Lue keskustelun säännöt.
Pihla asuu 18 neliön yksiössä- näillä ratkaisuilla hän saa kaiken mahtumaan
18.08.2022 |
https://www.is.fi/asuminen/art-2000009004271.html
Ihan kiva sisustus mutta tosi pieni asunto!
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Rakennusyhtiöt rahastaa näillä komeroasunnoilla ja järkkäilevät näitä "niin kätevää!"-juttuja lehtiin.
Tuo asunto kylläkin sijaitsee melko vanhassa talossa.
Senhän näkee lattiasta ja komeron ja kaappien ovistakin jo.
Ja rakentajat rakentaa sellaisia uusia asuntoja, joita ostetaan.
Vai luuleeko kommentoija, että rakennusliike alkaa summassa rakentamaan jotain kerros-tai rivitaloa.
Ensin on ennakkomarkkinointi, jos kartoitetaan, löytöökö asunnoille ostajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoa, mikä häiritsee, että koiran kanssa asuu noin pienessä asunnossa
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei ole mitään hienoa että ihmiset pakotetaan asumaan näin ahtaasti. Vähintään 30 neliötä/ihminen on kohtuullista.
Odotan nyt kuinka viisihenkinen perhe tulee kertomaan kuinka mahtavaa on asua 20 neliössä ja sinne mahtuu jopa retkeily- ja laskettelukamat kun on niin hyvin suunniteltu.
Ihmiset ovat tyytyväisinä ennenkin asuneet hellahuoneissa ja pikkumökeissä. Tässä on kyseessä yksi (1) ihminen eikä perhe. Suurin osa tilasta menee kuitenkin krääsän säilyttämiseen, eikä tuo mimmi tuossa ehkä ikäänsä asu. Missään ei pääkaupungeissa ole hulppeita tiloja halvalla ja jos sijainti tärkeää niin tilasta joutuu tinkimään.
Vierailija kirjoitti:
ikävä juttu, että ihmiskunta on tullut tähän.
Luuletko tuon olevan jotenkin lopputulos? Kannattaa käydä katsomassa vaikka Aleksis Kiven kuolinmökkiä, missä hän oli veljensä hoteissa. Ei ollut neliöillä pilattu se asumus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei ole mitään hienoa että ihmiset pakotetaan asumaan näin ahtaasti. Vähintään 30 neliötä/ihminen on kohtuullista.
Odotan nyt kuinka viisihenkinen perhe tulee kertomaan kuinka mahtavaa on asua 20 neliössä ja sinne mahtuu jopa retkeily- ja laskettelukamat kun on niin hyvin suunniteltu.
Pihla on opiskelija ja yksineläjä
Kyllä opiskelijat säästävät vähäisiä eurojaan, asumalla ahtaasti opiskeluaikoina.
Asun yliopisto kaupungissa, ja kaikki vapaat yksiöt tässä kaupungissa menee heti, kun tieto opiskeluun pääsystä on tullut.
Niin tai sitten yksinkertaisesti rakennettaisiin isompia asuntoja. Ei ole mitään syytä miksi pitäisi rakentaa tuollaisia koppeja ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Aika valtava. 18m2 yhdelle.
Me asuttiin hki keskustassa vaimon ja vauvan kanssa kolmistaan 27 neliössä. Elämäni parasta aikaa.
Ei ole valtava. Mitä pienempi asunto niin sitä suurempi osuus neliöistä menee eteiseen/kylpyhuoneeseen/keittonurkkaukseen
54-neliöinen kaksio kolmelle on huomattavasti tilavampi ja miellyttävämäpi asunto kuin 18-neliöinen yksiö yhdelle. Vaikka neliöitä/hlö on täysin saman verran on toinen asunto huomattavasti ahtaampi ja epämiellyttävämpi vaikka siellä on vain yksi asukas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei ole mitään hienoa että ihmiset pakotetaan asumaan näin ahtaasti. Vähintään 30 neliötä/ihminen on kohtuullista.
Odotan nyt kuinka viisihenkinen perhe tulee kertomaan kuinka mahtavaa on asua 20 neliössä ja sinne mahtuu jopa retkeily- ja laskettelukamat kun on niin hyvin suunniteltu.
Pihla on opiskelija ja yksineläjä
Kyllä opiskelijat säästävät vähäisiä eurojaan, asumalla ahtaasti opiskeluaikoina.
Asun yliopisto kaupungissa, ja kaikki vapaat yksiöt tässä kaupungissa menee heti, kun tieto opiskeluun pääsystä on tullut.
Niin tai sitten yksinkertaisesti rakennettaisiin isompia asuntoja. Ei ole mitään syytä miksi pitäisi rakentaa tuollaisia koppeja ollenkaan.
Nykyään ei rakenneta tuon kokoisia, ja neliöiden mukana kasvavat vuokrat, rakentamiskulut ja lämmityskustannukset.
Kyllä se alkaa ajan myötä ahdistaa. Ensimmäiset kuukaudet oli ihan ok. Asun 25,5 neliön yksiössä ja olen huomannut seuraavia asioita.
-ahdistaa katsella samaa tilaa jatkuvasti, pitäisi vaihdella usein sisustusta että saa jotain "piristystä". Esim isommassa kämpässä voi siirtyä vaikka hetkellisesti makkarin puolella, tai keittiöön, pienessä asunnossa on samassa kaikki, ja tuijotat niitä samoja huonekaluja ja seiniä päivästä toiseen. Tietysti ulos mennä, mutta kyllähän ihmiset viettää suurimman osan ajasta kotonaan.
-kun olet koko ajan pienessä samassa tilassa, huomaat herkemmin kaikki asunnon virheet ja viat. Kiinnität niihin huomiota herkemmin.
-sosiaalinen elämä kärsii. Kukaan ei halua tulla kylään, koska alkaa tulla kuuma ja ahdistava olo jos 3 ihmistä istuu samassa huoneessa. Olen huomannut ettei vieraat tääällä koskaan kauaa viihdy.
-Sama huone pitäisi yhdistää makkariksi, keittiöksi, ja olohuoneeksi. Tästä koituu ongelmia koska huonekalut on keskenään sekasorrossa keskenään ja niitä pitäisi olla todella minimaalisesti että jäisi myös kulkutilaa ja eivät riitelisi keskenään. Yksiössä olisi siis vain parasta olla sänky itselle, pieni pöytä, pari tuolia, ja joku löhötuoli. Mutta minnepä istutat vieraat? Ei kukaan viihdy jossain kovilla jakkaroilla montaa tuntia. Jos taas änkee sohvan ja ison sängyn yksiöön, ei jää lainkaan liikkumatilaa ja sekin ahdistaa.
-kylppärit on niin pieniä että kun sinne änkee pesukoneen, on todella vaika peseytyä koska tila on niin pieni. Itsellä menee ne letkut maassa heti edessä. Pitää aina olla extra varovainen ja taiteilla siellä ettei kompastu.
-Yksiössä tukalan kuumaa kesäisin, edes parveketta ei ole.
..........
Mutta on niitä hyviäkin puolia
-halpa vuokra
-ei paljon siivottavaa
-ei tarvia ostaa paljon huonekaluaj eli ei kulu rahaa
jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näyttää ihan mun opiskelunaikaiselta kämpältä. ei siellä tullut suunnilleen kuin nukkumassa käytyä.
Eikö tuolla ollut uunia ollenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuossa keittiössä pysty muuta kuin purkamaan Wolt-tilauksia ja lämmittämään eineksiä mikrossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika valtava. 18m2 yhdelle.
Me asuttiin hki keskustassa vaimon ja vauvan kanssa kolmistaan 27 neliössä. Elämäni parasta aikaa.Minäkin olen asunut näin ja se oli kivaa kolme kuukautta ja sen jälkeen ei enää ollut.
Vähän sama kuin telttailu. Kivaa vähän aikaa ja hienosti pärjää. Mutta ai että on nautinto kun voi taas pitää tavaroitaan jossain muualla kuin rinkassa.
Lin Jutang kirjoitti jo 1930-luvulla kirjassaan "maallinen onni" tyhjän tilan ja luppoajan tärkeydesä. Kuvaili, miten konttorityttö on ihan tyytyväinen pikku asuntoonsa, mutta heti, kun saa hieman paremman palkan, hankkii isomman jossa on enemmän tyhjää lattiatilaa. Koska tyhjä tila luo viihtyisyyttä, ja sama pätee aikaan. (Jutang tietysti sanoi tämän paljon kauniimmin kuin minä.)
En tarkoita, että kämpän pitäisi olla minimalistinen, mutta täytyisihän siellä nyt olla edes sen verran tilaa, että mahtuu jumppailemaan tms. Tuossa ei myöskään ollut mitään missä vaan olla ja lukea, ruokapöydän ääressäkö se lukee, vai sängyllä? Sänky kärsii hirveästi siitä, että siinä vietetään muutakin aikaa kuin nukutaan, sen pitää saada levätä ja hengittää päivä.
No, elettiin sitä ennenkin. Luin juuri Anni Polvan kirjaa "tule ja puserra", ja siinä kolme tyttöä asui käytännössä yksiössä. Yksi nukkui makuualkovissa, yksi olohuoneen seslongilla ja kolmas -keittokomeron työtasolla... Kylpyamme on romuvarastona, ja tytöt pesevät työpaikan pesuhuoneessa. Näitä ahtaita oloja Polvan kirjoissa kuvaillaan muutenkin, kimppa- ja alivuokralaisasumista.
Jotenkin luulisi, että ihmiset eivät olisi halukkaita tinkimään saavutetuista eduista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vain nuori ihminen mahtuu tuollaiseen. Sellainen, joka voi säilyttää osan tavaroitaan vanhempiensa luona.
(Ennen ihmisillä oli vähemmän tavaraa. Tampereella amurin työläismuseokorttelissa on asuntoja, joissa on koko perheellä yksi huone ja siinä huoneessa saattaa vielä olla vuokralainenkin. Sängyt avataan yötä varten. Muuten on kokoon taitettuja. Yhteiskeittiö. Kiinnostava museo.)
Noissa sitten kivasti keuhko- ja lavantauti levisi, "lastentaudeista" kuten tuhkarokosta ym. puhumattakaan. Ravitsemustilanne oli heikko osittain myös puutteellisten säilytystilojen ja ruoanlaittomahdollisuuksien takia. Pinna oli kireällä ja ämmät riiteli keittovuoroistaan.
Kukaan ei tuollaisissa asunut, jos oli yhtään mitään mahdollisuutta mihinkään muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika valtava. 18m2 yhdelle.
Me asuttiin hki keskustassa vaimon ja vauvan kanssa kolmistaan 27 neliössä. Elämäni parasta aikaa.Kai se riippuu ihmisestä sitten mitä pitää pienenä. Kiva jos todella viihdyit. Minusta tuo on todella pieni asunto ja mietin mikähän sen vuokra on, kun sitä ei kerrottu.
Tässä on alueelta saman kokoinen https://asunnot.oikotie.fi/vuokra-asunnot/helsinki/16938565
785 euroa/kk
Tuossa on sentään pyykkikone ja kunnollinen hella.
Pihlan kämppä on kuin joku kaikkein surkein leirintäalueen yöpymismökki varustelutasoltaan. Ihme, ettei ole vessakin käytävällä. Niitäkin oli vielä 60-luvulla, useampi perhe käytti kerrostalon käytävällä olevaa kylpyhuonetta.
Antakaa nuoren naisen asua. Mitä se teille kuuluu! Asukaa te muut siellä Nurmijärven perukoilla sähkölämmitteisessä omakotitalossanne väljästi kolmen auton varassa kaukana kaikesta. Aikuiselämän alussa ja lopussa ihminen saa asua ahtaasti. Ei ole turhaa tavaraa eikä perhettä. Koti jatkuu kaupungin kaduille, puistoon, merenrantaan ja palveluihin. Ullanlinna on ekoteko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika valtava. 18m2 yhdelle.
Me asuttiin hki keskustassa vaimon ja vauvan kanssa kolmistaan 27 neliössä. Elämäni parasta aikaa.Minäkin olen asunut näin ja se oli kivaa kolme kuukautta ja sen jälkeen ei enää ollut.
Vähän sama kuin telttailu. Kivaa vähän aikaa ja hienosti pärjää. Mutta ai että on nautinto kun voi taas pitää tavaroitaan jossain muualla kuin rinkassa.
Lin Jutang kirjoitti jo 1930-luvulla kirjassaan "maallinen onni" tyhjän tilan ja luppoajan tärkeydesä. Kuvaili, miten konttorityttö on ihan tyytyväinen pikku asuntoonsa, mutta heti, kun saa hieman paremman palkan, hankkii isomman jossa on enemmän tyhjää lattiatilaa. Koska tyhjä tila luo viihtyisyyttä, ja sama pätee aikaan. (Jutang tietysti sanoi tämän paljon kauniimmin kuin minä.)
En tarkoita, että kämpän pitäisi olla minimalistinen, mutta täytyisihän siellä nyt olla edes sen verran tilaa, että mahtuu jumppailemaan tms. Tuossa ei myöskään ollut mitään missä vaan olla ja lukea, ruokapöydän ääressäkö se lukee, vai sängyllä? Sänky kärsii hirveästi siitä, että siinä vietetään muutakin aikaa kuin nukutaan, sen pitää saada levätä ja hengittää päivä.
No, elettiin sitä ennenkin. Luin juuri Anni Polvan kirjaa "tule ja puserra", ja siinä kolme tyttöä asui käytännössä yksiössä. Yksi nukkui makuualkovissa, yksi olohuoneen seslongilla ja kolmas -keittokomeron työtasolla... Kylpyamme on romuvarastona, ja tytöt pesevät työpaikan pesuhuoneessa. Näitä ahtaita oloja Polvan kirjoissa kuvaillaan muutenkin, kimppa- ja alivuokralaisasumista.
Jotenkin luulisi, että ihmiset eivät olisi halukkaita tinkimään saavutetuista eduista.
Miksi se tyhjä tila pitää olla nimenomaan sisällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika valtava. 18m2 yhdelle.
Me asuttiin hki keskustassa vaimon ja vauvan kanssa kolmistaan 27 neliössä. Elämäni parasta aikaa.Kai se riippuu ihmisestä sitten mitä pitää pienenä. Kiva jos todella viihdyit. Minusta tuo on todella pieni asunto ja mietin mikähän sen vuokra on, kun sitä ei kerrottu.
Tässä on alueelta saman kokoinen https://asunnot.oikotie.fi/vuokra-asunnot/helsinki/16938565
785 euroa/kkTuossa on sentään pyykkikone ja kunnollinen hella.
Pihlan kämppä on kuin joku kaikkein surkein leirintäalueen yöpymismökki varustelutasoltaan. Ihme, ettei ole vessakin käytävällä. Niitäkin oli vielä 60-luvulla, useampi perhe käytti kerrostalon käytävällä olevaa kylpyhuonetta.
Miksi joka ainoassa kämpässä pitäisi olla pesukone jos on hyvä pesutupa? Haloo. Kävele alakertaan ja pese pyykkisi. Kaksi keittolevyä ja mikro, voi hankkia myös airfryerin. Moni yksinasuva ei käytä uunia kovin usein, ja muuttakoot Keravalle tilavampaan kämppään jos vaivaa. Antakaa ihmisten asua, tapoja on monia.
Toiset arvostaa sijaintia, toiset sitä, että viihtyy kotona.
Pihla on opiskelija ja yksineläjä
Kyllä opiskelijat säästävät vähäisiä eurojaan, asumalla ahtaasti opiskeluaikoina.
Asun yliopisto kaupungissa, ja kaikki vapaat yksiöt tässä kaupungissa menee heti, kun tieto opiskeluun pääsystä on tullut.