Miten niihin ADD-kokeisiin pääsee? Olen puhunut monelle lääkärille, ei mitään
Elämä on aika sekaisin jatkuvasti ja en ole lukion jälkeen käynyr kuin yhden alle vuoden koulutuksen loppuun, senkin nipin napin, tein viimeisellä viikolla kaikki tehtävät. Lääkärit perustelleet joskus sillä, että olen kuitenkin lukiossa pärjännyt (oikeasti alisuoriuduin), en vaikuta levottomalta, ja enemmän siellä keskitytään ahdistukseen ja masennukseen. En ole ollut esim itsetuhoinen vuosiin enkä varmaan olisi kovin masentunut jos ei olisi niin paljon ongelmia. Ihmissuhteet ovat kärsineet todella paljon kun olen niin epäluotettava, esim myöhästely, sähläåminen, toisen huomioimatta jättäminen koska omat asiat vie niin paljon energiaa, en pysty aina pitämään lupauksia vaikka yritän. Ja koska rahan kanssa on vaikeuksia en senkään puolesta pysty pitämään sosiaalista elämää.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Minä menin suoraan yksityiselle, ja maksoin itse kaikki nepsy-testit sun muut. 35-vuotiaana. En usko että olisin päässyt julkisen kautta, koska päällisin puolin asiat kunnossa. Tosin elämänhallintaa ei ollut ja arjen pyörittäminen uskomattoman raskasta. Mutta jos on päihteetön ja ns. fiksu eikä sekoile, niin vaikea on tulla otetuksi todesta.
Paljon tuli hintaa jos voit suurin piirtein sanoa? Ap
Vierailija kirjoitti:
Et pääse jos olet yli 12 v. Et millään.
Juuuueei tod! Itse elin 35 vuotta diagnosoimattoman Aspergerin ja ADHD:n kanssa. Sitä ennen diagnoosit vaihtelivat tiuhaan tahtiin. Missään muualla kuin psykiatriassa ei sallita tällaista arpomista. Ja jostain syystä arvontaa tehdään naisten kohdalla.
Lääkärit kieltävät itseltään sen tosiasian, että käsillä on valtava ydinpommi. Nepsyjutut ovat paljon paljon yleisempiä mitä on kuviteltu. Mun mielestä siinä ei ole mitään väärää, että alettaisiin tutkia mistä nämä johtuvat. Monet äänekkäät autismiaktivistit eivät sitä halua. Autismi on muka lahja! Höpön höpön! Oma elämä on ainakin pilalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liekö tuo ADD-oireilua, masennusoireilua vai oman persoonan tunnistamisen ja -hallinnan heikkoutta. Kuvaamiisi ongelmiin on monia syitä eikä niitä korjaa parhaalla tavalla apteekkipiristeet.
Lukion läpi pääseminen ei ole pätevä peruste sille, että sulla ei voisi olla ADD. Jotain näyttöä raskaasta mokailusta kuitenkin tarvittaisiin kai enemmän, koska nykyinen ei lääkäreillesi riitä.
Jos sulla on asianmukainen hoitokontakti ahdistuksen ja masennuksen vuoksi, olet hyvällä tiellä. Elämänhallinta ja keskittymiskyky paranevat mielenterveyden kohentuessa. Tsemppiä!
Mitä tarkoitat persoonan tunnistamisen ja -hallinnan heikkoudella?
En ole katsonut aiheelliseksi alkaa jankuttaa ja painostaa, jos lääkäri on kielteinen eikä vaikuta tietävänsä adhd:sta mitään. Voi olla, että pitäisi olla sinnikkäämpi tai yrittää eri tavalla, eikä toivoa, että osuisi sopiva lääkäri.
Elämänhallinta ei ole siis ollut hyvää silloinkaan, kun mielenterveys on ollut hyvällä tolalla. Terapiassa olen käynyt nytkin jo vuoden, eikä siitä ole ollut apua. ApTarkoitin sitä, että esimerkiksi tunnistamaton introverttiys voi aiheuttaa kuvaamasi kaltaisia sosiaalisia vaikeuksia.
Raha-asioiden vaikeuksissa yleisin ja todennäköisin syy ei ole ADD vaan elämänhallinnan puute. Tähän voit saada apua Takuusäätiöltä ja terapiasta.
Älä pety terapiaan, vaikka se ei ole vuodessa auttanut. Itse jouduin käymään pätkissä lähes kymmenen vuotta. Jotkut asiat sattuvat niin etteivät ne heti tule pintaan. Voi olla liian vahvat defenssit. Ihminen pitää mielummin kiinni tutusta paskasta kuin haastaa itseään kohti parempaa, kun voimat ovat vähissä ja syy siihen tiedostamatta.
No olen tehnyt monta kertaa mm. Myers-Briggsin ja saan aina tuloksen, että olen introverttiyden puolella, mutta niukasti.
Elämänhallinnan puute on aika ylimalkaisesti sanottu. Minulla ei pitäisi olla esimerkiksi älykkyyden puolesta mitään elämänhallinnan ongelmaa, enkä myöskään käytä päihteitä.
Sanoin tuon terapian toimimattomuuden sen takia, kun sanoit sen auttavan elämänhallintaan, se ei ole tosiaan auttanut, eikä siis mielenterveyden hyvyys tai huonous ole vaikuttanut käytännön asioiden ongelmiini. ApSelvennän: terapia auttaa sinua, jos olet valmis muuttamaan käsitystä itsestäsi ja toimintatavoistasi. Kuulostat siltä, että et ole vielä siinä pisteessä, että tämän ymmärrät. Jaksa vaan sitä terapiaa, niin jotain toivoa on.
Älykkyys ja päihteettömyys eivät sinänsä suojaa elämänhallinnan ongelmilta. Älykäs voi eksyä oman älynsä rakentamiin kuvitelmiin ja defensseihin.
Sinä kuulostat siltä, että olet jostain syystä päättänyt, että minulla on pakko olla jotain muuta kuin ADD.
Mielestäni on kustannustehokkaampaa hakeutua ADHD-n kartoitukseen kuin käydä terapiaa pari-kolme vuotta mahdollisesti turhaan ja johonkin muuhun ongelmaan. En edes tiedä tällä hetkellä, saanko jatkoa terapiaani. Ap
Hei ap, mikä sun varasuunnitelma on, jos pääset tutkimuksiin ja siellä sanotaan ettei sulla ole ADD:ta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oireilusi voi olla myös muutakin kuin adhd. Aikuisena painaa paljon vaakakuppiin olitko lapsena jo selkeästi oireinen ja se että onko sinulla perheessä ketään ADHD aikuista taikka lähisuvussa.
Mitä muuta se voisi mielestäsi olla? En usko että masennus, koska en ole aina ollut masentunut, ja masennuslääkkeet ja terapia eivät ole vaikuttaneet elämänlaatuun sähläämisen ym osalta mitenkään. Ap
Sählääminen ei taida ainakaan vielä olla sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oireilusi voi olla myös muutakin kuin adhd. Aikuisena painaa paljon vaakakuppiin olitko lapsena jo selkeästi oireinen ja se että onko sinulla perheessä ketään ADHD aikuista taikka lähisuvussa.
Mitä muuta se voisi mielestäsi olla? En usko että masennus, koska en ole aina ollut masentunut, ja masennuslääkkeet ja terapia eivät ole vaikuttaneet elämänlaatuun sähläämisen ym osalta mitenkään. Ap
Sählääminen ei taida ainakaan vielä olla sairaus.
No v onhan se niiden muiden mielestä jotka sitä joutuu kestämään! Siksi sille pitää saada kys henkilön oikea diagnoosi jotta asian (ongelman?) kanssa voidaan elää ja tulla toimeen. Näitä ei ikinä saisi jättää diagnosoimatta juuri koska te muut sitten pääsette aukomaan (tästäkin, harvoin tulee yksin) ominaisuudesta päätänne, ja toinen vaan joutuu kamppailemaan koska ainainen sähläys. Sanotko lukihäiriöisellekin ettei sulla mitään ole, kunhan vaan luet kovemmin?
Soitin terveyskeskukseen, johon varattiin aika hoitajan/lääkärin tapamiselle, joka kirjoitti lähetteen mielenterveysyksikköön. Siellä oli kuukauden päästä alkukartoitus, jonka jälkeen kävin verikokeissa ja kuukauden päästä seuraava aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä menin suoraan yksityiselle, ja maksoin itse kaikki nepsy-testit sun muut. 35-vuotiaana. En usko että olisin päässyt julkisen kautta, koska päällisin puolin asiat kunnossa. Tosin elämänhallintaa ei ollut ja arjen pyörittäminen uskomattoman raskasta. Mutta jos on päihteetön ja ns. fiksu eikä sekoile, niin vaikea on tulla otetuksi todesta.
Paljon tuli hintaa jos voit suurin piirtein sanoa? Ap
Tästä on jo kahdeksan vuotta, joten hinnat ovat varmasti nousseet, mutta Mehiläisen neurologin alkukartoitus (noin tunti), ja pari lisäkäyntiä hinnaston mukaan. Nepsyt maksoivat muistaakseni jotain 500 paikkeilla. En tiedä ovatko testit välttämättömiä, mutta niitä suositeltiin, ja silloin oli varaa sellaiseen.
Testeistä oli itsellekin välitöntä hyötyä, sillä ne paljastivat merkittäviä muistiin ja toiminnanohjaukseen liittyviä ongelmia, ja kirjaimellisesti lamppu syttyi, kun tajusin että nämä asiat olivat monen mokailun ja sekoilun taustalla, eikä kyseessä ollut psyykkinen ongelma. Pystyin myös heti alkaa opettelemaan uusia toimintatapoja näiden ongelmien suhteen.
Lääkkeetkin sain, ja niitä käytän ajoittain. Elämä niiden kanssa on kuin vahvasti likinäköinen saisi lasit, tai heikkokuuloinen kuulolaitteen. Ne auttavat toimimaan normaalisti, mutta eivät saa aikaan laserkatsetta tai superkuuloa (tämä niille, jotka kuvittelevat, että tarkkaavaisuushäiriönen saisi näistä jotain ansiotonta etua)
Vierailija kirjoitti:
Liekö tuo ADD-oireilua, masennusoireilua vai oman persoonan tunnistamisen ja -hallinnan heikkoutta. Kuvaamiisi ongelmiin on monia syitä eikä niitä korjaa parhaalla tavalla apteekkipiristeet.
Lukion läpi pääseminen ei ole pätevä peruste sille, että sulla ei voisi olla ADD. Jotain näyttöä raskaasta mokailusta kuitenkin tarvittaisiin kai enemmän, koska nykyinen ei lääkäreillesi riitä.
Jos sulla on asianmukainen hoitokontakti ahdistuksen ja masennuksen vuoksi, olet hyvällä tiellä. Elämänhallinta ja keskittymiskyky paranevat mielenterveyden kohentuessa. Tsemppiä!
Olen käynyt pitkän traumaterapian, harrastanut meditaatiota ja vaikka mitä. Traumoihin terapia oli erinomainen, mutta ei auttanut pätkääkään keskittymiskykyyn. Se lääkepiriste ei piristä adhd:ta vaan juuri päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit ovat varmaan tehneet haastatellen alkukartoituksen. Tein työkseni muutama vuosi sitten ko. Tutkimuksia/arvioita. Nykyään halutaan selittää kaikki adhd:lla. Olisiko sinun kohdalla arvioitu, että muut sairaudet selittävät oireesi? Masennuksella on samankaltaisia oireita, kun tarkkamattomuudella. Voithan ottaa käyttöön tarkkaamattomuuden itsehoito apukeinoja, vaikka diagnoosia ei olekaan?
Tämä on niin älyttömän kurjaa, kun "ammattilaisten" tietotaitotaso on vielä 2022 tätä luokkaa. Tästä juuri keskustelin yhden tulevan ammattilaisen kanssa. Heillä on yhdellä ainoalla kurssilla nepsyasiaa ja siinäkin hyvin lyhyesti. Tällä tiedolla he sitten yrittivät auttaa nepsyjä, jippijaijee.
Kyllä, adhd:lla on erittäin usein siinä rinnalla muitakin sairauksia, kuten masennusta ja ahdistusta. Etenkin naisilla adhd jää diagnosoimatta tai se diagnosoidaan niin myöhään, että lieveilmiöinä on jo masennusta jne. Ja adhd:ta ei ruveta tutkimaan akuutin masennuksen aikaan, joka aiheuttaa oravanpyörän. Mutta nämähän sinun tulisi tietää. Luojan kiitos mulla oli itselläni äärimmäisen ihana, empaattinen ja ammattitaitoinen hoitaja, jolla oli valtavan paljon nepsyosaamista ja hän osasi lukea myös rivien välistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liekö tuo ADD-oireilua, masennusoireilua vai oman persoonan tunnistamisen ja -hallinnan heikkoutta. Kuvaamiisi ongelmiin on monia syitä eikä niitä korjaa parhaalla tavalla apteekkipiristeet.
Lukion läpi pääseminen ei ole pätevä peruste sille, että sulla ei voisi olla ADD. Jotain näyttöä raskaasta mokailusta kuitenkin tarvittaisiin kai enemmän, koska nykyinen ei lääkäreillesi riitä.
Jos sulla on asianmukainen hoitokontakti ahdistuksen ja masennuksen vuoksi, olet hyvällä tiellä. Elämänhallinta ja keskittymiskyky paranevat mielenterveyden kohentuessa. Tsemppiä!
Mitä tarkoitat persoonan tunnistamisen ja -hallinnan heikkoudella?
En ole katsonut aiheelliseksi alkaa jankuttaa ja painostaa, jos lääkäri on kielteinen eikä vaikuta tietävänsä adhd:sta mitään. Voi olla, että pitäisi olla sinnikkäämpi tai yrittää eri tavalla, eikä toivoa, että osuisi sopiva lääkäri.
Elämänhallinta ei ole siis ollut hyvää silloinkaan, kun mielenterveys on ollut hyvällä tolalla. Terapiassa olen käynyt nytkin jo vuoden, eikä siitä ole ollut apua. ApTarkoitin sitä, että esimerkiksi tunnistamaton introverttiys voi aiheuttaa kuvaamasi kaltaisia sosiaalisia vaikeuksia.
Raha-asioiden vaikeuksissa yleisin ja todennäköisin syy ei ole ADD vaan elämänhallinnan puute. Tähän voit saada apua Takuusäätiöltä ja terapiasta.
Älä pety terapiaan, vaikka se ei ole vuodessa auttanut. Itse jouduin käymään pätkissä lähes kymmenen vuotta. Jotkut asiat sattuvat niin etteivät ne heti tule pintaan. Voi olla liian vahvat defenssit. Ihminen pitää mielummin kiinni tutusta paskasta kuin haastaa itseään kohti parempaa, kun voimat ovat vähissä ja syy siihen tiedostamatta.
No olen tehnyt monta kertaa mm. Myers-Briggsin ja saan aina tuloksen, että olen introverttiyden puolella, mutta niukasti.
Elämänhallinnan puute on aika ylimalkaisesti sanottu. Minulla ei pitäisi olla esimerkiksi älykkyyden puolesta mitään elämänhallinnan ongelmaa, enkä myöskään käytä päihteitä.
Sanoin tuon terapian toimimattomuuden sen takia, kun sanoit sen auttavan elämänhallintaan, se ei ole tosiaan auttanut, eikä siis mielenterveyden hyvyys tai huonous ole vaikuttanut käytännön asioiden ongelmiini. ApSelvennän: terapia auttaa sinua, jos olet valmis muuttamaan käsitystä itsestäsi ja toimintatavoistasi. Kuulostat siltä, että et ole vielä siinä pisteessä, että tämän ymmärrät. Jaksa vaan sitä terapiaa, niin jotain toivoa on.
Älykkyys ja päihteettömyys eivät sinänsä suojaa elämänhallinnan ongelmilta. Älykäs voi eksyä oman älynsä rakentamiin kuvitelmiin ja defensseihin.
Sinä kuulostat siltä, että olet jostain syystä päättänyt, että minulla on pakko olla jotain muuta kuin ADD.
Mielestäni on kustannustehokkaampaa hakeutua ADHD-n kartoitukseen kuin käydä terapiaa pari-kolme vuotta mahdollisesti turhaan ja johonkin muuhun ongelmaan. En edes tiedä tällä hetkellä, saanko jatkoa terapiaani. ApEn ole sanonut, että sulla ei olisi ADD. Kokemusasiantuntijana voin kuitenkin sanoa, että viesteissäsi on niin monta muuta ongelmaa (ehkä isoimpana asenteesi), että diagnoosi ei niihin ole ihmelääke. Jos olet sitä mieltä, että mielenterveyden hyvyys tai huonous ei vaikuta ongelmiisi, olet sokea tilanteellesi. Onko kukaan ottanut puheeksi, että sinulla saattaisi olla vaativa persoonallisuus? Pyydän ettet provosoidu, vaan perehdyt asiaan mikäli se on sinulle vielä vieras.
Tietenkin toivon, että saat diagnoosin, jos sinulla on tämä oireyhtymä. ADD:n pääasiallinen hoito on muuten terapia, ei lääkehoito. Ja ihan samaa terapiaa se on kuin masennus- tai ahdistuspohjalta määrätty, koska sinä olet se joka siellä käy. Toivottavasti käyt. Peace!
En ole koskaan sanonut kellekään näin rumasti, mutta ei hemmetti mitä pas#kaa. Olet käynyt jonkun lyhyen kokemusasiantuntijakoulutuksen ja nyt kuvittelet olevasi pätevä antamaan muutaman viestin perusteella diagnooseja muille. Ap:n asenteenkin ihan tuosta noin vaan osasit kartoittaa. Teet pahimmillaan hirveää hallaa, jos toimit tuolla tavalla kokemusasiantuntijana. Kaiken lisäksi jaat ihan väärää tietoa! Adhd:n pääasiallinen hoito ei todellakaan ole terapia vaan se lääke. Eikä adhd saa mitään "samaa terapiaa", kun ylipäänsä terapiamuotoja on vaikka kuinka paljon. Voi itki millaista väärää tietoa täällä jaetaan!
Aivoni ovat täynnä kaaosta, kohinaa, poukkoilua, sinkoavaa sälää. Sitä hälyä ei mikään terapia poista.
Kun otan lääkkeen, pääni on aivan kirkas, stabiili ja pystyn toiminaan rauhallisesti, järjestelmällisesti, vakaasti.
Oli elämäni onnellisin päivä kun otin ensimmäisen pillerin. Itkin onnesta, että voiko päässä todella olla tällaista rauhaa.
T. ADD
Olen normaalisti työssäkäyvä nelikymppinen, koulutettu. ADD perittynä ja periytettynä. Ei alkoholismia, ei raha-ongelmia, ei masennusta. Uupumusta kylläkin. Kaikki on kuitenkin ollut ihan hirvittävän pinnistelyn takana. Itsepäisyydellä, sitkeydellä, kurinalaisuudella, ankaruudella itseä kohtaan olen selvinnyt.
Elämäni on täynnä sääntöjä itselleni, jotta asiat pysyvät jotakuinkin kuosissa. Listoja tehtävistä, jotka teen hammasta purren. Pese hampaat, syö aamupala, harjaa hiukset. Aikatauluja, ruokalistoja, työlistoja, listoja kaikesta. Ilman niitä hallinta lähtee käsistä. Aina joskus käykin niin. Silloin kotini on aivan kaaoksessa, maksut myöhässä, pyykit pesemättä, ei ruokaa, aikataulut pettää.
Sinulla oli siis sekä ADD että vaativa persoonallisuus?