Anoppi kokee ettei voi soittaa pojalleen koska tämä on parisuhteessa
Miten kuvittelinkin olevani siitä onnellisessa asemassa, että mulla on miehen äidin kanssa mutkattomat ja sopivan lämpimät välit. Voidaan viettää aikaa porukassa ja kahdestaan, mukavaa on aina. Ja jutellaan myös syvällisemmistä ja aremmista aiheista usein.
Nyt sitten anoppi paukautti tuollaisen lauseen ihan puskista. Puhe oli siis siitä, miten lapset ovat hänelle tärkeintä maailmassa eikä mikään mene omien jälkeläisten ohi. "Siksi autan taloudellisesti ja muutenkin Sirpaa Ja Teemua (=mieheni sisko ja veli) ja soittelen heille säännöllisesti. Tietenkin siis Erkkikin (=mieheni) on minulle tärkeä ja soittelisin useamminkin, mutta enhän minä voi kun hän on parisuhteessa."
Tässä välissä kysyin mitä hän tarkoittaa.
"No olisihan se nyt outoa ja häiritsevää jos äiti soittelisi pojalleen kun tämä on avoliitossa. Ei se vaan oikein sovi, jotenkin outoa häiritä pariskunnan rauhaa. Hänellä on nyt uusi nainen elämässään ja teillä omat juttunne, vaikeahan siihen on äidin enää mahtua kuulumisia kyselemään".
En saanut sanottua oikein mitään. Mumisin jotain että kyllä Erkille saa ihan vapaasti soitella ja saa piipahtaa kahvillakin milloin lystää. Olen edelleen äimän käkenä. En ole mitenkään voinut antaa sellaista kuvaa etten haluaisi miehen olevan tekemisissä äitinsä kanssa. Päinvastoin, hyvä suhde äitiin on tärkeä vihreä valo miehen suhteen jo tapailun alkuvaiheessa.
Ilmeisesti minä nyt sitten olemassaolollani tietämättäni viilennän miehen ja äitinsä välejä. Onko muilla ollut mitään tällaista anoppisuhteissaan? Tai oletko anoppina kokenut että ihan normaali kanssakäyminen oman pojan kanssa on liikaa kun poika löytää puolison?
Ja ei, ei olla naimisissa mutta käytän sanaa anoppi koska se on ytimekäs ilmaisu.
Nimet muutettu, tietenkin.
Kommentit (6)
Ehkä se ei johdu sinusta, vaan miehesi on joskus komentanut äitiään, ettei olisi liian läsnä.
Vierailija kirjoitti:
Kun on anoppi joka ymmärtää olla häiritsemättä sekin on paha.
Hyvä ei mitenkään päin.
Mutta en ymmärrä miten hänen yhteydenpitonsa poikansa kanssa voisi mitenkään häiritä minua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se ei johdu sinusta, vaan miehesi on joskus komentanut äitiään, ettei olisi liian läsnä.
Ihan hyvä teoria. En vain mitenkään usko että näin olisi, sillä mies joskus ääneen mietiskelee että miksi äiti ei soittele enää kuin ehkä kerran kuukaudessa. Ja järkkäilee heille tapaamista kun äidistä ei kuulu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se ei johdu sinusta, vaan miehesi on joskus komentanut äitiään, ettei olisi liian läsnä.
Ihan hyvä teoria. En vain mitenkään usko että näin olisi, sillä mies joskus ääneen mietiskelee että miksi äiti ei soittele enää kuin ehkä kerran kuukaudessa. Ja järkkäilee heille tapaamista kun äidistä ei kuulu.
Ap
Naisella on kyllä " norsun muisti" jostain kauan kauan sitten sanotusta loukkaavasta sanasta. Ehkä miehesi ei muista mitä on sanonut, mutta äiti muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se ei johdu sinusta, vaan miehesi on joskus komentanut äitiään, ettei olisi liian läsnä.
Ihan hyvä teoria. En vain mitenkään usko että näin olisi, sillä mies joskus ääneen mietiskelee että miksi äiti ei soittele enää kuin ehkä kerran kuukaudessa. Ja järkkäilee heille tapaamista kun äidistä ei kuulu.
Ap
Naisella on kyllä " norsun muisti" jostain kauan kauan sitten sanotusta loukkaavasta sanasta. Ehkä miehesi ei muista mitä on sanonut, mutta äiti muistaa.
On toki mahdollista että tässä on taustalla jotain mistä minä en tiedä mitään. En vaan mitenkään päin saa kuviteltua miestäni sanomassa äidilleen mitään pahasti. Hän on sovinnainen ja superkiltti ihminen, ja pitää äidistään. Eikä äitinsä ole koskaan ollut mitenkään tunkeileva, tai ainakaan sellaisesta en ole tietoinen. Eikä hän siltä vaikuta miehen sisarustenkaan kannalta katsottuna.
Ap
Kun on anoppi joka ymmärtää olla häiritsemättä sekin on paha.
Hyvä ei mitenkään päin.