Siis miten tuommoinen fwb toimii?

Vierailija kirjoitti:

Aidot FWB-suhteet taitavat olla harvinaisia. Nimityksestä on tullut kiertoilmaus panosuhteelle.

FWB-suhteen syntyminen on mielestäni mahdollista lähinnä siinä tilanteessa, että ollaan oltu kavereita pidempään ennen kuin seksi on noussut asialistalle.

Mulla alkoi yhden illan jutusta. Alkuun kumpikaan ei ei ollut kiinnostunut suhdekuvioista, mutta meillä oli hauskaa yhdessä. Myöhemmin todettiin että ollaan niin erilaisia että suhde olisi pelkkää riitaa ja loukkaantumista. Nyt, 26v myöhemmin, me ollaan edelleen ystäviä. Edut jäi pois kun toinen alkoi seurustella.

Jokus oluenkera pohdittiin että jos oltaisiin silloin vuosituhannen alkuvuosina oikeesti alettu pariksi niin missä asuttais, olisiko lapsia, mihin oltaisiin päädytty töihin... Ei päästä edes mielikuvituksessa yhteisymmärrykseen :)

Voi toimia jos ei mene ihastumaan siihen tapailukumppaniin. Tunteet pitää muistaa pitää erillään. Näet, tapaat toisen ihan platonisesti kuin kenet muunkin kaverisi. Naisten paha tapa on, että alkavat heti suunnitella yhteistä elämää. Siihen se fwb- suhde sitten kaatuukin.

Onnistuu jos etukäteen sovitaan milloin tavataan, muuten ei olla missään tekemisissä. Kumpikin elää omaa elämäänsä.

FWB = Fast Wet Buttfuck

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei kyllä toimisi mikään tyyliin puolen tunnin varoitusaika. :D Kyllä vähän aikaisemmin täytyy sopia tapaamisesta. Sinkkuaikoinani mulla oli eräs FWB ja "deitti" oli yleensä ihan hyvissä ajoin sovittu, edellisenä päivänä tai ehkä joskus samana päivänä mutta riittävän ajoissa.

Mulle nainen saattoi ilmoitaa, että pitäisi tulla NYT ja silloin lähdettiin.

Oli vieläpä sen näköinen nainen jonka kanssa en ilkeäisi edes näyttäytyä julkisesti, mutta kyllä jöpötti niin nautinnollisesti jo ajellessa hänen luokseen, kun tiesi saavansa. Oli myös hyvä ottamaan suihin ja tosi mukava ihminen. Harmi kun oli niin lihava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tarvii siinä hepussa jotain vetovoimaa olla, en mäkään naapurin erkille lämpene. Muuten sitten hengaillaan kavereina, köydään vaikka keikoilla, jutellaan kaikesta maan ja taivaan välillä ja pelehditään peiton alla. Seuraavana päivänä taas ei välttämättä nähdä ja ollaan omissa harrastuksissa tms.

Toihan on niin kun seurustelua. Mikä ero?

Minulla ainakin on ihan erillaiset tunteet kavereita ja seurustelukumppania kohtaan. Ilmeisesti kaikilla ei ole kun tämä kommenttisi saanut ylänuolia.

Ihan mielenkiinnosta ylänuolen antajat, tietääkö kumppaninne tunteistanne?

Ethän sä ap fwb-suhteessa ole mikään yksipuolinen miehen halujen tyydyttäjä. Suostut/pyydät tapaamista vain silloin kuin itse haluat ja vaadit sängyssä itsellesi monipuolisen tyydytyksen, tai uutta tapaamista ei enää tule.

Vierailija kirjoitti:

Aidot FWB-suhteet taitavat olla harvinaisia. Nimityksestä on tullut kiertoilmaus panosuhteelle.

FWB-suhteen syntyminen on mielestäni mahdollista lähinnä siinä tilanteessa, että ollaan oltu kavereita pidempään ennen kuin seksi on noussut asialistalle.

Meillä se meni niin että tapailtiin, todettiin ettei siitä tule mitään kummempaa mutta seura ja seksi oli hyvää. Ollaan kavereita yhä vaikka kumpikin alkoi omalla tahollaan seurustella.

Vierailija kirjoitti:

Aidot FWB-suhteet taitavat olla harvinaisia. Nimityksestä on tullut kiertoilmaus panosuhteelle.

FWB-suhteen syntyminen on mielestäni mahdollista lähinnä siinä tilanteessa, että ollaan oltu kavereita pidempään ennen kuin seksi on noussut asialistalle.

Minulla oli monta vuotta hyvä fwb-suhde, jossa homma alkoi seksistä. Seurustelu ei olisi ikinä onnistunut, mutta edelleenkin ollaan ystäviä. Kyseinen henkilö oli mm. ensimmäinen kenelle uskalsin kertoa, kun sairastuin syöpään, ja hänen tukensa oli tärkeä asia. Samoin tuin häntä kun kivuissaan odotti aikaa leikkaukseen. Voidaan jutella kaikesta ja nauraa yhteisille jutuille.

Varmasti kyllä on harvinaista. Yleensä ihmiset haluaa joko pelkkää seksiä, tai sitten parisuhteen.

Vierailija kirjoitti:

Voi toimia jos ei mene ihastumaan siihen tapailukumppaniin. Tunteet pitää muistaa pitää erillään. Näet, tapaat toisen ihan platonisesti kuin kenet muunkin kaverisi. Naisten paha tapa on, että alkavat heti suunnitella yhteistä elämää. Siihen se fwb- suhde sitten kaatuukin.

Tää on mulle jotenkin tosi vaikea ymmärtää. Miten voi harrastaa seksiä jonkun sellaisen kanssa, jonka kanssa on muuten vain platoninen suhde? 

Vielä vähemmän ymmärrän, miten voi harrastaa seksiä sellaisen kanssa, joka on kaveri?

Vaikea kuvitella fyysistä kanssakäymistä ilman tunteita. Tai sitäkään, ettei niitä tunteita alkaisi herätä fyysisen kanssakäymisen myötä. En pystyis mitenkään.

Yhden kerran minulla on ollut, tai ainakin luulin että on tälläinen fwb suhde, se päättyi älyttömään draamaan kun löysin naisen jonka kanssa halusin oikean ja vakavamman suhteen.

Mulle ei toimisi, en osaa pitää seksiä ja tunteita erillään. Enkä haluakaan, tunneseksi parasta.

Meillä oli nuorena kaveriporukka, jonka kanssa hengailtiin, käytiin konserteissa, piknikeillä, pidettiin leffailtoja yms normaalia. Joskus yksi kavereista tuli meille yöksi ja tehtiin vähän muutakin. Oltiin ihan hyviä kavereita ja tunnettiin vuosia, koskaan ei kummallakaan ollut romanttisia tunteita toisiamme kohtaan. Nuorena hormonit hyrräsi ja oli vaan kivaa. Mielestäni turvallisempi ja helpompi vaihtoehto kuin kumppanin metsästäminen yöelämästä. Homma loppui kun toinen meistä alkoi seurustella.

Vierailija kirjoitti:

Nainen on rakastunut. Mies empii. Asetelma näissä tämä.

Meillä on kyllä toisinpäin.

Mies olisi halunnut edetä yhdenyönjutusta samointein seurusteluun, sanoin ettei käy, elämässäni on nyt liikaa kaikkea.

Meni puolivuotta ja jossain törmättiin. Toinen yö. Siitä alkaen viestittelyä ja satunnaisia tapaamisia jonkun aikaa kunnes päätin yksipuolisesti.

Meni taas joku aika ja törmättiin. Lopuksi mies tenttasi mikä suhde meillä on. Sanoin etten pysty parisuhteeseen, sovittiin jatkavamme kuten aiemmin.

Minulla ei ole muita. Mieheltä en ole kysynyt. Varmaan tämä jonkun napaa kaivaa. Elämä on. Ollaan noin nelikymppisiä.

Tottakai on tunteita, en muuten pystyisi. Minulla ei ole mitään mihin rakentaa parisuhdetta. En halua lapsia, vaativa työ ja paljon harrastuksia. En ole pullan tai ruuantuoksuinen kodinhengetär. Enkä halua olla.

Uskon että loppuu kun mies löytää itselleen sen oikean.