sinne sitten paremmin. Mut kauheetahan tota on kattoa.
Et tiedä mitään siitä onko vai eikö joten tuuppaa nokkasi vain omiin asioihisi.