Vanhuus on julma ja hirvittävä asia

Just joo. Taidat olla vielä aika kaukana 60 iästä kun olet tota mieltä.

60-vuotiaana oot vielä täysillä työelämässä, ellet nyt ole ihan täysin perseillyt elintapojesi kanssa.

Minä jatkan kuskina ainaki satavuotiaaksi! 🥳😎

Vierailija kirjoitti:

60-vuotiaana oot vielä täysillä työelämässä, ellet nyt ole ihan täysin perseillyt elintapojesi kanssa.

Sivusta: kyllä meidän duunin kuusikymppiset ovat kaikki aivan kehäraakkeja ja valmiita eläkkeelle. Epäilen, että heistä 1/3 tulee nauttimaan ns eläkevuosista - loput joko sairastaa tai kuolee.

Elämä on.

Lääkkeitä kehitellään joka vaivaan, siksi eletään turhan pitkään. Eihän niitä ole pakko ottaa vastaan, mutta voi joutua lääkäreiden epäsuosioon. Kolesterolilääkkeet, verenpainelääkkeet, diabetes jne

Vierailija kirjoitti:

Lääkkeitä kehitellään joka vaivaan, siksi eletään turhan pitkään. Eihän niitä ole pakko ottaa vastaan, mutta voi joutua lääkäreiden epäsuosioon. Kolesterolilääkkeet, verenpainelääkkeet, diabetes jne

Tuon lääkearsenaalin kanssa elämä ei ole minkään arvoista. Niin paljon niillä on sivuvaikutuksia.

Vierailija kirjoitti:

60-vuotiaana oot vielä täysillä työelämässä, ellet nyt ole ihan täysin perseillyt elintapojesi kanssa.

Höpöhöpö. Itellä useita kuuskymppisiä lähipiirissä ja jokainen on eläkkeellä. Ei kukaan enää työssä noin vanhana ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

60-vuotiaana oot vielä täysillä työelämässä, ellet nyt ole ihan täysin perseillyt elintapojesi kanssa.

Sivusta: kyllä meidän duunin kuusikymppiset ovat kaikki aivan kehäraakkeja ja valmiita eläkkeelle. Epäilen, että heistä 1/3 tulee nauttimaan ns eläkevuosista - loput joko sairastaa tai kuolee.

Eipä väliä. Yhteiskunnan kannalta ihminen on hyödyllinen ja tarpeellinen vain työntekijänä ja tuottavana osasena. Sen jälkeen on oma osuus tehty, ja voikin kuolla pois ja antaa tilas muille. Ihmisen prioriteetti on aina työssä ja sen tekemisessä.

Itse en mihinkään vanhuskotiin suostu. Lähden mieluummin saappaat jalassa, enkä pelkää kuolemaa onhan siellä minua odottamassa rakkaat edesmenneet. Ainoa mikä huolettaa kun täältä lähden on miten lapseni pärjää,täytyy siis turvata heidän elämänsä ennen lähtöä ja jättää kunnon perintö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

60-vuotiaana oot vielä täysillä työelämässä, ellet nyt ole ihan täysin perseillyt elintapojesi kanssa.

Höpöhöpö. Itellä useita kuuskymppisiä lähipiirissä ja jokainen on eläkkeellä. Ei kukaan enää työssä noin vanhana ole.

Minulla on paljonkin tuttuja duunissa, mutta kieltämättä heistä murto-osa on enää kondiksessa.

Vierailija kirjoitti:

Itse en mihinkään vanhuskotiin suostu. Lähden mieluummin saappaat jalassa, enkä pelkää kuolemaa onhan siellä minua odottamassa rakkaat edesmenneet. Ainoa mikä huolettaa kun täältä lähden on miten lapseni pärjää,täytyy siis turvata heidän elämänsä ennen lähtöä ja jättää kunnon perintö.

Etkö kasvattanut jälkikasvustasi työssäkäyviä pärjääjiä?

Vierailija kirjoitti:

60-vuotiaana oot vielä täysillä työelämässä, ellet nyt ole ihan täysin perseillyt elintapojesi kanssa.

Mä en kyllä pystyisi olemaan. Olen nyt 49-v. ja teen 30h viikossa. Minusta elämä jää elämättä, jos on kotona vain lepäämässä työpäivän jälkeen ja viikonloppuisin toisen päivän siivoaa tai organisoi ja toisena joudun tapaamaan lapsia. Eli en haluaisi jatkaa näin todellakaan päälle 6-kymppiseksi. Ilman lapsiakin jo olisi kevyempää. Olisi yksi päivä lisää omille tekemisille. Mustikkaan, siivoamaan, lumitöihin, vuodenajasta riippuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkkeitä kehitellään joka vaivaan, siksi eletään turhan pitkään. Eihän niitä ole pakko ottaa vastaan, mutta voi joutua lääkäreiden epäsuosioon. Kolesterolilääkkeet, verenpainelääkkeet, diabetes jne

Tuon lääkearsenaalin kanssa elämä ei ole minkään arvoista. Niin paljon niillä on sivuvaikutuksia.

Ei ole :D En siis käytä mitään noista, mutta tiedän ammattini puolesta.

Vierailija kirjoitti:

viikonloppuisin toisen päivän siivoaa tai organisoi ja toisena joudun tapaamaan lapsia

Oletko varma, että lapset haluavat tavata sinua, jos asenteesi on tuo?

Vierailija kirjoitti:

60-vuotiaana oot vielä täysillä työelämässä, ellet nyt ole ihan täysin perseillyt elintapojesi kanssa.

Ei se noin mene, kuin joillain. Harva on ihannetapaus ja elämä on ihanaa eläkeiässä. Mitä minä tiedän, niin melkein kaikilla on jotain iän mukanaan tuomaa kremppaa. Olen itsekin vuosia töissä ollut, ja itseäni paljon vanhempia työkavereita on aina ollut, sairaseläkekuntoisia.

Meidän suvussa esiintyy esim. diabetes, mikä ei näytä armahtavan ketään, vaikka on liikunnallista ja terveet elämäntavat omaavaa porukkaa.

Itselläni todettiin myös jo vuosia sitten, 55v, synnynnäisiä vikoja mm. selässä ja muuallakin. Taipumus suonenvetoihin ja hermostollisiin ongelmiin, joille et voi itse oikein mitään. Särkylääkkeetkään ei auta.

Todella kivulias vaivaisenluu vaivaa, ja näitähän ei leikata. Sekin perintöä. Särkyä aiheuttaa myös purentaongelma, minkä kanssa on tehty töitä.

Lisäksi syöpäsairaudet yleistyvät iän karttuessa, vaikka ovatkin iästä riippumaton vitsaus.

Näkö (ja muutkin aistit) huononee väistämättä, ja ihminen alkaa kangistua, eli jumpata saa urakalla.

Näyttelijä Marja Korhonen sanoi aikoinaan että "Elämä on luopumista" ja sitä se on. Hitaasti mutta varmasti heikkenet. Hänen miehensä Helge Herala menetti jalkansa ja kai sokeutuikin. Lisäksi heidät erotettiin erilleen vanhainkodissa, kunnes tytär taisteli asian puolesta ja ilmeisesti pääsivät yhteen asumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

60-vuotiaana oot vielä täysillä työelämässä, ellet nyt ole ihan täysin perseillyt elintapojesi kanssa.

Höpöhöpö. Itellä useita kuuskymppisiä lähipiirissä ja jokainen on eläkkeellä. Ei kukaan enää työssä noin vanhana ole.

Minulla on paljonkin tuttuja duunissa, mutta kieltämättä heistä murto-osa on enää kondiksessa.

Monella on nivelvaivoja, kulumia yms. jo viisikymppisenä. Toisilla voi muisti pätkiä ja ajatus jumittaa.

Tietysti on myös niitä onnekkaita, jotka pysyvät kunnossa pitkään vaikka 70-80-vuotiaiksi. Geeneilläkin on osuutta asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Itse en mihinkään vanhuskotiin suostu. Lähden mieluummin saappaat jalassa, enkä pelkää kuolemaa onhan siellä minua odottamassa rakkaat edesmenneet. Ainoa mikä huolettaa kun täältä lähden on miten lapseni pärjää,täytyy siis turvata heidän elämänsä ennen lähtöä ja jättää kunnon perintö.

Hieno ajatus. Valitettavasti kun sitä itse emme pysty päättämään.

Tarkoitus/haave jäädä pois työelämästä viimeistään 55v, nyt olen 43v. Niin moni sukulainen kuitenkin kuollut/sairastunut vakavasti heti kuusikymppisenä, joten en jää odottamaan sitä. En halua katua kuolinvuoteella sitä että elämä jäi elämättä työnteon takia! Onneksi on säästöjä kertynyt mukavasti ja tultais jo toimeen ihan ok miehen palkallakin sitten kun otan kotirouvan rooliin. Miehelle tämä sopisi tosi hyvin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

60-vuotiaana oot vielä täysillä työelämässä, ellet nyt ole ihan täysin perseillyt elintapojesi kanssa.

Höpöhöpö. Itellä useita kuuskymppisiä lähipiirissä ja jokainen on eläkkeellä. Ei kukaan enää työssä noin vanhana ole.

Kyllä tuonikäisiä on paljon töissäkin vielä. Omallakin sotealan työpaikalla kollegoita.