Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvani meinasi tukehtua!
21.08.2008 |
Koimme kauhun hetkiä tänä aamuna. 1 kk ikäinen vauvamme oli vielä nukkumassa ja olimme itse aamukahvilla viereisessä huoneessa. Kuulin, että vauva heräsi ja parkaisi muutaman kerran. Menin katsomaan, ja vauva oli aivan punainen ja kaarella, yrittäen epätoivoisesti hengittää. Suusta oli tullut vähän puklia. Vauva oli kylkiasennossa.
Otin vauvan syliin pystyasentoon. Hän yritti epätoivoisesti hengittää, mutta ei saanut hengeä vedettyä sisään. Välillä hän parkaisi kovaa ja sen jälkeen aina sai vetäistyä myös ilmaa keuhkoihin, mutta sitten hengitys taas pysähtyi. Suusta tuli paksua, kirkasta sylkivaahtoa.
Tilanne kesti ehkä muutamia minuutteeja, mutta tuntui ikuisuudelta. Lapsi yritti naama punaisena hengittää, ei saanut henkeä, parkaisi kovaa ja sai taas vedettyä yhden henkäisyn. Kääntelimme vauvaa eri asentoihin sylissä, taputtelimme selkää ja puhuimme jo ambulanssin soittamisesta. Vaahtoa tuli suusta edelleen. Sitten tilanne onneksi alkoi laueta, ja henki pikkuhiljaa kulkea.
Tilanne normalisoitui nopeasti, vauva rentoutui ja nukahti. Mietimme, onko syytä lähteä lääkäriin, mutta tulimme siihen tulokseen, että vauva oli vain vetänyt puklia henkitorveensa ja meinasi sen takia tukehtua. Ilmeisesti joutui myös paniikkiin, mikä pahensi tilannetta. Olen nyt seuraillut hengitystä sen jälkeen koko ajan, eikä mitään muita oireita ole ilmennyt. Vauva on nyt hereillä ja virkeä.
Olen vieläkin järkyttynyt tapahtuneesta. Minulla on kaksi vanhempaa lasta, eikä heille ole koskaan sattunut mitään vastaavaa. Mitä, jos lapsi olisi vaikka ollut ulkona vaunuissa nukkumassa. Olisinko kuullut ensimmäiset pikku parkaisut? Olisiko lapsi voinut tukehtua? Nyt hän oli sentään kylkiasennossa ja silti hengitys tukkeutui noin pahasti.
Itkettää ajatella, miten pienestä kaikki voi olla kiinni. En uskalla jättää vauvaa hetkeksikään yksin tämän jälkeen.
Kommentit (46)
Siinä vauvakärryssä oli joku pehmuste joka laitettiin selän taakse, jotta vauva pysyy kylkiasennossa. Ja tämä tammikuussa 2011.
mahallaan vaan nimen omaan selällään. Ehkä tuossa kylkiasennossa on jotekin mytyssä. En tiedä, mutta kiinnostaisi kuulla, miksi nukutatte noin pientä vauvaa suositusten vastaisessa asennossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onkin jo kohta 3vee:) Toivottavasti kaikki oli vauvalla kunnossa.
Miten muuten sait 1 kk:n ikäisen kylkiasentoon?
Kyllähän tuollainen nyt säikäyttää kenet tahansa! Ei se tarkoita sitä, jos vauva on nyt kunnossa, etteikö tuollainen voisi tapahtua uudestaan, jos kyse olisi vaikka jostain sairaudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että vois kattoa minne näkee ja kokeilla vähän muutenkin
Mutta kiitos kommenteista, soittelen neuvolaan kun puhelinaika alkaa klo 12 ja kysyn neuvolantädin mielipidettä. Lääkäriin meno voisi olla oikea ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mahallaan vaan nimen omaan selällään. Ehkä tuossa kylkiasennossa on jotekin mytyssä. En tiedä, mutta kiinnostaisi kuulla, miksi nukutatte noin pientä vauvaa suositusten vastaisessa asennossa?
Vielä 2000-luvun alussa suositeltiin nukuttamaan nimenomaan kyljellään. Nyt on sitten viimeisten vuosien aikana tullut näitä "lättäpäitä", esimerkiksi yhden tuttavani vauvaa tutkitaan, pitääkö pää leikata ennenaikaisten kallonluutumien vuoksi. Kallon aukileethan eivät saa sulkeutua liian aikaisin, että aivot pääsevät kasvamaan.
Järki sanoo, että selällään myös tukehtuu helpommin pukliin. Näin ainakin aikuisilla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olisin tossa tilanteessa kyllä jo soittanut HETI hätäkeskukseen. Olisihan ne siellä ainakin antaneet neuvoja ja tulleet tarv. katsomaankin, vaikka tilanne laukesikin. On NIIN PIENI vauva kuitenkin kyseessä (ja vaikka olisi isompikin), niin lasten kanssa olen mielummin yliherkkä.
Just näin...
Yks sanoo että pitää nukuttaa kyljellään ja toinen sanoo ettei missään nimessä... Mikä on sitten se totuus???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joten lääkäriin veisin ja nimenomaan lastenlääkärille.
Tuosta nukutusasennosta. Kylkiasento on hyvä siinä on mahdollisuus että se puklu valuu ulos suusta ja ei joudu henkitorveen.
Nämä nukutuskäytänteet muuttuu jatkuvasti.
Kun sain esikoisen suositeltiin mahallaan nukutusta. Seuraavien kanssa kylkiasentoa ja en tiennytkään että nyt se olisi tuomittavaa.
Vuorotellen laitoin kummallekin kyljelle että päästä ei tulisi muotopuolta.
Olen nukuttanut myös kaikkia vatsallaan ja hengissä ovat edelleen.
kallonluiden ennenaikainen luutuminen ei kyllä taatusti johdu "väärästä" nukutusasennosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mahallaan vaan nimen omaan selällään. Ehkä tuossa kylkiasennossa on jotekin mytyssä. En tiedä, mutta kiinnostaisi kuulla, miksi nukutatte noin pientä vauvaa suositusten vastaisessa asennossa?
Millaisia oireita epilepsiakohtaukset aiheuttavat
Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö. Epileptinen purkaus saattaa levitä aivoissa paikallista alkamiskohtaansa laajemmalle tai yleistyä suoraan koko aivojen alueelle. Poikkeavan sähköpurkauksen sijainnista ja leviämisalueesta aivoissa riippuu, minkälaisia oireita kohtauksen aikana ilmaantuu.
Tavallisimpia kohtausoireita ovat tajunnan, aistitoimintojen tai käyttäytymisen häiriöt, raajojen tai vartalon kouristelu. Kohtausoireiden vaikeusaste voi vaihdella tajuttomuus-kouristuskohtauksesta hyvin lyhytkestoiseen toimintojen pysähtymiseen tai toimintakyvyn alenemiseen. Kohtaukset saattavat kestää muutamasta sekunnista useisiin minuutteihin. Varsinaisen kohtauksen jälkeen saattaa esiintyä useiden tuntienkin kestoinen jälkitila, jonka aikana henkilön toimintakyky ei ole normaali. Jos kohtaus pitkittyy tai kohtaukset toistuvat niin tiheästi että kohtauksen saanut ei välillä toivu, henkilö on hengenvaarassa ja hänet on toimitettava välittömästi sairaalahoitoon.
Lapsi kuitenkin vaikutti olevan "tässä maailmassa" eikä tajunnan tasossa ollut silmämääräisesti mitään vikaa. Tosin en tunne epilepsiaa mitenkään, olen vain joskus nähnyt aikuisen saavan kohtauksen, ja hän oli ainakin jossain määrin tajuton.
Mutta menemme käymään lääkärillä ihan jo mielenrauhan takia.
-ap-
Tuo vaahto jäi kyllä askarruttamaan ja ajattelemaan epilepsiaa.
Tajuttomuuskouristuskohtaus
Kohtauksen saanut menettää tajuntansa, kaatuu ja vartalo jäykistyy. Kieli tai poski voi jäädä hampaiden väliin, jolloin suusta vuotaa verta. Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Hengitys salpautuu muutamaksi sekunniksi ja suusta voi tulla vaahtoa. Kouristuksia seuraa jälkiuni, josta henkilö on jo herätettävissä.
1. Pysy rauhallisena. Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta. Ensiavun antaminen ei vaadi erityistaitoja.
2. Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, ettei henkilö niiden aikana kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään. Kouristelu kestää yleensä vain 1-2 minuuttia.
3. Älä laita suuhun mitään, sillä se vaikeuttaa hengittämistä.
4. Yritä kääntää henkilö kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät. Näin hengitystiet pysyvät avoimina ja mahdolliset eritteet pääsevät valumaan ulos.
5. Avaa kiristävät vaatteet ja varmista, että henkilö pystyy hengittämään.
6. Hälytä ambulanssi (112), jos kouristelu kestää yli 5 minuuttia tai kohtaus uusii ennen kuin henkilö on ehtinyt toipua edellisestä kohtauksesta.
7. Varmista, että henkilö on kunnolla toipunut, vastaa kysymyksiin ja tietää, minne on menossa, ennenkuin jätät hänet. Kutsu ambulanssi, jos henkilö on loukkaantunut kohtauksen aikana.
Jos et tiedä, miten toimia, kysy neuvoa yleisestä hätänumerosta 112.
Joku ihmetteli, miksemme heti soittaneet lanssia. Tilanne oli kuitenkin sellainen, ettei sen vakavuutta heti ensi sekunnilla tajunnut ja muutenkin piti toimia, ei lähteä kännykkää räpläilemään. Tuskin kukaan ensimmäiseksi juoksee puhelimeen, jos pitää auttaa toista hengittämään.
Pienet vauvat "kakovat" joskus muutenkin, eikä se ole ollenkaan näin vakavaa.
Sitäpaitsi tuollaisen tilanteen kestoa on jälkikäteen vaikea arvioida, kun on ollut itse paniikissa. Luultavasti kesto on ollut lyhyempi kuin muutamia minuutteja. Tuollainen tilanne tuntuu aina pitkältä, vaikka kestäisi vain pienen hetken.
-ap-
Alkoi jo synnärillä kun kakoi synnytyskanavasta vetämäänsä limaa. Joutui sen vuoksi tarkkailuunkin.
Kotona tuli ekan kuukauden aikana muutama tuollainen kakomiskohtaus. Puklu nousi ruokatorveen ja sitä tuli myös nenästä. Vauva ei saanut henkeä ja hätääntyi. Tämä tapahtui yleensä silloin, kun heräsi ja oltiin nostamassa pystyyn. Pisimmillään nuo tikahtumiset kestivät parikymmentä sekuntia. Jos nenäfriida oli käsillä, imaisin sillä puklua nenästä.
Käytin yksityisellä lastenlääkärillä, joka totesi juuri ahtaat hengitystiet ja refluksioireet. Koska paino nousi kuitenin hyvin, ei refluksia alettu sen enempää tutkia tai lääkitä.
Pikkuhiljaa oireet jäivät pois ja nyt vajaat 7kk:n ikäisenä henki kulkee jo hyvin myös flunssaisena.
Mekin olimme luonnollisesti paniikissa ja vauvaa tuli vahdittua tiivimmin kuin perheemme vanhempia lapsia. Kyljellään nukutimme mekin aluksi, koska ajattelin sen olevan hengityksen/pulauttelun takia paras asento. Lääkäri kuitenkin kehotti nukuttamaan selällään, vauva osaa kyllä kääntää päänsä sivulle jos tulee pulautusta. Ja niin vain oireet helpottivat.
Alue: Aihe vapaa
Tämä on jo vanha viestiketju, mutta laitanpa tänne oman kokemuksen vastaavasta tilanteesta jos tästä olisi jollekkin apua, koska itse en tietoa löytänyt kun sellaista yritin hakea. Tämä ketju oli ainut missä vauvan oireet olivat samat kuin meillä.
Eli ensimmäisellä kerralla kun tuo melkein tukehtuminen tapahtui, kiiruhdimme päivystykseen (tyttö siis sai henkeä jo silloin, tilanne kesti ehkä pari minuuttia) ja siellä vain voivoteltiin ja ei osattu sanoa mitään, puhuivat vaan pulauttelusta, koska vauvamme sitä paljon teki. Olin ihan raivoissani, koska nyt ei ollut kyse pulauttelusta vaan paksusta, kirkkaasta, hieman kuplivasta "kuolamaisesta" eritteestä, jota vauva ei saanut kaottua ulos! vaan haukkoi henkeä selkä kaarella!
Tätähän alkoi sattua harvase päivä ja kokoajan sai nukkua silmä raollaan ja pelätä. Limaa tuli siis tytön nukkuessa. Neuvolassakaan ei osattu sanoa yhtään mitään vaan vastaukseksi sai samaa voivottelua.
Käytimme tuolloin NAN1-korviketta, tyttömme oli silloin reilun 1kk ikäinen. Vaihdoimme korvike merkkiä 2kk iässä Tutteliin, tytön käsien ihottuman takia ja kas kummaa tuo limailu loppui kuin seinään!! Eli meidän tapauksessa, jokin NAN:in ainesosa aiheutti tuota liman eritystä. Toivottavasti tästä on tietoa etsivälle edes vähän apua, koska tuollaiset tilanteet todellakin säikäyttää!!