Katsoin lapsuuteni kriminaalipiireistä tulevan kaverin Facebook-kaverilistan läpi ja kaikki on yhä edelleen 30 vuoden jälkeen niitä samoja krimejä, heidän lapsiaan jne.
Hän oli luonteeltaan ihan toisenlainen, mutta ei koskaan päässyt siitä maailmasta johon syntyi. Omat vanhempanikin olivat sosiaalitapauksia, mutta eivät kriminaaleja. Minä kuitenkin jätin sen paskan heti kun kykenin. Hän on edelleen sen saman maailman vankina henkisesti, vaikka käy töissä ja kaikkea.
Kommentit (3)
Tuo huono-osaisuus kulkee sukupolvesta toiseen ja kaveripiiri voi jäädä aika kapeaksi, kun eletään niissä samoissa kunnan vuokrataloissa, joissa kukaan ei välitä mistään mitään. Koulua siellä ei arvosteta, sen sijaan kaikkea perseilyä sitäkin enemmän. Vanhemmat ovat ihan onnettomia ja osa tosiaan kriminaaleja, ei nämä ole yhteiskunnan suuntaan yhtään avoimia. Lapset kun marinoituvat siinä sen 15 vuotta, niin ei ihme että alkaa perusarvot olla vinossa. Vaikka sieltä pääsisi pois, asiat jää todella syvälle päähän ja osa nostalgisoi noita paskaporukoita, vaikka sen pitäisi sylkeä niiden päälle.
Osalla näistä kusipäistä on vielä avoimet profiilit ja parilla ainakin henkirikos. Siellä he ovat ilman mitään häpeää ja onnettomat narkkarit ja muut nuolevan näiden kingien perseitä. Kaverini ei näiden päivityksistä näköjään tykkää, mutta on kaveri kuitenkin.
Jännä miten tuo krimiinaalius menee sukupolvesta toiseen.