Oletteko muuttaneet puolta pienempään asuntoon?

Oli pakko karsia osa pois. Nykyisessä asunnossa ei ole vaatehuonetta. On muutama vaatekaappi.

Me muutettiin keväällä 300 neliöstä 75 neliöön. Oli ihan valtava työ karsia tavaraa, myydä niitä Torissa, lajitella, kierrättää, tehdä jätekuormaa.

Huh, mutta nyt on tavarat inventoitu ja tiedän tismalleen mitä tavaroita meillä on ja mitä missäkin kaapissa on. Puhdistava tunne.

Muutin 45 neliön kaksiosta 25 neliön yksiöön. Myin todella paljon tavaraa, isot huonekalut pois. Nyt kotona vain tv-taso, lipasto, nojatuoli ja sänky. Eipä sitä yksinäinen ihminen muuta tarvitse.

Jätettiin ylimääräinen irtaimisto talon ostajalle. Oli tyytyväinen uusi omistaja

Sekä että ja monintavoin

Suuresta pieneen ja toisinpäin

Luovuutta

Vierailija kirjoitti:

Me muutettiin keväällä 300 neliöstä 75 neliöön. Oli ihan valtava työ karsia tavaraa, myydä niitä Torissa, lajitella, kierrättää, tehdä jätekuormaa.

Huh, mutta nyt on tavarat inventoitu ja tiedän tismalleen mitä tavaroita meillä on ja mitä missäkin kaapissa on. Puhdistava tunne.

Miten raaskitte luopua niin paljosta?

Mulla on paljon tavaraa, joka tuntuu tarpeelliselta, vaikka käytän vain harvoin. Tyyliin ompelukone, jolla ompelen ehkä kerran vuodessa. Vaatteita erilaisiin tarpeisiin. Polkupyörätarvikkeita, vaikka pyöräilen harvoin, mutta silloin harvoin niitäkin voi tarvita. Jne jne. Papiljotteja hiuksiin, vaikka laitan niitä ehkä joka toinen vuosi kerran. Siis ihan hyödyllistä, mutta harvoin käytettyä.

Ap

Me asutaan jo pienessä kaksiossa, 2 aikuista ja 1 ala-asteikäinen. 48 neliötä ja kaikki irvailleet lapsen syntymästä asti, miten meidän pitäisi muuttaa isompaan ja miten ei ole lapsen paikka tällaisessa pienessä kerrostalokodissa. "Kyllä nyt oma huone pitää olla ja vanhemmilla myös!" tai "Oma piha pitää olla!"

Kamala kotihäpeä tullut ja en kehtaisi lapsen kavereita päästää meille, saati heidän vanhempiaan. Koronassa oli se hyvä puoli, että oli hyvä tekosyy tavata kavereita ulkona eikä tarvinnut päästää sisälle.

Tsemppiä aloittajalle! Tavaramäärä ja kaaos on ikuinen ongelma...

Varför flyttar ni till mindre kåkar då barnen flyttar ut och kostnaderna sjunker? Det är dyrt att flytta och det speciellt i Finland med en extra skatt om 4 % på köpeskillingen utöver allt annat. Byter man andra fastigheter tillkommer 30 % - 34 % skatt på en fiktiv vinst.

Varför byta mycket utrymme, egna stora arbetsrum, vardagsrum, matsal, TV-rum/bibliotek, garage, gård och mycket annat mot någon liten mörkfärgad kub i betong och glas, med grannen som utsikt och som är byggd lite si och så och nära centrum, då det inte nu heller är mera än 12 km till stadscentret? Prisen är ungefär de samma.

Har en bekant som kommer att genomföra ett sådant byte. Hoppas att de blir lyckligare i sin nya kiosk än i sitt gamla hus.

Ollaan muutettu 70 neliöisestä 25 neliöiseen, 2 aikuista, vauva ja koira.

Ja 85 neliöisestä 55 neliöiseen, 2 aikuista, 3 pientä lasta, ei enää koiraa.

Unohda ulkoinen paine ja muu paskanjauhanta "lapset tarvii oman huoneen jne".

Minulla oli oma huone ekan kerran vasta 14 vuotiaana. Silloinkaan en sitä kokenut tarvitsevani, kun on muutakin tekemistä kuin kökkiä sisällä ovi kiinni.

Kannattaa tehdä silleen, että ekaksi otat uuteen kämppään vain pakolliset huonekalut ja tavarat, sänky, astiat jne.

Sitten kun ilmenee tarvetta, mietit pystyisikö olemaan kuitenkin ilman ja vasta sitten tuot uutta tavaraa sisään.

Eikä silleen että kertarysäyksellä muutat kaikki kamat uuteen kämppään ja vasta sitten alkaa ihmettely että mihin nämä kaikki laitetaan.

M40

Kerta lapsi muuttaa pois niin siinähän jo menee huoneellinen tavaraa lapsen mukaan

Vierailija kirjoitti:

Ollaan muutettu 70 neliöisestä 25 neliöiseen, 2 aikuista, vauva ja koira.

Ja 85 neliöisestä 55 neliöiseen, 2 aikuista, 3 pientä lasta, ei enää koiraa.

Unohda ulkoinen paine ja muu paskanjauhanta "lapset tarvii oman huoneen jne".

Minulla oli oma huone ekan kerran vasta 14 vuotiaana. Silloinkaan en sitä kokenut tarvitsevani, kun on muutakin tekemistä kuin kökkiä sisällä ovi kiinni.

Kannattaa tehdä silleen, että ekaksi otat uuteen kämppään vain pakolliset huonekalut ja tavarat, sänky, astiat jne.

Sitten kun ilmenee tarvetta, mietit pystyisikö olemaan kuitenkin ilman ja vasta sitten tuot uutta tavaraa sisään.

Eikä silleen että kertarysäyksellä muutat kaikki kamat uuteen kämppään ja vasta sitten alkaa ihmettely että mihin nämä kaikki laitetaan.

M40

Aika harvalla on varaa pitää sitä vanhaa kämppää minään tavaravarastona kuukausitolkulla samaan aikaan kun maksaa myös uutta. Väliaikaisesti varastoiminen on myös kallista ja todella vaivalloista jos tarkoitus on kuitenkin hankkiutua suuresta osasta tavaraa eroon.

Todellakin rivarikolmiosta rivariyksiöön ja tasan puolet enää neliöistä. Pihakirppis, naapureille lahjoittamista, sortti haki turhia huonekaluja ja loput roskiin satasenlavalle. Tavarat oli melko huonokuntosia rojuja. Eli käytännössä hamstraajasta minimalistiksi. Suosittelen.

Tilattiin siirtolava pihalle. Lähes kaikki meni roskiin.

118 -> 52 muutto tuli tehtyä tuossa kymmenen vuotta sitten. Toki tilanne oli helpompi kun oltiin juuri erottu ja exä vei mukanaan osansa tavaroista. Kahdeksan jätesäkkiä taisi silti tulla kaatiskuormaa kun siivosin paikkoja. Mutta hyvin onnistui ja sen jälkeen olenkin pyrkinyt elämään aika minimalistisesti turhaa roinaa keräämättä.

Just vuoden alusta 200 neliöstä sataan neliöön. Julmettu duuni kertakaikkiaan🤔Lajittelua, kierrätystä, sorttiin vientiä.

Vieläkin kamaa liikaa, jatketaan hävittämistä edelleen.

3,5v sitten 240m2 > 120m2 taloon kun kuopuskin alkoi tekemään lähtöä.

Raivaaminen vei pari kuukautta. Annoimme pois mm 500 kirjaa, myimme suurimman osan huonekaluistamme (osa jäi uusille omistajille). Vaatteita meillä oli hyvin kohtuullisesti onneksi.

1 kuorma-autollinen tavaraa lähti kierrätyskeskukseen, 1 pieni lava jätteisiin ja eräs rouva haki kirppiskamaa 4 autokuormallista (tienasi 2000e!).

Joistakin tavaroista oli haikeaa luopua (mm antiikihuonekalut) mutta nyt olemme tyytyväisiä.

Seuraava askel on tästä alle 100m2 rivariin jos emme ehdi hoitamaan 2 taloa (toinen Italiassa)

Noin 200 neliön omakotitalosta 60 neliön kerrostaloasuntoon. Ensin uuteen kotiin mitä halusimme mukaan. Lisäksi omilleen muuttaneet lapset saivat valita mitä he halusivat. Sen jälkeen myyntiin ja roskalavalle ilmoitus myöskin. Suurin osa kelpasi kun noita ukrainalaisia tuli juuri silloin kaupunkiin runsaasti ja huonekaluista alkaen oli tarvetta. Loput sitten kaatikselle tai kierrätykseen. 

Aikanaan muutin 35 neliöstä 12 neliöiseen kämppään. Omaisuutta oli silloin niin vähän, että yhden lipaston hävittäminen riitti. Nyt jos joutuisin muuttamaan, niin oli melkoinen urakka karsia tavaroita.

Meillä kaksi taloutta yhdistyi ja tila väheni kolmanneksella 150 m2 > 100 m2. Olihan siinä kuukausien lajittelu. Osa saatiin myytyä, osa meni lahjoituksena ja osa meni sorttiin.

Pistin pois kaiken käyttämättä jääneen. Toisen roska on toisen aarre.

En ole vielä muuttanut, mutta tasaisesti olen karsinut tavaraa kotona. Uutta ostaessa mietin tarkkaan tarvitsenko oikeasti. Sellaisia käytän kerran vuodessa tai parissa en ole säästellyt.