koiranpentu pelkää

Voi koira parkaa...

Kun kävin katsomassa meidän pentua, se pelkäsi minua kuollakseen! Muut tulivat tutustumaan ja leikkimään, omani piileskeli kaapin alla! Mietitytti, uskallanko ollenkaan ottaa kyseistä pentua, harmitti oikein kun olisi pitänyt olla innoissaan, mutta olinkin kauhuissani. No, pentu tuli kotiin ja se oli jo vuorokaudessa minun "vauvani". Eli tosi nopeasti kotiutui ja nyt isompana on kaikkea muuta kuin arka. En tiedä onko tästä mitään apua sinulle, mutta tunnen tuskasi.

Miten niin ette saaneet itse valita?

Suosittelen purkamaan kaupan, ja miettimään kannattaako teidän hankkia koiraa lainkaan.

Pura kauppa jos mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Kun kävin katsomassa meidän pentua, se pelkäsi minua kuollakseen! Muut tulivat tutustumaan ja leikkimään, omani piileskeli kaapin alla! Mietitytti, uskallanko ollenkaan ottaa kyseistä pentua, harmitti oikein kun olisi pitänyt olla innoissaan, mutta olinkin kauhuissani. No, pentu tuli kotiin ja se oli jo vuorokaudessa minun "vauvani". Eli tosi nopeasti kotiutui ja nyt isompana on kaikkea muuta kuin arka. En tiedä onko tästä mitään apua sinulle, mutta tunnen tuskasi.

Joo itseäkin harmittaa kun pitäisi olla innoissaan mutta olen lähinnä surullinen ja katuvainen, mutta tämä kyllä antoi toivoa ainakin. Kiitos! Jospa tämäkin ajan kanssa rohkenee.

ap

Palauta koira kotiin ja selitä tilanne? Ehkä voi tarvita eläinlääkäriä, jos pennulla onkin kipuja tai jokin vika. Pentu voi ahdistua erossa emosta ja tutusta ympäristöstä. Pieni pelkää luonnostaan kuten lapsikin. Mutta sinulle olisi kai sopinut sitten toinen koira, joka on sosiaalisempi. Jokainen koira on silti ihana tietenkin.

Kun meille tuli pentu, sellainen vilkas ja reipas, kasvattaja sanoi, että ainakin ensimmäinen viikko pitää olla pennun seurana ja nukkuakin sen vieressä. Mies nukkui pennun kanssa kodinhoitohuoneessa pennun pedin vieressä. Oletteko tehneet pennun olon turvalliseksi? Leikkimisen ja uskalluksen aika on vähän myöhemmin.

Tässä on kyllä nyt perusasiat niin hukassa, että suosittelen perehtymään paremmin. Kasvattaja varmasti auttaa, kun kysyt ja netti ja kirjastot on tietoa tulvillaan. 

Anna koiralle aikaa. Uuteen paikkaan tuleminen on pennulle aina valtava stressi.

Meidän koiruus oli myös vaisu ja arka aluksi, pari päivää, kunnes tajusi, ettei sillä ole mitään hätää. Nyt aikuisena tosi reipas ja ihana koira.

En tiedä miksi ei saatu valita vaan kasvattaja oli valinnut pennun jo meille sopivaksi puheluiden perusteella.

ap

Se yoinen pentu mahdollisesti oli varattu jo jollekin muulle, samoin ne muut pennut(jos niitä oli). Hänellä saattoi olla enää tämä yksi vapaana jonka te saitte. Yleensä pennut varataan jo tosi aikaisin(joillakin roduilla on jonotuslistat joten menevät jo enenn kuin syntyvät) ja niitä käydään välillä myös katsomassa eikä vasta sitten kun koiraa ostetaan.

Jos tosi paljon harmittaa, niin pura kaupat.

Mitäs otit. Olet tuollaiset kaupat näköjään sopinut, kun et mitään sanonut. Elät nyt valintasi kanssa. Olisit voinut poistua tyhjin käsin myös.

Siis tottakai annan aikaa ja on turvallinen paikka missä saa olla ja siinä pentu onkin. Saa olla rauhassa ja nukun itse sohvalla lähellä pentua. Että ihan varmasti on hyvät oltavat pennulla ja hoidan ja teen kaikkeni sen eteen mutta pohdin tuota että on niin arka ettei liiku yhtään että onko normaalia. En ole ennen noin arkaa pentua nähnyt, aikuisia arkoja koiria on kyllä tullut vastaan.

Meillekkin tuli hieman arka koira, mutta n. viikossa kun se totuttautui uuteen kotiinsa se on ihan reipas koira nykyään. Ei säiky oikeastaan mistään. Kestää raketit, ukkoset, aura-autot, ei välitä yhtään. Rauhallisimmissa koirissa on se hyvä puoli että niitä on helppo kouluttaa kun pystyvät keskittymän paljon paremmin. Meidän edellinen oli tosi vilkas ja aivan mahdoton koulutettava. Koirien tulee nukkua yksilöstä riippuen n. 14-20 tuntia päivässä, ihan vasta luin tämän jostain.

On tämä rotukoirateollisuus kyllä ihan sairasta. Pentu on alle vuorokausi sitten erotettu emästä ja viety pois sen kodista ja nyt sen pitäisi olla jo iloisa ja leikkisä ja täyttää kaikki toiveet. Ja täällä vielä ihmiset ehdottelevat kaupanpurkamista.

Käy kyllä pentua sääliksi. Varmaan sellainen tapaus, mistä viime kädessä me eläinsuojelijat sitten otamme kopin, ellei sitä ehditä lopettamaan epäkelpona.

Niin siinä käy kun on kiire. Jos pentu ei mieletäsi ollut sinulle sopiva, olisit voinut siitä kieltäytyä ja jäädä odottamaan tulevia pentueita, jos silloin tärppäisi. Tuntuu, että ennakkoasenteesi on jo sellainen, että sinun on vaikea kiintyä tähän koiraan ja sen kanssa pitää kuitenkin vuosikymmen elää. Jos palautat pennun nyt, se ehtii vielä kiintyä toiseen perheeseen, jossa se on toivottu perheenjäsen. Varmasti paras lopputulos kaikkien kannalta.

Vierailija kirjoitti:

On tämä rotukoirateollisuus kyllä ihan sairasta. Pentu on alle vuorokausi sitten erotettu emästä ja viety pois sen kodista ja nyt sen pitäisi olla jo iloisa ja leikkisä ja täyttää kaikki toiveet. Ja täällä vielä ihmiset ehdottelevat kaupanpurkamista.

Käy kyllä pentua sääliksi. Varmaan sellainen tapaus, mistä viime kädessä me eläinsuojelijat sitten otamme kopin, ellei sitä ehditä lopettamaan epäkelpona.

Ehdotin kaupanpurkua siksi että pääsee kotiin jossa koiraa arvostetaan sen sijaan että valitetaan palstalla kuinka se ei ole yhtään sellainen kuin haluttiin.

Arka koira alussa on aika hyvä eli pentuna voi pitää vapaana ja palaa heti luokse. Pidän liki mahdottomana ettei kiintyisi hyvin nopeasti. Jopa vanhemmat koirat. Avainasemassa on se että teet koiran kanssa paljon. Minun mäykystä tuli kassikoira eli meni avonaiseen kassiin vapaaaikanakin. Aina otin kassin mukaan jos oli mahdollista ja olihan se. Ruoki alussa ihan käsin pala palata. Koiran-korkit eli pentukorkit kaupasta ovat riittävän hyviä. Minä höystä nuorenkoiran korkit sulalla voimassalla mikrosta tai teen yksinkertaistetun munakkaan tai tippuu omalta lautaselta. Älä osta koiralle hirven tai sonnin tuoretta sääriluuta sillä alakerran naapurisi tulee hulluksi. Koiran on syytä oppia syömään grillikanan luita sillä ennenpitkään varastaa sellaisen. Koira joka oppii siihen niin linnunluut eivät ole silloin vaarallisia. Kanahaukka asustelee lähistöllä eli jäniksenluita koira tuo jatkuvasti minulle...een . en syö niitä. 

Purkakaa kauppa. Sen jälkeen vastaisuuden varalle, muistakaa, että vaikka kasvattaja väen vängällä haluaisi laittaa teille koiran, jota te ette halua, niin sanotte vain itsevarmasti, että "ei kiitos". Mielellään jo ennen käsirahan/Varausrahan maksamista.

Meillä oli aikoinaan tuollainen pahnanpohjimmainen koira ja vaikka pitkän koulutusken jlkeen saatiin opettettua se suurinpiirtein peruskoiraksi, niin elämänsä loppuun asti se pelkäsi kaikkea uutta ja vieraita ihmisiä.  Perheenjäsenten seurassa se oli rento ja iloinen sekä itsevarma pörröhäntä. Meille rakas koira, mutta aivan liian kalliin hinnan maksoimme pahnan pohjimmaisesta rotukoirasta siihen verrattuna miten paljon rahaa sen koulutukseen upposi (koiraamme ei voinut jättää edes kotiin yksin, eikä se suostunut hyväksymään yhtään vierasta koiravahtia, puhumattakaan siitä, että olisi voinut olla hoidossa jossain koirien päivähoidossa). Olisi pitänyt tajuta kasvattajalle olla tiukkana ja sanoa ja ostovaiheessa, että suostumme maksamaan korkeintaan 20% koiran hinnasta, koska pennulla oli jo siellä pentukodissa selkeitä psyyykkisiä käytöshäiriöitä.