Rakkaudesta haaveillut Sauli on edelleen yksinäinen Mitä kuuluu nyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin niin toivonut että Sauli olisi päässyt jo positiiviseen kierteeseen, löytänyt työpaikan, tuntenut itsensä hyödylliseksi ja sitä kautta saanut itsevarmuutta ja kontakteja ihmisiin. Joku ylempänä väitti että Saulilla ei ole mitään tarjottavaa ja se ei ole todellakaan totta. Sauli on omallaan tavallaan todella söpön komea nallekarhumainen mies, mukava, yllättävän avoin, realistinen ja kaikella tavalla sympaattinen. Ei edes syyttele muita omasta tilanteestaan mikä on paljon enemmän kuin ulimiehet tällä palstalla. Tsemppiä Sauli jos luet näitä! Olet tärkeä ja hyvä ihan omana itsenäsi.

Melkein epäilen että se työpaikan löytäminen olisi se ratkaisun avain Saulille. Työ toisi itsevarmuutta ja itsevarmuus helpottaisi ihmisiin tutustumista. Nyt joku firma napatkaa Sauli töihin niin saatte hyvää mainosta ja teette monta ihmistä onnelliseksi.

Kyllä ihmisellä yleensä pitäisi jotain olla tarjottavana siihen parisuhteeseen ja harvoin se riittää että on vaan sellanen kuin on. Pitää olla tulevaisuuden suunnitelmia. Sauli taitaa olla näitä samanlaisia tahdottomia miehiä, joka vaan odottaa että jotain ihmeellistä tapahtuu ilman että itse juuri laittaa tikkua ristiin. Taisi sen naiskokemuksensakin saada vasta tuon ohjelman jälkeen. Ohjelmaan pääsy ja hollywoodmaisuushan vetoaa moneen naiseen. Mutta sitten taisi nainen lähteä lätkimään, kun huomasi ettei siitä miehestä oikein mitään saa irti ja on perässävedettävä pulkka. Ei se ulkonäkö auta jos sisältä on tyhjää täynnä.

Miksi pitäisi olla? Jos elämä on hyvin nyt ja on tyytyväinen itseensä, mutta parisuhde on ainoa mikä puuttuu, niin eikös silloin tarvitse vain vastaavanlaisen ihmisen rinnalleen. Ei silloin kukaan vedä perässään yhtään ketään. Miksi jotain muuta elämältään haluavat aina yrittävät muuttaa toista mieleisekseen ja sitten syyttävät perässävedettäväksi pulkaksi tai sisällöltään tyhjäksi, kun toinen on vain erilainen kuin itse ja haluaa eri asioita? Eiväthän he itsekään muuta itseään toisen toiveiden mukaiseksi.

Parisuhde vaatii työtä ja varsinkin yhdessä asuminen jatkuvia kompromisseja.  En tiedä yhtäkään pariskuntaa, jos joku on tullut vain lisukkeeksi toisen elämään. 

Joo en myös tiedä mistä nää käsitykset tulee, että kun omassa elämässä kaikki kunnossa niin se toinen ikäänkuin liihottelisi vaan siihen jonkinlaiseksi lisäksi ja sitä elämää voisi jatkaa muuten lähes samanlaisena. Eihän se niin koskaan mene, vaan toinen ihminen tuo taas omat juttunsa ja vaatimuksensa peliin.

Tuollainen voisi ehkä toimia sellaisessa tilanteessa, että kummatkin asuu pysyvästi omissa kämpissään eikä ole mitään suunnitelmia muuttaa yhteen eikä tavallaan viedä suhdetta täten mihinkään suuntaan, kummatkin junnaa tahoillaan paikallaan ja elää omaa sinkkuelämäänsä välillä toisiaan nähden.

Lapsuuskuvasta jo näkee, että on kyseessä autistinen henkilö. Paljon voimia hänelle ja toivottavasti hän löytää toisen kaltaisensa, jonka kanssa vanheta yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Autistinen persoona, nämä eivät ymmärrä sosiaalisia tilanteita ja sääntöjä, eivätkä osaa lukea mikroilmeitä.

Näin on. On myös totta, että autistit voivat olla sisimmältään kultaisia ihmisiä, mutta heidän käytöksensä ja omat mikroilmeensä viestivät negatiivisuutta. Tiuskivat, jankuttavat samoja asioita, turhautuvat helposti jne. Voivat olla raskasta seuraa muille. Ehkäpä toinen samanlainen henkilö ymmärtäisi häntä?

Millaisista naisista mies on haaveillut? Normaalipainoinen, nätti, omaa työpaikan, pidetty henkilö jolla on kavereita, ei taloushuolia, ei mielenterveysongelmia kuten masennusta, harrastaa ja käy eri paikoissa jne.?

Jos oman pään sisällä ei ole asiat kunnossa, on lähinnä yksin kotona eikä omaa mallin ulkonäköä, ei voi odottaa saavansa kumppania, joka myös taikaiskusta muuttaa oman elämän. Ensin pitää saada oma terveys ja elämä kuntoon ennen kuin voi haaveilla parisuhteesta.

Toki laajemmin tarkasteltuna tämä ilmiö tulee yleistymään kapitalistisissa yhteiskunnissa. Japani on siinä jo 20 v. muita edellä. Miehet menneet naimisiin anime-hahmojen kanssa, kohtelevat tyynyä tyttöystävänään jopa käyden yhdessä ulkona syömässä jne.

Jokainen täältä lähtee yksin. Helpompaa, jos ei tarvitse toisen lähtöä katsoa.

Autistien ongelma on, etteivät he edes tiedä mitä oikeasti tekisivät parisuhteessa. Se on kuitenkin joku sellainen juttu mikä pitää saada kun muillakin on.

Saulin kaltaista haluaisi niin voida auttaa ja tsempata. Jos pitäisi vain ottaa itsestään niskasta kiinni ja mennä ulos, kenelläkään meistä ei olisi ongelmia, mutta kannattaa muistaa että monet tekijät vaikuttavat syrjäytymiseen henkilöihin vuosikymmenten aikana. Kannattaa ihan muistin virkistykseksi lukea tämä artikkeli Saulista, jossa kertoo koulukiusaamisesta ja  keskivaikeasta masennuksesta:

https://yle.fi/uutiset/3-11845838

Sauli vaikuttaa tilanteeseen nähden hyvin seesteiseltä ihmiseltä, ehkä jollakin tapaa vähän luovuttaneelta, mutta ei katkeralta tippaakaan. Kaikki muutos lähtee henkilöstä itsestään, mutta jos elämässä ei ole mitään tulevaisuuden näkymiä tai syytä ponnistella mihinkään, on näiden että muiden henkilökohtaisten ongelmien vuoksi vaikea saada otettua itseään niskasta kiinni. Tiedän kokemuksesta kuinka helppoa on vain jumiutua paikoilleen ja elää pysähtynyttä elämää. Se ulos lähteminen ei ole silloin myöskään helppoa, kun pelkää olevansa tylsää ja ankeaa seuraa muille eikä kestä pienintäkään ikävää muiden ihmisten osalta. 

Tuo työharjoittelu on todella hyvä juttu ja toivoisin että Sauli saisi oikeita töitä pian. Varmasti mukava tyyppi, jonka kanssa tuskin mitään riitoja syntyisi. 

Vierailija kirjoitti:

Autistinen persoona, nämä eivät ymmärrä sosiaalisia tilanteita ja sääntöjä, eivätkä osaa lukea mikroilmeitä.

No minä en ole autisti, enkä silti "lue " ihmisten mikroilmeitä ja ja mieti mi5en minun tulisi tuohon ja siihen suhtautua. Sosiaaliset sääntönne saatte tunkea pärseseeseenne.

Minulle riittää, että ihminen osaa sanoa selkeästi sanottavansa, eikä sitä tarvi tulkita.

N65

Kun pohtii ihmisiä, joiden tilanne on hyvin samanlainen, niin heitä kaikkia yhdistää jo varhain teini-iässä se etteivät kykene tai uskalla toimia asioiden eteen. Se mikä tekee ihmisestä menestyneen tässä elämässä kutsutussa näytelmässä, on usein vain sitä, että ihminen "tekee" asioita. Jos meiltä kaikilta yllättäen häviäisi rahat ja turvaverkot ympäriltämme, osa kykenisi siitä huolimatta selviytymään ja pääsemään nopeastikin takaisin jaloilleen, kun päättävät tehdä asioiden eteen jotakin. 

Kun nuori alkaa kapinoimaan vanhempiaan kohtaa ja tekee omia päätöksiään, se on terve osa itsenäistymistä. Ei tarvitse olla hankala tai tappelupukari, mutta oman puolen pitäminen, asioiden vaatiminen ja pienetkin tavoitteet elämässä antavat syyn tehdä asioita. Pieni narsismi on tärkeää yksilön menestymisen kannalta sen suhteen, että kaikille meille ei tule suoraan syliin mahdollisuuksia. On vaadittava ja ajateltava "minä haluan tätä, koska se tekee minulle hyvää" -tavalla, jonka ansiosta monet saavuttuavatkin unelmia. Jos haluat löytää ystäviä, käy ulkona tai yritä ottaa yhteyttä vanhoihin tuttaviin. Jos haluat löytää tyttö-tai poikaystävän, laita nettiin deittipalstalle tai pariinkin rehellinen ilmoitus. Jos haluat löytää töitä, hae niitä tai kartoita mahdollisuuksia tyovoimatoimistolla. Jos tarvitset apua, kysy sitä. 

Nämä eivät ole niin vaikeita asioita, mutta helposti ihminen lipsuu elämässään siihen omaan kehittelemäänsä narratiiviin enhän minä koskaan voi saada, en minä ikinä sitä tai tätä kuitenkaan ansaitse. 

En tiedä miten Sauli on alunperin dokumenttiin päässyt, mutta voisin kai kuvitella hänen itse siihen hakeneensa, joka se osoittaa jotakin aktiivisuutta. Olisi upeaa jos tuo työharjoittelu poikisi töitä ja ihmisikontakteja hänelle. Mielestäni se pelkkä nainen elämään on vähemmän tärkeämpi asia. 

jallupullo?