Lue keskustelun säännöt.
Miten voisin kertoa tyttärelleni hänen parhaan ystävänsä kuolemasta?
31.08.2022 |
6-vuotias tytär kyseessä.
Sain soiton hänen eskarikaverin, (joka on myös lapseni paras ystävä), äidiltä. Hän oli kuollut viimeyönä.
Miten käsittelisin asiaa lapsen kanssa? Ikään sopivalla tavalla.
Kommentit (25)
Nyt illalla ei ainakaan sanota asiasta mitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoulussa tää asia varmaan jossain vaiheessa tuodaan esille myös. Voisit vaikka sieltä kysellä neuvoa millä tavalla he aikovat lasten kanssa asiaa tulevaisuudessa käsitellä.
https://lapsenmaailma.fi/blogit/kiikkuva-kirjapylly/lastenkirjoja-kuole…
Voisit ostaa/lainata kirjoja aiheesta, niiden avulla asiaa on ehkä helpompi käsitellä.
Hirveä juttu. Oliko kaverilla joku sairaus?
Oma 6v on todella kiintynyt ystäväänsä. Itse kertoisin kuolemasta asiallisesti. Varaisin ajan psykologille, jotta saisin ohjeita, neuvolakin voisi auttaa.
Myöhemmin voisi piirtää ystävälle/ käydä haudalla, viedä sinne valitsemiaan juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrot, että nyt on todella surullista kerrottavaa, ja että hän ei voi enää koskaan tavata ystävänsä, koska häntä ei enää ole. ja , että voitte jutella asiasta niin paljon kuin hän milloin vain haluaa. Ja kerrot myös, että haluat hänen tietävän, että olipa hän vihainen , surullinen , raivoissaan tai mitä tahansa , hän voi aina jutella sinulle
Jos lapsella ei ole kuolemakokemuksia , hän ei edes ymmärrä kunnolla menetyksen lopullisuutta.
Kertoisin että lapsen kuolemat on erittäin harvinaisia, eikä sellaista ole odotettavissa tyttäresi kohdalla. Jos kaverilla on ollut joku sairaus, kerro mikä sairaus se on ollut ja että joskus lapsetkin voivat kuolla, jos ovat kovin sairaita. Mutta tavalliseen flunssaan ym ei kuole. Kerro myös että asiasta varmasti puhutaan päiväkodissa ja henkilökunta on myös surullinen ja on ihan ok jos itkettää. Vastaa lapsen kysymyksiin ja kerro että asiasta saa puhua myös myöhemmin.
Jos lapsi reagoi pitkäaikaisesti esim pelkotiloilla, painajaisilla ym, silloin ottaisin yhteyttä johonkin hoitavaan tahoon, mutta en etukäteen. Kyllä vanhemman pitää itse osata puhua omalle lapselleen ja kestää lapsen suru ja kysymykset. Pahinta on, jos aiheesta ei puhuta. Ystävää voi myös muistella ja tehdä vaikka valokuvakirjan tai jonkin muistolaatikon ystävään liittyvistä kuvista ja tavaroista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerrot, että nyt on todella surullista kerrottavaa, ja että hän ei voi enää koskaan tavata ystävänsä, koska häntä ei enää ole. ja , että voitte jutella asiasta niin paljon kuin hän milloin vain haluaa. Ja kerrot myös, että haluat hänen tietävän, että olipa hän vihainen , surullinen , raivoissaan tai mitä tahansa , hän voi aina jutella sinulle
Jos lapsella ei ole kuolemakokemuksia , hän ei edes ymmärrä kunnolla menetyksen lopullisuutta.
Lisäksi selvittäisin myös sen mitä apua on saativalla tilanteeseen . Yleensä aina tällaisessa järjestyy kriisiapua. Toisin, kuin silloin kun olin itse lapsi ja luokkakaverini äiti tap po i hänet ja itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän tuon saisi nukkumaan?
Ap
Piereskely auttaa
Vierailija kirjoitti:
Hirveä juttu. Oliko kaverilla joku sairaus?
Oma 6v on todella kiintynyt ystäväänsä. Itse kertoisin kuolemasta asiallisesti. Varaisin ajan psykologille, jotta saisin ohjeita, neuvolakin voisi auttaa.
Myöhemmin voisi piirtää ystävälle/ käydä haudalla, viedä sinne valitsemiaan juttuja.
Ei tietääkseni ainakaan. Äiti soitti ja kertoi, että lapsi on kuollut. En viitsinyt siinä enempää alkaa tivaamaan, koska aihe on todella arka, ja koko perhe on varmasti ollut shokissa.
Pitäisiköhän lapsi ohjata koulukuraattorille? Eivätkö he hoida tällaisia?
Kiitos ehdotuksesta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata kysyä tuommoisia epämääräsiltä foorumeilta. Sairasta ja tunteetonta porukkaa kun liikkuu näillä palstoilla. Jotenkin myös toivon että aloitus olisi trollin tekemä, sillä niin ikävä aloitus on. En minäkään liian empaattinen viitsi olla täällä.
Kun lapseni isä kuoli, koin parhaaksi tavaksi kerto suoraa, että isä on kuollut ja sitten vastata hänen kysymyksiin .
Tai nyt kun sitä tarkemmin miettii, lapsi oli laktoosi-intorelanssi.
Saattaakohan se olla syy?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kun lapseni isä kuoli, koin parhaaksi tavaksi kerto suoraa, että isä on kuollut ja sitten vastata hänen kysymyksiin .
ja ne eivät tietenkään tulleet heti, vaan todella pitkällä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Tai nyt kun sitä tarkemmin miettii, lapsi oli laktoosi-intorelanssi.
Saattaakohan se olla syy?
Ap
Tämä paljasti. TROLLI, eli tapahtuiko Porvoossa!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai nyt kun sitä tarkemmin miettii, lapsi oli laktoosi-intorelanssi.
Saattaakohan se olla syy?
Ap
Tämä paljasti. TROLLI, eli tapahtuiko Porvoossa!!!!!
Ite oot provo
No et ainakaan tänään mitenkään vaan laitat lapsen nukkumaan ja itsekin mietit yön yli. Sinä lapsesi tunnet.