Miehen epäkunnioittava käytös
Minua vaivaa, kun mieheni usein erityisesti muiden läsnäollessa puhuu minulle jotenkin tylyttäen ja epäkunnioittavasti. En ymmärrä mistä tämä johtuu.
Olen ottanut asian puheeksi ja suuttunutkin hänelle monta kertaa, ja hän on pahoillaan ja pyytelee anteeksi ja lupaa ettei enää koskaan tee niin. Silti tekee.
Haluaisin ymmärtää mistä tämmöisessä on oikein kyse ja mitä asialle voi tehdä.
Kommentit (35)
Sinun pitää kysyä siinä muiden läsnäollessa, että no miksi sinä nyt käyttäydyt epäkunnioittavasti minua kohti tässä kaikkien muiden läsnäollessa. Varmasti ne muut ymmärtävät sinua.
Tuota on yllättävän paljon, että puolisot mollaavat toisiaan julkisesti kavereiden läsnäollessa. Ei ainakaan kannata vain tyynesti nieleskellä, vaan antaa vastapalloon heti. Kyllä tuosta tavasta voi poiskin oppia, kun tarpeeksi monta kertaa tulee julkisesti kynsille. En nyt eroamaan lähtisi, jos tuo on ainoita ikäviä puolia miehessä, mutta itse en sietäisi yhtään. Saattaisi tulla eteen isoilla kirjaimilla käyty keskustelu.
Lievää kokemusta on ja lähinnä tuo että minun pitäisi miehen mielestä olla lähinnä hiljaa. Mutta on kokemusta myös omasta äidistäni joka oli asiallinen ihminen mutta jotenkin liian rehellinen tietyllä tavalla ja tuli päästäneeksi pari sammakkoa suustaan tietyissä tilanteissa ja ne kääntyivät minua, eli omaa lasta vastaan. Tuskin oli suoranaista ilkeyttä hänellä mutta vähän sosiaalisesti kömpelö tietyllä tavalla joskus. Enemmän ehkä ujo ja arka kuin räväkkä. Sitä on vaikea selittää. Rehellinen ihminen.
Sanoisin että joskus voi ihmiseltä lipsahtaa jotakin ihan vahingossa. Joskus kyse voi olla huumorista. Joskus kyse voi olla huumorista joka ei vaan ihan onnistu. Joskus kyse voi olla alistamisesta ja väheksynnästä. Joskus kyllästymisestä parisuhteessa. Joskus ilkeydestä. Joskus kömpelöistä sosiaalisista taidoista.
Tuntematta miestäsi on vaikea sanoa mistä on kyse. Onko alkoholilla osuutta näissä tilanteissa?
Kyllähän ap.n mies käyttäytyy kuin voimakkaasti narsistisia piirteitä omaava. Mulla tällainen veli , en ole yli neljäänkymmeneen vuoteen ollut tekemisissä . Huusi , sylki päälleni , täysin rajaton , kuvottavaa käytöstä omaa siskoaan kohtaan. Kysyin asiantuntijalta mikä veljeä vaivaa ,antoi ym. diagnoosin ja käskyn jättää veli. No siihen jättöön on tarvittu poliisiakin kun veli ei ymmärrä miksi hän ei yhtäkkiä voi tulla työpaikalleni ja vaatia minun kotiavaintani että pääsisivät kylään. Olen siis hoitoalalla ja työvuorot on mitä on. Noloa kun veli karjuu naama punaisena "anna se avain" kun selitän että iltavuoroani kestää vielä iltayhdeksään. Ja kyllä , välienkatkaisun jälkeen veli on levittänyt minusta "se on hullu" puheita ja hän on uhri. Onneksi kaikki on jätetty kauas taakse. Ap.n pitää alkaa kunnioittamaan itseään eikä antaa toisen kävellä ylitseen.
Vierailija kirjoitti:
No onhan siitä juteltu, mutta ilmeisesti ei voi luonteelleen mitään.
On alistavaa käytöstä, toisten edessä lyttäävää, ei lainkaan hyvä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monesti lapsuuden kodin roolimallit vaikuttavat tiedostamattomasti ihmisten toimintaan myöhemmin. Opittuja roolimalleja on vaikea muuttaa ja ne usein murtautuivat esiin stressitilanteissa. Tyypillisesti vierailutilanteet provosoivat ihmisiä haukkumaan puolisoitaan, lapsiaan tai tuttujaan. Eipä näitä tapoja juuri millään voi muuttaa. Joskus tiedostaminen ja luja päätös lopettaa loukkaava käytös, voi saada muutoksen aikaan.
Millaista ihmistä vierailutilanteet provosoivat haukkumaan läheisiään? Persoonallisuushäiriöisiä. Oikeasti.
Varmaankin persoonallisuushäiriöiset. Joku tuossa aiemmin kyseli, että onko tähän joukkoon kuuluva ikävälillä 55-65. Siis jonkin aikaa sodan jälkeen syntynyt.. Ja kyllä juuri näin monasti on. Sota traumatisoi varsinkin pieniä lapsia, jotka tulivat itse vanhemmiksi 50- ja 60- luvuilla.
Puolisoni vei minut aika pian seurustelumme alussa tutustumaan läheiseen kaveriinsa ja tämän kumppaniin. Olin ihan järkyttynyt. Kyseisen kaverin piti olla fiksu, koulutettu mies, joka kouluttaa vuorovaikutustaitoja, ja koko sen ajan, minkä olimme heillä, hän piikitteli kumppaniaan. Ihan jatkuvaa naljailua ja ilkeilyä siitä, kuinka kumppani ei ymmärrä mitään asiasta x tai osaa asiaa y jne.
En ymmärrä, miksi kyseinen nainen on hänen kanssaan edelleen. Minä en ole koskaan ollut yhtä kiusallisessa tilanteessa. Nykyisin en enää ole missään tekemisissä kyseisen kaverin kanssa, puoliso tapaa häntä yksin sillon kun tapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monesti lapsuuden kodin roolimallit vaikuttavat tiedostamattomasti ihmisten toimintaan myöhemmin. Opittuja roolimalleja on vaikea muuttaa ja ne usein murtautuivat esiin stressitilanteissa. Tyypillisesti vierailutilanteet provosoivat ihmisiä haukkumaan puolisoitaan, lapsiaan tai tuttujaan. Eipä näitä tapoja juuri millään voi muuttaa. Joskus tiedostaminen ja luja päätös lopettaa loukkaava käytös, voi saada muutoksen aikaan.
Millaista ihmistä vierailutilanteet provosoivat haukkumaan läheisiään? Persoonallisuushäiriöisiä. Oikeasti.
Varmaankin persoonallisuushäiriöiset. Joku tuossa aiemmin kyseli, että onko tähän joukkoon kuuluva ikävälillä 55-65. Siis jonkin aikaa sodan jälkeen syntynyt.. Ja kyllä juuri näin monasti on. Sota traumatisoi varsinkin pieniä lapsia, jotka tulivat itse vanhemmiksi 50- ja 60- luvuilla.
Täsmää puolison kaveriin josta yllä kerroin, hän oli ensi kerran tavatessamme jotain 60+.
Tuollainen käytös pitää lopettaa HETI, toista kertaa ei pidä antaa tapahtua.
Mies kerran yritti jossain sukujuhlissa, sanoa natskautin niin terävästi takaisin, että se dissaaminen päättyi siihen.
Kerran yksissä juhlissa yksi nainen kysyi mieheltään kaikkien kuullen, että miksi sinä olet niin mukava vieraiden seurassa, mutta kotona kärttyisä ja epäkunnioittava. Joten voisi ne asiat olla huonomminkin, jos kotonakin olisi epäkunnioittava.
Vierailija kirjoitti:
Ap lisää vielä: hänellä on kova huomiontarve, ja tuntuu kuin haluaisi minun vain nöyränä hymyilevän vieressä
No kun itsekin tämän tiedostat niin älä hymyile nöyränä vieressä. Lopeta se.
Ensin puhut miehelle vielä kerran tästä kotona. Jos käytös ei muutu niin lopetat nöyristelyn vieraiden aikana ja sanot asiasta.
Samaa mieltä monien kanssa: vieraat ovat kiusaantuneita miehen käytöksestä ja säälivät sinua ja pitävät nynnerönä.
Kun pontevasti, mutta asiallisesti puutut miehen käytökseen vieraiden aikana alkavat kunnioittaa sinua enemmän.
Mieshän tuossa tyhmästi käyttäytyy ja sinä annat sille käytökselle luvan.
Ehkä vieraatkin toivovat, että sanot takaisin. Kuten sanoin, tuo miehen rehvastelu ja sinun nöyryytesi on kiusallista heillekin.
Mä olin juuri ystävän luona yökylässä kun asuvat toisella paikkakunnalla. Hänen mies tekee tota hänelle. Voin sanoa että itseäni ihmetyttää ja vaivaannuttaa tilanteet joissa mies yhtäkkiä ja ilman syytä alkaa mulle vähättelemään vaimoaan. Ihan typeriä juttuja vielä lähtien ettei tuo "Sanna" (nimi muutettu) osaa pyykkejäkään ripustaa, kun se ripustaa on kaikki vinksin vonksin mut kun hän ne laittaa ne menee hyvin. Hän myös esim sanoi että ei viitsinyt tulla keittiöön kun meillä oli niin tyhmät jutut kuulemma. No eipä siinä viitsi ehkä itsekään omia syvimpiä tuntoja jutella kaverin kanssa kun se Ukko kuuntelee ja asenne on tommoinen.. Kerran lähdettiin kaverin kanssa kävelee edeltä yhteen paikkaan ja hän tuli perässä pyörällä. Kun löysi meidät alkoi haukkua kaveria että hän oli tahallaan piilottanut miehen avaimet ettei hän pääse mukaan. Oikeesti. En myöskään oikein tiedä miten olla tuollaisen kanssa, kaverilleni olen kahden kesken sanonut et on outoa.
Saatat olla oikeassa, mutta tällaista käytöstä näkee aika paljon. Erityisesti olen kiinnittänyt huomiota naisiin, jotka puhuvat pikkumaisesti ja vähättelevästi miehestään seurassa. Toki tämä ei ole mikään sukupuolikysymys, onnistuu varmasti sekä miehiltä että naisilta.