suositteletteko montessori-päiävkotia? miksi/miksi ei?

sekä tavallisesta että montessoripäiväkodista.



Jostain kumman syystä montessoripk.ssa on rauhallista ja melutaso on alhainen, vaikka lapsi määrät molemmissa olleet suutinpiirtein samat. Tämä on selitettävissä, sillä että lapsilla on mielekästä tekemistä ja lapset oppivat huomioimaan muita. Lämpimästi suosittelen.

Mieleinen paikka on meillekin Montsa ollut täällä Espoossa. Opettajat ovat läsnä lapselle ihan eri tavalla kuin ns. tavallisessa päiväkodissa. Okei, leluja ei ole ihan mahdottoman paljoa, mutta riittävästi ja sitä paitsi - lapset leikkivät aina jollakin, lasten kekseliäisyys on usein huomattavasti vivahteikkaampaa, kuin aikuisten. Kotileikki, roolipuvut, lääkärileikki, kampaamoleikki, automattoleikit parkkitaloineen, legot, pehmolelut, erilaiset pelit, kirjat, todella hyvin valitut askartelutehtävät (olen itse tavallisen peruskoulun ope)ja tietysti piirtäminen jne. Nuket jäävät pariin vauvanukkeen. Minusta montsassa painotetaan tässä kohtaa toimijuutta ja eläytymistä "itse tekemällä",ainakin oman havaintoni mukaan lapset ja tytöt etenkin leikkivät mielellään roolileikkejä. ja kekseliäitä kun ovat, hahmoideoina ovat taas edelleen uudet ja itse keksityt, eikä siinä tarvita edes rooliasuja. Liika tavaramäärä tulee mieleen nykyajasta. Meilläkin on kotona paljon leluja, ajatuksella ja pedagogisesti ajatellen valittuja, mutta paljon, sanovat useat meillä kävijät. Edellisessä hoitopaikassa leluja tuli aina puolen tai vuoden välein "röykkiö", oikein hyvä idea sinänsä, olivat paketoituina joulukuusen alle viimeksi, lapset saivat sitten avata ne yhdessä. No juu... kun tämä tavaraähky on jo ähkynä meillä näinä päivinä, valitsemme vieläkin mielummin nykyisen Montessori-leikkikoulumme: valinta on selkeä - lapselle ollaan läsnä, arki montsassa on tehty lapsille selkeäksi, lapsen tasoisesti ymmärrettäväksi, oman tahtiseksi. Asenne on keidas ja huvihubamössöä rohkeasti ja voimauttavasti tieltä pois kääntävä - saa - ajatella - itse, jopa lapsellakin on tähän oikeus ja mahdollisuus. Montsassa on kivaa myös se, että vanhemmat ovat tavallista enemmän tekemisissä luontevasti pienten tehtävien hoidon kautta, se on yhteisöllistä ja meidän kokemuksen mukaan tosi mielekästä.

Niin, sielä tavarapaljous-huippu-kielikin tulee samalla-heippa tänään - huomenna ei ehditä kuin ynähtää - hei ei tää vielä ala tää päivä - ei kun se alkaa aamupiiristä joskus siihen kellonaikaan kuin ehditään.

Tunnelman ero on ollut selkeä (ei vain juhlapuheissa tai ensivaikutelman vuoksi). Opettajilla on lapselle aikaa, tuntui siltä, että edellisessä päiväkodissa karrikoidusti lapsen kokema aika oli konkreettisesti pätkitty läsnäolon suhteen. Montsassa pienissäkin arjen käytännöllisissä yksityiskohdissa tämä pieni ihan simppeli mutta ah niiin tärrkeä ihan tavallinen yhteishenki on läsnä jotenkin hurjan konkreettisesti. Ehkä se johtuu perusasenteesta, johon sisältyy yhden askeleen ottaminen taaksepäin: ajattelen. Syventyminen ja asioihin paneutuminen on minusta merkittävää näissä montessori-tehtävissä.

Ymmärrän asenteesi, ok, olit harjoittelijan "vähän aikaa". Miksi ylipäätään menit harjoittelijaksi montessori-leikkikouluun, jos et ole siitä kiinnostunut? Täytyisihän sitä joku kosketuspinta asiaan olla, että on mahdollisuus ymmärtää. Sarkasmisi kutitteli minunkin nauruhermojani. Saahan sitä asiasta kuin asiasta herneen nenään, jos päättää het alkuunsa, että minähän en tästä mitään ymmärrä, eikä mun tartte. Mutta näinhän se on hyvä sitten.

Olen vielä äitiyslomalla ja esikoinenkin on kotona. Montessoripedagogiikkaa olemme silti harjoittaneet kotikutoisesti. Tarkoituksena on ollut antaa esikoiselle mielekästä tekemistä. Ja kun päiväkotiaika koittaa, toivon saavani lapseni montessori-päiväkotiin. Montessoritouhuihimme voi tutustua blogissa meitse.blogspot.com

lapsia loittaa eri päiväkodeissa elokuussa, vaihtoehtoja on.

vaan asiantuntijalle. Hieno selityshän sinulla oli, mutta kuulostaa ihan sairaalle. En muuttanut käsitystäni laisinkaan, että kyseessä on kuin omituinen kultti. Erityisesti eurytmiikka on monen steinerilaisen mielestä ihan dadaa...

Lapsi saa hakea kahdenkymmenen palikan rivistä yhden palikan kerrallaan leikkimatolleen, mihin toiset ei saa koskea/astua. Palikat ovat mitoitettuja, jotka lapsen pitää myös yksi kerrallaan viedä takaisin oikeille paikoilleen. Lapsia opetetaan koskemattomuuteen, eli toisen leikkiin (niillä puupalikoilla) ei kosketa. Sairastaana pidin toimintaa jo silloin ja pidän nytkin.

lapsi oli siellä 8kk ja inhosi jokaista minuuttia siellä.

Mää oon ollut 2 vuotiaasta 6 vuotiaaksi ehkä mailman paras paikka ihanat ohjaajat montesori välineitä ja ihan normaaleja leluja kannataa kokeilla opin neljä vuotiaina lukemaan montsan avulla

Kaikenlaista hörhöilyä sitä onkin!

Meillä 2 lasta montessorissa ja lapset tykkäävät. Ollaan vanhempina myös tyytyväisiä. Eräs vanha tuttu kommentoi kerran jotain, että "mitä luulet, kun lapset joutuu kauheesti tekemään hoitopäivän aikana kaikkea niin eivät varmasti jaksa kotona enää mitään" ... No meillä kyllä ihan positiivisesti yllättänyt tämä mitä kaikkea lapsi haluaakaan tehdä itse. 

Aika hyvä on!

Kallis 

Ihan ok.