Onko se ok ettei alakoulun opettaja osaa kirjoittaa?
Lapseni luokan opettajan wilma-viestit on täynnä kirjoitusvirheitä. On yhdyssanavirheitä, välimerkkivirheitä, kirjoitusvirheitä ja kielioppivirheitä. Ymmärrän kyllä, että viestit usein lähetetään kiireessä ja ehkä puhelimesta, mutta silti se ei selitä kaikkia virheitä. Keväällä tuli yksi pitkä viesti, jossa ei ollut kuin pari virheetöntä lausetta. Tämä ihminen opettaa lapselleni äidinkieltä. Miten tuollainen voi olla mahdollista?
Kommentit (28)
Opettajalla itsellään voi myös olla lievä lukihäiriö tms.
Myös johtavissa asemissa olevilla ihmisillä esiintyy sitä. Itse toimin asiantuntijatehtävissä ja jokin aika sitten esimieheni esimies (isossa koulutusorganisaatiossa toimitusjohtajasta seuraava) kirjoitti kijotusvihreitä, joista osa oli huvittaviakin. Hän itse ei ilmeisesti ollenkaan nähnyt niitä tekstissään.
Opettajat kuten muutkin ihmiset tekevät myös virheitä. Itseäni on häirinnyt koulujuhlissa, jos seinälle heijastetaan tekstiä, jossa kirjoitusvirheitä. Koulussa kun ollaan.
Mutta äskettäin vierailin uudessa suositussa museossa, joka sinällään oli hyvä vierailukohde, mutta sielläkin häiritsi, että museon sisältöä esittelevistä teksteistä ei oltu karsittu kirjoitusvirheitä pois. Häiritsee museon käyntikokemusta. Ja kävijöitä on vuosittain kuitenkin tuhansia. Tulee olo, hutaisten tehty. Yksi kun kirjoittaa tekstin, voisi joku toinen oikolukea sen ja korjata virhenäppäilyt.
Onko oikein, että poliisipartiossa toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä ihmisten välisessä viestinnässä pitäisi keskittyä oikeinkirjoitukseen oli kyse sitten puheesta tai kirjoitetusta viestistä? Eikö viestinnän taroitus ole vain tulla ymmärretyksi? Puhuuko ap aina kirjakieltä?
Ei siihen tarvitse mitenkään erityisesti keskittyä, jos sen osaa. Ihan sama kuin pyörällä ajaminen - kun osaa, sujuu sen kummemmin sitä ajattelematta. Voi käyttää murresanoja ja puhekielen ilmaisuja, mutta silti tekstin rakenteesta näkee, että henkilö osaa suomen kielioppisäännöt.
Yleensä kyllä ihminen, joka tietää, että päivämäärä kirjoitetaan 3.7. kirjoittaa sen niin riippumatta siitä, mikä on asiayhteys. Tämän opettajan joka ikisessä viestissä se on väärin. Etenkin siinä opettajan roolissa asia on tärkeä. Tai se hemmetin helatorstai. Tai yhdyssanat (kirjoitti esim. "ruokailu osuuden ja "koulun b ja c- rappu) Jos ei tällaisilla ole enää väliä, niin sittenhän ne pitää jättää opetussuunnitelmasta pois. Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko oikein, että poliisipartiossa toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa?
Yhdessä ne ovatkin jo kova pari.
Olen aina ollut hyvä äidinkielessä. Osaan kieliopin ja kirjoittaa hyvin. Silloin, kun työssäni lähetän pikaviestejä, viis veisaan säännöistä ja ohjeista. Kiireessä niitä yleensä kirjoitan ja tärkeintä on, että asia menee perille. Olen nopea ja tehokas. Viilaan pilkkua silloin, kun kirjoitan tärkeitä tekstejä. Selvyyden vuoksi; en ole opettaja, mutta, jos olisin, tekisin samoin. Tämä on priorisointia, kun aikaa on liian vähän.
Miksi ihmeessä ihmisten välisessä viestinnässä pitäisi keskittyä oikeinkirjoitukseen oli kyse sitten puheesta tai kirjoitetusta viestistä? Eikö viestinnän taroitus ole vain tulla ymmärretyksi? Puhuuko ap aina kirjakieltä?