Lue keskustelun säännöt.
Lukeeko teidän lapset kirjoja?
23.08.2022 |
Nykyään nuo puhelin- ja pleikkapelit kiinnostaa liikaa. Onneksi kouluun suositellaan luettavaksi kuusi kirjaa vuodessa niin tulee ainakin luettua sen verran. :) Luen myös itse lapselleni. Poika 9v.
Kommentit (39)
Tähän saa myös laittaa vinkkejä millä saisi lapset lukemaan enemmän!
Auttaako Aku Ankan tilaaminen? :) Itse luin aina lapsena kirjoja ja sarjiksia. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi lukee, ei lue naapurin penskatkaan. Tiedän satavarmasti.
Vierailija kirjoitti:
Tähän saa myös laittaa vinkkejä millä saisi lapset lukemaan enemmän!
Auttaako Aku Ankan tilaaminen? :) Itse luin aina lapsena kirjoja ja sarjiksia. ap
Vain pervot lukee Aku Ankkaa.
Onko totta että tytöt lukee enemmän kuin pojat? Meillä poikaa pitää melkein pakottaa lukemaan. Sit saattaa kuitenkin innostua ja tykätä jostain kirjasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän saa myös laittaa vinkkejä millä saisi lapset lukemaan enemmän!
Auttaako Aku Ankan tilaaminen? :) Itse luin aina lapsena kirjoja ja sarjiksia. ap
Pitää löytää kiinnostavia kirjoja! Harry Potterit on hyviä mutta ehkä monille 9-vuotiaille liian paksuja. Meillä poika tykkää lapsille suunnatuista tietokirjoista enemmän kuin kaunokirjoista.
Menkää lapsen kanssa yhdessä kirjastoon tai kirjakauppaan. Sarjakuvista on hyvä aloittaa. Älypuhelimen käyttöön tiukka rajoitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vähän surullista jos jotkut vanhemmat on sitä mieltä että meidän lapsen ei tarvi lukea kirjoja kun se ei tykkää. Siitähän nämä uutiset tulee että peruskouluista valmistuu lapsia jotka ei ymmärrä lukemiaan tekstejä. Kun eivät ole lukeneet.
Oon itse kolmekymppinen nainen ja muistan lapsena lukeneeni paljon kirjoja mutta nykyään on älypuhelimet vähentäneet omaakin lukemistani. Luen kyllä pitkiäkin uutisjuttuja puhelimesta/tietokoneelta mutta kirjoja vain pari vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon itse kolmekymppinen nainen ja muistan lapsena lukeneeni paljon kirjoja mutta nykyään on älypuhelimet vähentäneet omaakin lukemistani. Luen kyllä pitkiäkin uutisjuttuja puhelimesta/tietokoneelta mutta kirjoja vain pari vuodessa.
Ehkä sitten sinunkin pitäisi asettaa käyttörajoitus puhelimelle. Tunti päivässä, ei enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon itse kolmekymppinen nainen ja muistan lapsena lukeneeni paljon kirjoja mutta nykyään on älypuhelimet vähentäneet omaakin lukemistani. Luen kyllä pitkiäkin uutisjuttuja puhelimesta/tietokoneelta mutta kirjoja vain pari vuodessa.
Ehkä sitten sinunkin pitäisi asettaa käyttörajoitus puhelimelle. Tunti päivässä, ei enempää.
Totta pitäisi varmaan. Vanhemmat on myös esimerkkejä lapsilleen. Jos vanhempi tuijottaa aina puhelinta niin ehkä se ei ole paras esimerkki. Puhelimeen on vain niin paljon helpompi tarttua kuin kirjaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukee. Mä oon antanu pienen palkinnon, kun on luettu tietty määrä. Nyt luetaan kyllä jo melko oma-aloitteisesti, eikä olla aina palkinnon perässä. Esim. lukemaan oppineen kanssa luettiin koulusta saatu lukupassi ja sitten sai palkinnon. Lukupassissa piti luke 15 min/päivä ääneen. Muistaakseni oli 21 kohtaa. Tehtiin muutama näitä ja sitten alkoi olla valmis lukemaan kokonaisia kirjoja. Laittelin jonkin pienen kirjamäärän lapulle ja sai palkinnon, kun sai kirjamäärän kasaan. Välillä oon sanonu, että nyt pitäisi lukea jotain vähän pidempäänkin väliin, jos haluaa palkinnon. Lapsi on nyt 9. Toinen tekee nyt noita 15min/päivä-juttuja ja on aika lähellä jo, että alkaa myös lukemaan itsenäisemmin.
Meillä raahataan kassillinen uusia kirjoja viikottain kirjastosta. 10- ja 12 vuotiaani ovat lukeneet satoja romaaneja.
Lukuharrastus syntyi jo varhaisessa vaiheessa.
Se oli oikeastaan tärkein yhteinen tekeminen, koska lasten ollessa pieniä asuimme miehen työn vuoksi aasialaisessa maassa, jossa oli vaarallista käydä ulkona eikä mitään leikkipaikkoja tai ystäviä. Luin lapsille joka päivä pitkiä aikoja kirjoja, sillä se oli ikkuna seikkailuihin ja linkki kotimaahan. Tuo aika oli minulle tosi vaikeaa, mutta pääsimme lopulta takaisin onneksi Suomeen. Luulen kuitenkin että lahjana vaikeasta ajasta tuli lukusiemenen istutus meihin kaikkiin, sillä en muuten olisi ollut ei-lukevana ihmisenä niin paljon kirjojen varassa.
Ennen kouluikää meillä katsottiin oikeastaan vain sunnuntaisin elokuvaa tai sarjaa, ihan pienenä ei ollenkaan. Pelejä annoin pelata rajoitetusti vasta kouluikäisenä, lukuunottamatta Minecraftiä. On ihan OK tylsistyä kotona. Silloin lapsi ehkä joko tarttuu uuteen kirjastosta lainattuun kirjaan olohuoneen pöydällä tai menee ulos leikkimään. Mikä tahansa on kiinnostavampaa lapsen aivoille kuin tylsistyminen. Uteliaisuus toivottavasti kannustaa siirtymään seuraavalle sivulle.
Vanhemmalla lapsellani oli notkahdus lukuinnossa kolmannella luokalla, jolloin hän luki enää vain Akkaria. Onneksi tajusin mistä innottomuus johtui: oli aika siirtyä haastavampaan kirjallisuuteen ja kun hän sai korona-ajan tylsistyneisyyttään Taru Sormusten Herrasta -sarjan aloitettua, ei ole nyt näkunyt loppua fantasia- ja scifi-innostukselle.
Etsi hyviä, milenkiintoisia ja riittävän haastavia kirjoja lapselle. Pidä niitä esillä luin hedelmävatia.
Lupaa kouluikäiselle, että katsotaan elokuva kun alkuperäinen kirja on luettu esim. Harry Potter, Lord of the Rings, Eragon, Percy Jackson, Jali ja suklaatehdas, Narnia...
Bookbeat tai muut äänikirjat on hyvä, mutta riski on laiskistua lukemaan. Ollaan juteltu nuorimmaisen kanssa että kirjasarjoissa mitä luetaan säännöllisesti (soturikissat, Potter, Risto Räppääjä) kannattaa ensin lukea kirja, ja sitten saa kuunnella sen äänikirjana vaikka tuhat kertaa.
Lukekaa yhdessä niin pitkään kuin lapsia kiinnostaa.
Pidä auton takapenkillä aina muutamaa kirjaa, niihin tartutaan lyhyilläkin matkoilla jos on tylsää.
Karsi ärsykkeitä kotona.
Tee kirjastossa käymisestä kiva rutiini, mihin liittyy jotain mukavaa: yhdessäoloa, evästä ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukee. Mä oon antanu pienen palkinnon, kun on luettu tietty määrä. Nyt luetaan kyllä jo melko oma-aloitteisesti, eikä olla aina palkinnon perässä. Esim. lukemaan oppineen kanssa luettiin koulusta saatu lukupassi ja sitten sai palkinnon. Lukupassissa piti luke 15 min/päivä ääneen. Muistaakseni oli 21 kohtaa. Tehtiin muutama näitä ja sitten alkoi olla valmis lukemaan kokonaisia kirjoja. Laittelin jonkin pienen kirjamäärän lapulle ja sai palkinnon, kun sai kirjamäärän kasaan. Välillä oon sanonu, että nyt pitäisi lukea jotain vähän pidempäänkin väliin, jos haluaa palkinnon. Lapsi on nyt 9. Toinen tekee nyt noita 15min/päivä-juttuja ja on aika lähellä jo, että alkaa myös lukemaan itsenäisemmin.
Hyviä vinkkejä. Silloin etäkoulun aikaan koulustakin tuli tällaisia tehtäviä. Nyt ei ole enää tullut.
Hurja jengi-sarjikset ja Koiramies-sarjikset on muuten ollu hyviä just lukemaan oppineelle. Mulla tyttöjä, mutta uskoisin, että pojat tykkää näistä. Pikkuhiljaa ollaan otettu Aku Ankkaa ja romaaneja rinnalle.
Lukutoukat kirjoitti:
Meillä raahataan kassillinen uusia kirjoja viikottain kirjastosta. 10- ja 12 vuotiaani ovat lukeneet satoja romaaneja.
Lukuharrastus syntyi jo varhaisessa vaiheessa.
Se oli oikeastaan tärkein yhteinen tekeminen, koska lasten ollessa pieniä asuimme miehen työn vuoksi aasialaisessa maassa, jossa oli vaarallista käydä ulkona eikä mitään leikkipaikkoja tai ystäviä. Luin lapsille joka päivä pitkiä aikoja kirjoja, sillä se oli ikkuna seikkailuihin ja linkki kotimaahan. Tuo aika oli minulle tosi vaikeaa, mutta pääsimme lopulta takaisin onneksi Suomeen. Luulen kuitenkin että lahjana vaikeasta ajasta tuli lukusiemenen istutus meihin kaikkiin, sillä en muuten olisi ollut ei-lukevana ihmisenä niin paljon kirjojen varassa.Ennen kouluikää meillä katsottiin oikeastaan vain sunnuntaisin elokuvaa tai sarjaa, ihan pienenä ei ollenkaan. Pelejä annoin pelata rajoitetusti vasta kouluikäisenä, lukuunottamatta Minecraftiä. On ihan OK tylsistyä kotona. Silloin lapsi ehkä joko tarttuu uuteen kirjastosta lainattuun kirjaan olohuoneen pöydällä tai menee ulos leikkimään. Mikä tahansa on kiinnostavampaa lapsen aivoille kuin tylsistyminen. Uteliaisuus toivottavasti kannustaa siirtymään seuraavalle sivulle.
Vanhemmalla lapsellani oli notkahdus lukuinnossa kolmannella luokalla, jolloin hän luki enää vain Akkaria. Onneksi tajusin mistä innottomuus johtui: oli aika siirtyä haastavampaan kirjallisuuteen ja kun hän sai korona-ajan tylsistyneisyyttään Taru Sormusten Herrasta -sarjan aloitettua, ei ole nyt näkunyt loppua fantasia- ja scifi-innostukselle.
Etsi hyviä, milenkiintoisia ja riittävän haastavia kirjoja lapselle. Pidä niitä esillä luin hedelmävatia.
Lupaa kouluikäiselle, että katsotaan elokuva kun alkuperäinen kirja on luettu esim. Harry Potter, Lord of the Rings, Eragon, Percy Jackson, Jali ja suklaatehdas, Narnia...
Bookbeat tai muut äänikirjat on hyvä, mutta riski on laiskistua lukemaan. Ollaan juteltu nuorimmaisen kanssa että kirjasarjoissa mitä luetaan säännöllisesti (soturikissat, Potter, Risto Räppääjä) kannattaa ensin lukea kirja, ja sitten saa kuunnella sen äänikirjana vaikka tuhat kertaa.
Lukekaa yhdessä niin pitkään kuin lapsia kiinnostaa.
Pidä auton takapenkillä aina muutamaa kirjaa, niihin tartutaan lyhyilläkin matkoilla jos on tylsää.
Karsi ärsykkeitä kotona.
Tee kirjastossa käymisestä kiva rutiini, mihin liittyy jotain mukavaa: yhdessäoloa, evästä ym.
Kiitos vinkeistä! Meilläkin ensin luetaan Harry Potter, sitten vasta leffa. :)
Ja totta että vähän isommallekin lapselle voi lukea ääneen.
Kapteeni Kalsarit on toimineet meidän pojalle.
Kotimme lähellä on kirjasto itä Helsinki aluella.Me kaikki luemme kirjoja.Tv ,ym. ei perhe elämää hallitse ja meillä kenelläkään ei älypuhelin ei some tiliä missään.
Meillä esikoinen on vasta juuri oppinut lukemaan, mutta on kuunnellut innokkaasti koko ikänsä, samoin nuorempi. Iltasadut luetaan oikeastaan aina. Esikoisen suosikkeja on jo pitkään olleet sarjakuvat, akuankkoja ja asterixeja on tullut luettua. Lisäksi käyn kirjastosta lainaamassa ihan lastenkirjoja, Disney-aiheiset uppoaa hyvin ja joitain pidempiä tekstimallisempiakin on luettu. Ihan kuvattomiin kirjoihin ei oikein jaksa vielä innostua, tai tyrmää jo ennen lukemista. On siis ekaluokan aloittanut, nuorempi 3-vuotias.
(Siis lapseni on poika 9v. :D) ap.