Lue keskustelun säännöt.
Kasvatuserimielisyydet?
11.08.2022 |
Miten ratkaista asia? Miehen kanssa hyvin erilaiset näkemykset kasvatusasioista. En itsekään ole vapaan kasvatuksen kannattaja, mutta miehen mielestä lapsilla pitää olla todella kova kuri (ei fyysinen kuitenkaan tietenkään) ja itse olen sitä mieltä, että positiivisen kautta mutta selkeät rajat pitäen.
Kommentit (16)
Oisko mitään esimerkkiä? Tosi vaikea sanoa mitään kun ei tiedä yhtään missä tiukkuusasteilla mennään. Tyyliin lapselle tehdään aina lempiruokaa, jota ei tartte kuitenkaan syödä jos ei halua vs. Lautanen tyhjäks vaikka lapsi oksentais sille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oisko mitään esimerkkiä? Tosi vaikea sanoa mitään kun ei tiedä yhtään missä tiukkuusasteilla mennään. Tyyliin lapselle tehdään aina lempiruokaa, jota ei tartte kuitenkaan syödä jos ei halua vs. Lautanen tyhjäks vaikka lapsi oksentais sille.
Syömiseen liittyen minä olen sitä mieltä, että pöydässä on sitä ruokaa mitä on, ei aina lapsen lempiruokaa. Mutta kuitenkin vähintään yhtä asiaa mitä lapsi suostuu syömään. Aina kun vähintään maistaa muuta niin kehutaan. Miehen mielestä taas jos ruokana on vaikka lapsen inhoamaa lasagnea, niin mitään muuta ei anneta vaan jos ei heti syö niin poistetaan lapsi pöydästä ja mitään lempiruokaakaan ei muillakaan aterioilla tule ennen kuin suostuu syömään inhoamaansa lasagnea. Että menköön vaikka kuinka nälässä nukkumaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko mitään esimerkkiä? Tosi vaikea sanoa mitään kun ei tiedä yhtään missä tiukkuusasteilla mennään. Tyyliin lapselle tehdään aina lempiruokaa, jota ei tartte kuitenkaan syödä jos ei halua vs. Lautanen tyhjäks vaikka lapsi oksentais sille.
Syömiseen liittyen minä olen sitä mieltä, että pöydässä on sitä ruokaa mitä on, ei aina lapsen lempiruokaa. Mutta kuitenkin vähintään yhtä asiaa mitä lapsi suostuu syömään. Aina kun vähintään maistaa muuta niin kehutaan. Miehen mielestä taas jos ruokana on vaikka lapsen inhoamaa lasagnea, niin mitään muuta ei anneta vaan jos ei heti syö niin poistetaan lapsi pöydästä ja mitään lempiruokaakaan ei muillakaan aterioilla tule ennen kuin suostuu syömään inhoamaansa lasagnea. Että menköön vaikka kuinka nälässä nukkumaan. Ap
No tämä ei ole kasvattamista, vaan sadismia. Olet sitten sadistin kanssa tehnyt lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko mitään esimerkkiä? Tosi vaikea sanoa mitään kun ei tiedä yhtään missä tiukkuusasteilla mennään. Tyyliin lapselle tehdään aina lempiruokaa, jota ei tartte kuitenkaan syödä jos ei halua vs. Lautanen tyhjäks vaikka lapsi oksentais sille.
Syömiseen liittyen minä olen sitä mieltä, että pöydässä on sitä ruokaa mitä on, ei aina lapsen lempiruokaa. Mutta kuitenkin vähintään yhtä asiaa mitä lapsi suostuu syömään. Aina kun vähintään maistaa muuta niin kehutaan. Miehen mielestä taas jos ruokana on vaikka lapsen inhoamaa lasagnea, niin mitään muuta ei anneta vaan jos ei heti syö niin poistetaan lapsi pöydästä ja mitään lempiruokaakaan ei muillakaan aterioilla tule ennen kuin suostuu syömään inhoamaansa lasagnea. Että menköön vaikka kuinka nälässä nukkumaan. Ap
Nykykasvatus on kuin koirakoulu. Annetaan namipala, kun lapsi tekee jonkun ihan perusjutun esim syö.
Tässä tapauksessa mies on väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä tapauksessa mies on väärässä.
On, kuten on aloittajakin. Ei pitäisi luoda mitään lempiruokakulttuuria vaan kasvattaa syömään monipuolisesti eri ruokia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tapauksessa mies on väärässä.
On, kuten on aloittajakin. Ei pitäisi luoda mitään lempiruokakulttuuria vaan kasvattaa syömään monipuolisesti eri ruokia.
Annahan pari vinkkiä tuohon minulle. Lapsi on aina ollut erittäin nirso. Edes 200 maistamiskertaa ei välttämättä saa häntä syömään jotain ihan tavanomaista ruokaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni sinä olet oikeassa. Liian kova kuri voi tehdä lapsista sairaalloisia ja ahdistuneita pelkästään, mielensä vankeja. Ihan normaalisti saa rajat ja selityksen lapselle, miksi ei saa tai saa tehdä jotakin. Toki joskus poikien kanssa saa olla tarkkana, ettei lähde lapasesta, pitää miettiä miten turhautumista käsitellään ja että on tekemistä, liikettä johon poika saa energian purettua. Ei pakostusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tapauksessa mies on väärässä.
On, kuten on aloittajakin. Ei pitäisi luoda mitään lempiruokakulttuuria vaan kasvattaa syömään monipuolisesti eri ruokia.
Annahan pari vinkkiä tuohon minulle. Lapsi on aina ollut erittäin nirso. Edes 200 maistamiskertaa ei välttämättä saa häntä syömään jotain ihan tavanomaista ruokaa.
Ap
Sinä varmaan tunnet sen lapsesi parhaiten ja tiedät mikä häneen toimii?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tapauksessa mies on väärässä.
On, kuten on aloittajakin. Ei pitäisi luoda mitään lempiruokakulttuuria vaan kasvattaa syömään monipuolisesti eri ruokia.
Annahan pari vinkkiä tuohon minulle. Lapsi on aina ollut erittäin nirso. Edes 200 maistamiskertaa ei välttämättä saa häntä syömään jotain ihan tavanomaista ruokaa.
ApSinä varmaan tunnet sen lapsesi parhaiten ja tiedät mikä häneen toimii?
En tiedä mikä häneen toimii. Olen kokeillut monenlaista, eikä mikään ole toiminut vielä. Epäilen, että suussa on jotain aistiyliherkkyyttä. Nuorempi lapsi on erilainen, hän syö melkein mitä vain. Ap
Kysymys oli kuitenkin siis se, että jos on hyvin erilaiset näkemykset kasvatusasioista, ja toisen näkemykset on jämähtäneet jonnekkin 1800-luvulle, niin miten ratkaista tilanne.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta seuraa se, että lapset ei enää viihdy isänsä kanssa. Ei lasta kovalla kurilla kasvateta.
Eikö olisi voinut näistä puhua ennen lastentekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi voinut näistä puhua ennen lastentekoa.
Eikö olisi voinut lukea aloitusta ja ekaa kommenttia.
Minusta teistä kumpikaan ei ole oikeassa.
Mies on liian ankara, jos lapsi ei saa mitään ruokaa vaan menee nälkäisenä nukkumaan, jos ei tarjolla oleva ole kelvannut koko päivän aikana.
Sinä olet liian lepsu, jos joka ruoalla pitää olla jotain mitä suostuu syömään -> lapsi ei opi syömään niitä ei-mieluisia ruokia, koska syö mieluummin sitä, josta jo tykkää.
Kultainen keskitie olisi tässäkin paras, eli jos lapselle ei tarjottu ruoka kelpaa, vaikka odottaisitte ihan kohtuullisen ajan, niin sitten on syömättä. Seuraavalla ruoalla, tai viimeistään illalla sitten jotain, millä voi täyttää mahansa, eli jotain mitä suostuu syömään. Eli ei nälkäisenä nukkumaan, mutta oppii, että jos ei muilla aterioilla syö mitään, niin on pitkä aika nälkäisenä odotella.
Sitten toisekseen ei kai teidänkään tarvitse tehdä lapsen INHOKKIruokia? Eri asia olla tekemättä suosikkiruokia kuin tehdä jotain, mitä varmasti inhoaa. Siihenkin väliin mahtuu monta ruokaa, jota opetella syömään ilman, että syömisestä tulee pakottamisella ongelma.
Lisään vielä, että ennen lapsia näistä puhuttiin eikä miehen tällaiset ajatukset tulleet mitenkään ilmi. Vasta kun esikoinen oli kaksi ja kuopus vauva kävi ilmi, että ajattelee näistä aika äärimmäisesti. Nyt lapset on 3 ja 5.
Ap