Lue keskustelun säännöt.
Inhoan kyläilyä ihan perinpohjin!
29.08.2022 |
Tuntuu jotenkin tosi vastenmieliseltä koko kyläilykulttuuri, vaikka lapsena meillä sitä kyllä harrastettiinkin ja vielä nuorena aikuisena kyläiltiin kavereiden kesken toisillamme iltaa istumassa. Nykyisin en jaksa minkäänlaisia kyläilyjä.
Tai ei siis oikeasti jaksamisesta ole kyse vaan haluamisesta. En halua. En halua ketään kotiini, en halua mennä kenenkään kotiin. Ystäviä on kiva nähdä ns. puolueettomalla maaperällä kahvilassa tai pidemmän kaavan mukaan syömässä jne. sellaisissa paikoissa ja tilanteissa joista pääsee livahtamaan pois heti kun itsestä siltä tuntuu. Kotiini en jostain syystä halua ketään.
Muita samanlaisia? Ajatuksia?
Kommentit (9)
Varmasti on samanlaisia paljon. Kodit ovat nykyään myös pieniä tai halutaan yksityisyyttä, puhtautta. Vierailuihin liittyy usein vimmainen siivoaminen ja mitäs nyt tarjotaan, vieras kuittaa kun ei ole itse leivottu, sopiiko aikataulut. Olet oikeassa että rauhallisille kahviloille tai muille rennoille paikoille ilman kolinaa ja hälinää olisi kysyntää (eri kaupunginosissa), joku äänisermi voisi pitää salaiset keskustelut yksityisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmasti on samanlaisia paljon. Kodit ovat nykyään myös pieniä tai halutaan yksityisyyttä, puhtautta. Vierailuihin liittyy usein vimmainen siivoaminen ja mitäs nyt tarjotaan, vieras kuittaa kun ei ole itse leivottu, sopiiko aikataulut. Olet oikeassa että rauhallisille kahviloille tai muille rennoille paikoille ilman kolinaa ja hälinää olisi kysyntää (eri kaupunginosissa), joku äänisermi voisi pitää salaiset keskustelut yksityisenä.
Hyvä idea!
Yllätysvieraat tai siksi pyrkivät pienellä varoitusajalla ovat kauhistus. Ei kiitos tarvitse tulla siivoustarkastusta tekemään.
Yllättäen ei heille käy ulkona tapaaminen.
Saan aina päänsäryn vieraista. Siivoaminen, tarjoilut, vieraiden viihdyttäminen (etenkin jos mukana on ystävän lapsia tai mies). Jotenkin jännitän näitä ja häpeän ilman syytäkin kotiani. Ja jos viihtyvät liian pitkään...
Kahvilassa tai kesällä vaikka pikku retkellä tai näyttelyssä tapaaminen on virkistävää.
Niin minäkin. Yllätysvieraat omaan kotiin ne vasta inhottavia ovatkin! En kutsu muutenkaan koskaan ketään kotio enkä halua mennä kenellekään. Mieluummin tapaan muualla sitten, esim. Kahvilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No on teillä ongelmat. On kiva että vieraita tulee. En tosiaan siivoa erikseen tai leivo, jollei ole harvinaisia vieraita. Teetä voin aina keittää. Ja viiniä on kaapissa.
Taidatte olla jotenkin rajoittuneita. Mutta olkaa vaan, omahan on elämänne ja kukin elää sitä itselleen sopivalla tavalla ja stressaa juuri niistä asioista joista tekee itselleen stressin.
Vierailija kirjoitti:
No on teillä ongelmat. On kiva että vieraita tulee. En tosiaan siivoa erikseen tai leivo, jollei ole harvinaisia vieraita. Teetä voin aina keittää. Ja viiniä on kaapissa.
Taidatte olla jotenkin rajoittuneita. Mutta olkaa vaan, omahan on elämänne ja kukin elää sitä itselleen sopivalla tavalla ja stressaa juuri niistä asioista joista tekee itselleen stressin.
Odothan vain kun sinäkin ylität henkisesti 25:n vuoden iän niin takuulla alkaa pikku hiljaa mieli muuttumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Odothan vain kun sinäkin ylität henkisesti 25:n vuoden iän niin takuulla alkaa pikku hiljaa mieli muuttumaan.
Olen 49 ja pidän vieraista, leipomisesta, kokkaamisesta. Kotona on aina siistiä. On minulla mies ja lapsiakin, muttei meillä kukaan sotke siivoamatta jälkiään. Se on opettamisesta kiinni.
Sama täällä, mekin nähdään kavereiden kesken vain kotien ulkopuolella. Ei sitä jaksa emännöidä yhtään kun elämä on muutenkin niin hektistä ja täynnä sälää. Kivempi nähdä juuri jossain kahvilassa, jossa jokainen voi ottaa mitä syömistä tykkää ja voi, ja poistua kotiin kun haluaa.