Miten käsitellä ja elää kateuden kanssa?

Tunnistan itsessäni kateuden merkkejä, joista en pidä ja joiden en anna vaikuttaa käytökseen mutta silti ne tunteet ovat heränneet: olen jäänyt yh:ksi ja asun vuokralla lasten kanssa. Unelma omasta kodista ja pihasta ei siis ole onnistunut. Lähipiirissä on saman ikäisiä ystäviä ja sukulaisia, joiden elintaso ja elämän laajuus positiivisessa mielessä (puolisot, matkat ja harrastukset) on paljon minua ja lapsiani parempi. Jopa lasten isällä. Tunnen huonommuutta mutta eritoten surua, kun haluaisin myös mm oman talon tai edes rivitalon. Teen töitä tiiviisti, teen kaikessa parhaani ja harrastan ilmaisasioita. Elämä ihan hyvää, tosin perheessä sairauksia. Mutta monet vaikuttavat niin paljon iloisemmilta ja onnekkaammilta. Olen kateellinen, ei mukava tunne.