Haetko naapureista kaveria/kavereita?
Vai pysytkö kaukana? Jotkut uudet asukkaathan tulevat hyvinkin aktiivisesti tekemään tuttavuutta, ja toiset taas eivät.
Kommentit (14)
No en. Ne on naapureita eikä automaattisesti mitään kavereita. Toki voi ystävystyä jos se ajan kanssa tulee luonnostaan.
Kyllä haluan tutustua. Tykkään ihmisistä. Edellisestä asuintalosta sain ystävän. Viime syksynä muutin tähän ja tässä on kolme ihmistä, joiden kanssa jutellaan. Naapuriapua myös. Lupauduin juuri lainaamaan varastoa naapurille.
Sain todella hyvän vastaanoton, kun muutin tähän.
Vierailija kirjoitti:
En hae. 12 vuoden aikana suuressa rivitaloyhtiössä kaveruussuhteet ovat muodostuneet ihan luonnollisesti joidenkin kanssa.
Minustakin sen pitää tapahtua luonnostaan. Jotkuthan oikein haastattelevat uusia naapureitansa, minusta se on pakottamista. Mutta kukin tavallaan. Ap
vasta sen jälkeen, kun olen todennut ettei naapuri ole juoruakka/juoruäijä ja muutenkin jotain muuta kuin junttikansaa. Olen nirso. Tiedän. En vain jaksa kyseisiä ihmistyyppejä.
En hae. Jutellaan kyllä, kun osutaan koiria ulkoiluttaessa vastakkain, ja yhden naapurin tytär hoitaa pihamme kastelun kun olemme reissussa; hänen äitinsä kanssa olen myös FB-kaveri. Mutta sen läheisempää suhdetta en halua.
Naapureihin tulee suhtautua ystävällisesti ja kunnioittavasti pitäen kuitenkin samalla vähän etäisyyttä.
En. Kerrostaloissa asuu outoa porukkaa. Monet eri elämäntilanteessa ja iässä. Kerrostalokyttääjät haluavat yleensä kiihkeimmin jutella, toisaalta heiltä saa tietokatsauksen remonteista jne.
En todellakaan. Nykyisessä asuintalossani on lähes 500 asuntoa, enkä tunne edes ulkonäöltä heitä, jotka asuvat saman käytävän varrella. Tosi harvoin olen törmännyt kehenkään naapuriini asuinkerroksessani.
En. Kerrostaloasujana haluan elää vapaasti. Moikkaan mutta muuten sama kuin bussissa tai junassa, kaikki saavat olla rauhassa.
Ehkä sitten jos saan lapsia ja leikkivät jonkun naapurin lasten kanssa.
En. Luojan kiitos, koska opiskeluaikainen seinänaapurini olikin valmistuttuaan yllättäen muuttanut 130 km samaan suuntaan kuin minä ja päätynyt samaan työpaikkaan. Ihan hyvä, ettei tunnettu naapureina eikä muutenkaan (tiesin vaan nimeltä, hän tuskin mua osasi mihinkään yhdistää).
Kyllä haen aapuuvva ja välillä myös naapurit hakee. Kaikkea ei voi yksin tehdä, tarvii olla se välikäsi lisäksi.
En hae. 12 vuoden aikana suuressa rivitaloyhtiössä kaveruussuhteet ovat muodostuneet ihan luonnollisesti joidenkin kanssa.