Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minulla ei ole oikein tunteita enää tai en enää välitä mistään kuten ennen.
07.08.2022 |
Ei vain kiinnosta.
Syön mitä haluan, käyn töissä vain rahan takia, olen sen näköinen kuin olen.
Ystäviä ei ole enkä jaksa luoda ihmisisuhteita tai pitää niitä yllä.
Kaikki suhteet ovat vain voimavaroja vieviä.
En oikein tunne edes empatiaa tai rakkaudellisia tunteita. Tavallaan kaikki on ihan sama vaikka olen ollut aina herkkä, oikeudenmukainen ja nauttinut itseni kehittämisestä.
Nykyään sitä vain odottelee, että elämä loppuu. Olen alle 30v.
Energiaa ei vain ole eikä mikään kiinnosta. Jos kiinnostaa niin en saa aikaiseksi tehdä mitään niiden eteen, että saavuttaisin jonkin päämäärän. Hyvät ideani kaatuvat parissa päivässä sen vuoksi etten jaksa vain ponnistella tai pitäytyä päättäväisenä.
Olen ennen jaksanut ponnistella päämääriin mutta nyt ei saa vain otetta oikein koska tämä elämä ei vain kiinnosta minua.
Kommentit (39)
Minulla sama tilanne. Tyhjää vaan. Vastonkäymisiä ollut aika rankasti. Mikä tähän elämänvaiheeseen auttoi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Intersektionaalinen postmoderni feminismi ala Karl Marx. Elämä on pelkkää taistelua, sortaja vs. sorretut. Sukupuolet laitettu vastakkain, alle sekunnin suukosta saa potkut ja joutuu vielä käräjille. Kristinusko on vedetty vessasta alas, eli ei ole pyhäpäivää viikossa, muttei myöskään juhlapyhiä vuodenkierrossa, millään ei ole merkitystä. Ei kasteella, ei avioliitolla, ei edes kuolemalla. Kaikki päivät on samaa paskaa. Avioliitot hajoavat pienestä vastoinkäymisestä, ja mediassa tätä jopa edistetään, kuten myös kaikkea mikä vain rikkoo perheitä, prostituutiota, parinvaihtoa, ryhmäseksiä ja orja-kartanoita. Nyt on vallassa minäminä koska minä haluan -narsistinen lumihiutale-ajattelu, jossa vaaditaan turvallisia tiloja ja loukkaannutaan mikroilmeistä. Ideologia voimaannuttaa epäterveellisistä elämäntavoista, mistään ei saa sanoa, ei edes lapsille.
Tämä ei tuo elämälle merkityksiä, merkitykset tulevat vastuusta, elämänkierrosta ja nöyryydestä korkeamman edessä, jatkumosta tehdä parempi maailma lapsille. Marxilainen ideologia saa voimansa kateudesta, katkeruudesta ja pahantahtoisuudesta, siksi mt-ongelmat eivät ole sille huonompi juttu ollenkaan. Vallankumousta kun ei synny ihmisten hyvästä olosta.
Ilmeisesti olen huonossa ihmissuhteessa, vaikka koen että se on ainut asia joka tuo elämääni jotain merkitystä. Huomaan kuitenkin olevani ehkä liian riippuvainen siitä ja alan omistamaan itseäni ja elämääni sille toiselle ihmiselle, elämään hänen elämäänsä.
Hetken luulin itse kirjoittaneeni tuon aloituksen. Niin hyvin se sopii olotilaani. Vaan en ole kirjoittanut sitä. Tuttu olotila siis. Erittäin tuttu. Liiankin tuttu.
Tuntuu ihan samalta. On tuntunut jo monta vuotta, mutta kyllä tuo tuntuu kulminoituvan tähän vuoteen oikein kunnolla.
Varmaan ymmärrettävää. Ihan surkea meno nykyään. Kukaan ei piittaa kenestäkään ja se on vaan kasvava trendi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään,minua on käytetty hyväksi kaikin tavoin. Sen takia olen taloudellisesti nyt pulassa.
Äitini kuoli ja tapahtui muitakin ikäviä asioita tänä vuonna. Niin meni elämään maku. Raahustan päivästä toiseen vaan. No hard feelings.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masennuksen oireita. Olet jumissa.
Tuttu juttu. Melkein luulisi, että aloitus on omani. Mutta ei se ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on sama kuin aloituksessa. Ja lisäksi inhoan itseäni, en pidä mistään itsessäni. Olen myös hyvin kiukkuinen koko ajan ja muut ihmiset ärsyttää niin paljon. Mitä helkuttia ne kulkee niin polleana ja iloisena? Tekisi mieli hutkia korville.
Kaikki on aivan yhdentekevää myös minulle. Odotan enää vain kuolemaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pummaatko tonnin, jos silläkään ei ole väliä?
Ap tässä taas.
Aiemmin kirjoitin että masennus lähti ja muuta. No se uusiutui kaksi kertaa tässä välissä.
Olen sentään aloittanut terapian ja muutenkin isoja muutoksia elämässä tapahtunut. Menee paremmin kuin tuolloin 2,5 vuotta sitten kun ketjun tein. Elämäni on merkityksellistä (kuten kaikkein).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä sama, ihan samat fiilikset..N44
Nyt kun luin aloituksen kertaalleen niin ei minulla ole yhtään noin epätoivoinen olo. Tuo on kyllä ihan selvästi masennusta eli hakekaa apua jos tunnette noin.
Minulla on omat haasteeni tietenkin mutta silti on sisällä paljon rakkautta, toivoa, merkityksellisyyttä ja nautin elämän ihmeellisistä asioista.
Asiat onneksi muuttuu myös parempaan. Uskokaa siihen ja tehkää rohkeasti muutoksia joiden tiedätte olevan tärkeitä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei kai masentunut itse tunnekaan olevansa masentunut.
Omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa että masentunut tietää erittäin selvästi olevansa masentunut. Elämä tuntuu, lyhyesti sanottuna, p***assa kahlaamiselta. Ja pahinta on kun ei pysty ymmärtämään, miksi. Kaiken pitäisi olla hyvin, toimeentulo, ihmissuhteet, menneisyys... ja silti vaan tuntuu kamalalta.
En välitä minäkään mistään. En ole välittänyt aikoihin. Tarina on aika samanlainen muutenkin kuin ap:lla.
Kuulostaa tutulta. Minulle ne kertovat mielen tarpeesta levätä jostain. Joskus tulee sellaisia oloja jos on ollut pitkään kuormittavaa, tapahtunut muutoksia elämässä, ollut hyvä tai huono vaihe.
Tämä on aika pitkä tie, mutta auttoi kun vain elää päivästä toiseen tasaisesti. Pysähtyminen, lepo, rauhoittuminen ja antoi elämän olla tylsää/tunteetonta. Pikkuhiljaa viikkojen kuluessa alkoi tulemaan jotain uusia ajatuksia ja myöhemmin tunteita. Aika sahaavasti, mutta kuitenkin. Jossain vaiheessa energia alkaa palaamaan. Pitää olla kärsivällinen ja tiedostaa mitä itsessä tapahtuu.
Alue: Aihe vapaa
Joo