En totu tähän tk-eläkkeellä oloon
Kertokaa te hyvät työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, miten ihmeessä olette tottuneet eläkkeellä oloon??
Kaikki asiat kallistuu ja rahaa ei uskalla käyttää mihinkään muuhun kuin laskuihin, ruokaan ja lääkkeisiin.
Puoliso vielä työelämässä ja omassa elämässä ei mitään sisältöä, ei sitten yhtään mitään. Kaikki päivät vaan yhtä selviämistä, päivästä toiseen. Masennuksen takia olen eläkkeellä.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Elämän parasta aikaa. Saan nauttia aamukahvit rauhassa ja miehen kanssa teemme joka päivä jotain kivaa yhdessä. Suunnittelemme Usan matkaa, haaveena ajaa Route 66. Hän on ollut Usassa opiskeluaikana. Menemme verestämään muistoja. Vanhuuseläkkeellä molemmat.
Muistakaa ottaa todella kattava matkavakuutus hoito ja sairaskuluille, kun siellä maksaa pienikin käynti kymmeniä tuhansia euroja jos jotain sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän parasta aikaa. Saan nauttia aamukahvit rauhassa ja miehen kanssa teemme joka päivä jotain kivaa yhdessä. Suunnittelemme Usan matkaa, haaveena ajaa Route 66. Hän on ollut Usassa opiskeluaikana. Menemme verestämään muistoja. Vanhuuseläkkeellä molemmat.
Muistakaa ottaa todella kattava matkavakuutus hoito ja sairaskuluille, kun siellä maksaa pienikin käynti kymmeniä tuhansia euroja jos jotain sattuu.
Otamme kattavat vakuutukset molemmille.
Pikkuhiljaa rapistuva terveys pitää seuraa. Joka vuosi ilmestyy jokin uusi mielenkiintoinen lisävaiva jonka kanssa saa puuhailla. Minäkin olin alkujaan eläkkeellä mielenterveydestä, mutta se ei vaivaa enää mitenkään. Se sijaan on jatkuvia ongelmia sydämen, suoliston ja migreenien kanssa sekä tietysti krooninen uupumus vain pahenee.
Tässä ap:lle suunnitelma. Ala selvittää, mikä ala voisi olla kiinnostava opiskella ja hae kouluun. Sitten, siirry pois tk-statukselta ja hae terapiaa. Opiskele omaan tahtiin, valmistu, ja mene töihin.
Totta kai toimettomuus ja passiivisuus vain pahentaa jaksamisen vaikeutta, etenkin jos ympärillä olevissa muissa näkee sitä ahkeruutta jota itsekin kaipaisi
Itse saan elämääni iloa, valoa ja hauskuutta päihteillä
No eläkehän oli unelmiesi täyttymys, tämä palsta on täynnä "näin feikkaat itsesi eläkkeelle" -vinkkejä. Pidä nyt hauskaa, nauti veronmaksajien rahoista.
Työttömien tuvalta löytyy kohtalotovereita. Ala vaikka korjaamaan polkup. Jos osaat,siinäkin tienaa jonkun verran.
Vierailija kirjoitti:
Pikkuhiljaa rapistuva terveys pitää seuraa. Joka vuosi ilmestyy jokin uusi mielenkiintoinen lisävaiva jonka kanssa saa puuhailla. Minäkin olin alkujaan eläkkeellä mielenterveydestä, mutta se ei vaivaa enää mitenkään. Se sijaan on jatkuvia ongelmia sydämen, suoliston ja migreenien kanssa sekä tietysti krooninen uupumus vain pahenee.
Saahan niitä vaivoja itselleen kun on aikaa kytätä jokaista kolotusta. Kohta on pilleripurkki poikineen erilaiseen "vaivaan" ja yhteiskunta maksaa loisien lääkärikäynnit ja turhat lääkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Elämän parasta aikaa. Saan nauttia aamukahvit rauhassa ja miehen kanssa teemme joka päivä jotain kivaa yhdessä. Suunnittelemme Usan matkaa, haaveena ajaa Route 66. Hän on ollut Usassa opiskeluaikana. Menemme verestämään muistoja. Vanhuuseläkkeellä molemmat.
Te olette eläkkeenne ansainneet, se on ihan eri asia kun nämä nuorison väsymys/vitutus/laiskuuseläkkeet.
Ihan taivaallista! Mies on etätöissä ja eletään mukavaa yhteiselämää. Hoidan isoa puutarhaa, touhuan kasvihuoneessa, käyn uimassa, kuuntelen äänikirjoja ja hoidan lastenapsia satunnaisesti.
Lisäksi ostimme talon etelä-Euroopasta ja sitä remontoidaan. Yritän ensivuonna asua siellä jo 4-5kk. Kivutkin helpottaa lämpimässä joten parempaan suuntaan menossa!
mummo 62v, 1,5v tk eläkkeellä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkuhiljaa rapistuva terveys pitää seuraa. Joka vuosi ilmestyy jokin uusi mielenkiintoinen lisävaiva jonka kanssa saa puuhailla. Minäkin olin alkujaan eläkkeellä mielenterveydestä, mutta se ei vaivaa enää mitenkään. Se sijaan on jatkuvia ongelmia sydämen, suoliston ja migreenien kanssa sekä tietysti krooninen uupumus vain pahenee.
Saahan niitä vaivoja itselleen kun on aikaa kytätä jokaista kolotusta. Kohta on pilleripurkki poikineen erilaiseen "vaivaan" ja yhteiskunta maksaa loisien lääkärikäynnit ja turhat lääkkeet.
Sinä siis väität että ihan silminnähtävät vaivat ja lääkärien toteamat sairaudet on ihan vain mielen tuotos? Ok.
Vierailija kirjoitti:
Ihan taivaallista! Mies on etätöissä ja eletään mukavaa yhteiselämää. Hoidan isoa puutarhaa, touhuan kasvihuoneessa, käyn uimassa, kuuntelen äänikirjoja ja hoidan lastenapsia satunnaisesti.
Lisäksi ostimme talon etelä-Euroopasta ja sitä remontoidaan. Yritän ensivuonna asua siellä jo 4-5kk. Kivutkin helpottaa lämpimässä joten parempaan suuntaan menossa!
mummo 62v, 1,5v tk eläkkeellä
Varmasti aloiteen tekijällä ei samoja rahoja käytössä ja mahdolisuuksia kuin sinulla: Nostaessasi itsesi jalustalle tällä elämääsi.Nenääsi pitemälle katsoatta.Onletko perinnyt rahaa? Vain miehesi varoilla elämän tyylisi mahdollistanut?Jotain mättää kuitenkin elämäsi ,yksinäisyyskö? Normaali vakavarainen ihminen ei elintasoaan leuhki missään!
Elä valita. Ei se töissäkäynti mitään herkkua ole!
Vierailija kirjoitti:
Pikkuhiljaa rapistuva terveys pitää seuraa. Joka vuosi ilmestyy jokin uusi mielenkiintoinen lisävaiva jonka kanssa saa puuhailla. Minäkin olin alkujaan eläkkeellä mielenterveydestä, mutta se ei vaivaa enää mitenkään. Se sijaan on jatkuvia ongelmia sydämen, suoliston ja migreenien kanssa sekä tietysti krooninen uupumus vain pahenee.
Onneksi työtä tekevillä ei ole näitä ongelmia 🙄. Eläkkeelle ei silti pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan taivaallista! Mies on etätöissä ja eletään mukavaa yhteiselämää. Hoidan isoa puutarhaa, touhuan kasvihuoneessa, käyn uimassa, kuuntelen äänikirjoja ja hoidan lastenapsia satunnaisesti.
Lisäksi ostimme talon etelä-Euroopasta ja sitä remontoidaan. Yritän ensivuonna asua siellä jo 4-5kk. Kivutkin helpottaa lämpimässä joten parempaan suuntaan menossa!
mummo 62v, 1,5v tk eläkkeellä
Varmasti aloiteen tekijällä ei samoja rahoja käytössä ja mahdolisuuksia kuin sinulla: Nostaessasi itsesi jalustalle tällä elämääsi.Nenääsi pitemälle katsoatta.Onletko perinnyt rahaa? Vain miehesi varoilla elämän tyylisi mahdollistanut?Jotain mättää kuitenkin elämäsi ,yksinäisyyskö? Normaali vakavarainen ihminen ei elintasoaan leuhki missään!
Voi hyvänen aika! 62-vuotias on ollut työelämässä jo hyvinkin 40 vuotta, hän on eläkkeensä ansainnut ja maksanut, toisin kun nämä lumihiutalelapset jotka ahdistuvat ajatuksestakin että pitäisi mennä töihin. Kun ej kestetä mitään tunteita, ei ole mitään velvollisuudentuntoa eikä ahkeruutta, keksitään itselle vaivoja että jos vaan voisi välttyä työnteolta. Älä sinä paskahousu puhu tuollaista höpöjuttua, tienaa omat rahasi ja hoida velvollisuutesi.
Mitä te eläkeläiset, joilla ei ole paljon rahaa, puuhailette päivisin? Saatteko säästettyä eläkkeestänne?
Minut meinasi psykiatri pistää eläkkeelle, kun synnytyksen jälkeinen masennus oli kestänyt jo 2,5 vuotta. Tehokasta lääkettä ei löytynyt, ja käytössä olevasta lääkkeestäkin (mirtatsapiini) oli vain haittavaikutuksia. Sanoin, että aion palata työelämään. Siinä vaiheessa muuttui psykiatrin mielipide, lääkekin vaihui SNRI-lääkkeeseen, josta alko teho näkyä 2 viikon kuluessa. Palasin töihin ja töitä teen edelleen, lapsi jo täysi-ikäinen.
Mä lähden lämpimään talveksi. Hermosto tauti vaivaa ja lämpötilan vaihtelut koskee.
Elämän parasta aikaa. Saan nauttia aamukahvit rauhassa ja miehen kanssa teemme joka päivä jotain kivaa yhdessä. Suunnittelemme Usan matkaa, haaveena ajaa Route 66. Hän on ollut Usassa opiskeluaikana. Menemme verestämään muistoja. Vanhuuseläkkeellä molemmat.