Pitäisikö aspergerinä vain pysyä ihmisistä erossa?

Ihmisten joukkoon vaan ja kannattaa avoimesti kertoa, millaiset asiat kuormittaa, että muut osaavat välttää sellaisen tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten joukkoon vaan ja kannattaa avoimesti kertoa, millaiset asiat kuormittaa, että muut osaavat välttää sellaisen tekemistä.

Kaikkia ikäviä asioita ihmisten kanssa ei vaan voi välttää ja sitten ne jää mieleen pyörimään. ap

Aspenger on aika pieni ongelma näiden nykyisten MT-ongelmien lomassa

Minä en ole vieläkään usean vuoden jälkeen päässyt eroon pakkoajatuksista joita seurasi parisuhteen erosta ja siihen johtaneista asioista, joten jos tämän olisin tiennyt niin olisin ehkä pysynyt treffisivuista kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten joukkoon vaan ja kannattaa avoimesti kertoa, millaiset asiat kuormittaa, että muut osaavat välttää sellaisen tekemistä.

Mun yks parhaita työkavereita on ollut asberger-henkilö. Täytyy sanoa että helppoa ei alku ollut,mutta kun tutustuimme ja opimme toisistamme, hän oli hyvä tyyppi. Hällä on tällähetkellä hyvä parisuhdekin.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten joukkoon vaan ja kannattaa avoimesti kertoa, millaiset asiat kuormittaa, että muut osaavat välttää sellaisen tekemistä.

Juu ei. Valitettavan harva suhtautuu empaattisesti kuultuaan diagnoosista - useimmiten päinvastoin, saattavat jopa kyseenalaistaa sen täysin. Nekin jotka suhtautuvat "hyvin" harvoin jaksavat nähdä vaivaa sen eteen, että toisella olisi yhtään helpompi olla. Neurotyypillisen voi olla hankala ymmärtää tätä, mutta fellow autistit kyllä tietävät mistä puhun.

Pahimmassa tapauksessa saat riesaksesi vain kaiken maailman hyväksikäyttäjänarsistit ja psykopaatit nimimerkillä kokemusta löytyy

Vierailija kirjoitti:

Aspenger on aika pieni ongelma näiden nykyisten MT-ongelmien lomassa

A) Kirjoitetaan Asperger 

B) MT-ongelmista voi toipua – autismi kestää läpi elämän ja aiheuttaa pahimmillaan esim. täysin invalidisoivaa ylikuormittumista. Kaiken lisäksi etenkin tytöillä ongelmat saattavat näkyä todella vähän ulospäin, joten rankkaa on saada ymmärrystä saati sitten tukea saati mitään muuta kuin pelkkää shittiä 24/7. 

C) Hyvää loppuelämää

AP: Oletko käynyt juttelemassa esimerkiksi neuropsykiatrisen valmentajan kanssa? Itse sain jonkin verran apua, kun kävin säännöllisesti tapaamassa psykiatrista sairaanhoitajaa (sellaista, jolla oli kokemusta autismista).

Vierailija kirjoitti:

AP: Oletko käynyt juttelemassa esimerkiksi neuropsykiatrisen valmentajan kanssa? Itse sain jonkin verran apua, kun kävin säännöllisesti tapaamassa psykiatrista sairaanhoitajaa (sellaista, jolla oli kokemusta autismista).

Olen jutellut kai vain jonkun tavallisen hoitajan kanssa, mutta en kokenut että siitä ainakaan olisi ollut erityisemmin apua. Pitääkö soittaa jonnekin psykiatrian polille ja kysyä nimenomaan "autisti"hoitajaa? ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP: Oletko käynyt juttelemassa esimerkiksi neuropsykiatrisen valmentajan kanssa? Itse sain jonkin verran apua, kun kävin säännöllisesti tapaamassa psykiatrista sairaanhoitajaa (sellaista, jolla oli kokemusta autismista).

Olen jutellut kai vain jonkun tavallisen hoitajan kanssa, mutta en kokenut että siitä ainakaan olisi ollut erityisemmin apua. Pitääkö soittaa jonnekin psykiatrian polille ja kysyä nimenomaan "autisti"hoitajaa? ap

Kannattaa kysyä. Toki sellaisen löytyminen voi olla kuin lottovoitto. Suomessahan on se perustavanlaatuinen ongelma, että assit tungetaan hoitoon psykiatrian polille kun oikea osoite olisi neuropsykiatrinen. Niitä vaan ei valitettavasti ole kovin monessa paikassa.

Yksityispuolelta saa kyllä sitten rahalla näitä neuropsykiatrisen valmentajan palveluita.

Asperger ei ole sairaus, vaan erityinen persoonallisuusrakenne, jonka vuoksi henkilö näkee, kuulee ja tuntee ympäröivän maailman eri tavoin kuin muut.

Asperger ei korreloi suoraan älykkyyden kanssa puoleen eikä toiseen.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/507eb7f4-5837-4eed-aece-f4dfe…

Minä en vaadi ainakaan mitään erityisjärjestelyjä. Normaali asiallinen, ehkä vähän ystävällinenkin käytös ilman kaksinaamaisuutta tai selän takana juoruamista, on ihan tarpeeksi. Siihen harva vain pystyy.

Eihän sitä toisten puolesta tarvitse mitenkään erityisesti karttaa tai varoa, mutta pettymyksiin on syytä varautua jos kaikkoavat omaehtoisesti. 

Tietoisuus autismin kirjon häiriöistä lisääntyy koko ajan. Kun mä muistelen opiskeluaikaani, tajuan, miten monta autismin kirjolla olevaa osuikaan tielleni, en vain ymmärtänyt, miksi he toimivat kuten toimivat. 

Viimeisin assi, jonka tapasin oli kesätyökaveri. Ei hän koskaan ole sanonut olevansa autismin kirjolla, mutta sellaiselta hän vaikuttaa. Mielestäni hän on aivan mainio tyyppi! 

Etsi vertaistukea, se helpottaa kun joku ymmärtää, voi samalla löytyy uusia ystäviä...

Neurotyypilliset taitaa pärjätä helpommin tässä heidän keksimässä valehtelu, kieroilu, selkäänpuukotus, uuvutus leikissään kuin autistiset. Minä en ainakaan jaksa niitä kuvioita kuten en mitään päivittelyjäkään, pilkkaamista ja epäystävällisyyttä. Kuten en sitäkään että kun kerron että minä en kestä jotain niin sitten toinen alkaa tahallaan tehdä sitä jotta saisi aikaan melttarit. Se kun on niin hauskaa kun autistille tulee tik liikkeitä tai alkaa stimmata.