En uskalla enää kertoa miehelleni tunteistani : (
Olen saanut niin takkiini kun olen joskus kertonut tunteistani ja peloistani jne. Onko meillä mitään toivoa enää?
Kommentit (11)
ihan samaa. Kaikki menee hyvin niin kauan kun olen iloinen...
ja mm. en uskalla tehdä enää aloitetta seksiin kun mieheni mielestä on sairasta haluta 2 x viikossa jne.
Ja taustaa: mieheni on pettänyt suhteemme alussa ja olen jatkuvasti epävarma, että milloin taas haavani revitään auki. Hän ei tätä ymmärrä vaan syyllistää minua, että en luota häneen jne.
-ap
Anna miehen ymmärtää että olet nyt tosissas . Terapia voisi olla yksi vaihtoehto .
t: kolmonenkohan se oli
Eli vaihtoehdot ovat joko kärsiä tai erota. Kumpikaan vaan ei houkuttele
: (
Ap
Tein eroa monta vuotta mielessäni , ajattelin aina muita (etenkin lapsia) , silti olen nyt tyytyväinen että uskalsin erota .
Lopussa kun ei ollut enää mitään tehtävissä ex alkoi itkeä kovasti ja ruikuttaa ... oli jo liian myöhäistä
t: 4
Mieti ihan vakavasti, haluatko olla tuollaisessa suhteessa.. Tuohan on ihan hirveää, jos et saa uskoutua miehellesi, ja kertoa rehellisesti tunteistasi! Siis et saa avautua juuri sille ainoalle ihmiselle, kenelle sinun pitäisi pystyä avautumaan!
Älä jää ainakaan pitkäksi aikaa tuohon kärsimään, tuo tilanne syö sinua sisältä, ja ennen pitkää et selviäkään enää pelkällä " heipalla" , kun mielenterveytesi alkaa järkkyä. Miehesi ei vaikuta ottavan sinun tunteitasi huomioon, mutta muista, että on niitäkin miehiä, jotka ottavat!
Haleja, ja tsemppiä!
Vanhana sitten kadut, että tuhlasit puolet elämästäsi alistettuna. Lähde nyt ja ota lapset mukaan. Kyllä ne lapset ymmärtävät, kunhan kasvavat isommiksi.
Hyvä hyvä, ehdota vaan ensimmäiseksi eroa.
Kas kun ei ketään kiinnosta että mikä ap:lla on vialla kun on tarve tilittää? Onko hänellä mitään muuta asiaa miehelleen kuin valitella oloaan? Minä en ainakaan haluaisi kuunnella pelkästään mitään ulinaa.
ap: kehu joskus miestäsi jos sattuu edes joskus tekemään jotain mukavaa. Ei miehet ole lähtökohtaisesti kusipäitä.
14:
Vanhana sitten kadut, että tuhlasit puolet elämästäsi alistettuna. Lähde nyt ja ota lapset mukaan. Kyllä ne lapset ymmärtävät, kunhan kasvavat isommiksi.
En puhu miehelleni nykyään enää mistään. Pelkään, että jos kohdalleni osuu empaattinen mies, rakastun päätäpahkaa.
Tuskin nyt ap pelkästään haluaa " valitella oloaan" miehelleen! Kaikkea sitä kuulee. Minun mielestäni ap:n mies kuulostaa narsistiselta, ja tuon vuoksi hyvän parisuhteen muodostaminen voi olla hänen kanssaan mahdotonta. Mies on selkeästi empatiakyvytön, jos toinen ei VOI kertoa tunteistaan hänelle ilman, että tulee tupen rapinat. Ja jos mies on pettänyt, hänen pitäisi yrittää tukea vaimoaan siinä, että pettämisestä selvitään -pitäisi koettaa ymmärtää, että epäilyksen siemen on kylvetty, eikä luottamus palaa suhteeseen noin vain. Tuo hulluksi leimaaminen ja alistaminen kuulostaa niiiin tutulta, toivottavasti olen erehtynyt nyt ap:n miehen suhteen...
t. narsistin kanssa elänyt
exän kanssa ei voinut puhua , eikä halunnut puhua .
Joskus koitin kertoa ajatuksistani , hän haukkui sekopääksi ja leimasi tunteeni ym. tyhmiksi.
No eipä tullut sitten enää paljon kerrottua .
Paha sanoa teidän tapauksesta tietämättä paremmin, mutta voithan koittaa rauhallista keskustelua ja kertoa että miehen käytös tuntuu sinusta pahalta