Lastenkasvatus yksityisasia?

Selviin laiminlyönteihin tulee sivullistenkin puuttua. Niitä lukuunottamatta kannattaa käyttää harkintaa, ennen kuin menee emon ja pentujen väliin. Anoppi teki kerran virhetulkinnan siitä, että olisin sysännyt esikoisen muiden hoidettavaksi (tilanteessa, jossa hän ei ollut edes paikalla) ja julisti, että minun on tullut aika oppia asettamaan lapsi etusijalle. En ole antanut tätä hänelle anteeksi vuosienkaan jälkeen. Hän ei tilannetta varmasti muista, mutta minä muistan kyllä, että hän arvosteli minua äitinä.

Vierailija kirjoitti:

Selviin laiminlyönteihin tulee sivullistenkin puuttua. Niitä lukuunottamatta kannattaa käyttää harkintaa, ennen kuin menee emon ja pentujen väliin. Anoppi teki kerran virhetulkinnan siitä, että olisin sysännyt esikoisen muiden hoidettavaksi (tilanteessa, jossa hän ei ollut edes paikalla) ja julisti, että minun on tullut aika oppia asettamaan lapsi etusijalle. En ole antanut tätä hänelle anteeksi vuosienkaan jälkeen. Hän ei tilannetta varmasti muista, mutta minä muistan kyllä, että hän arvosteli minua äitinä.

Se on mielipidekysymys, että mikä on selvä laiminlyönti. Toki se on lisäksi kulttuurinen kysymys, eli eri puolilla Suomea tai saman ison kaupungin eri lähiöissä voi olla hyvin erilaisia käytäntöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole yksityisasia. Lapset eivät ole vanhempiensa omaisuutta vaan yhteiskunnan. Yhteiskunnalla (lastensuojelulla) on tarvittaessa oikeus ottaa lapsen vanhemmilta pois jos kasvatussuosituksia on rikottu törkeästi.

Ei edelleenkään kuulu tuttaville tai sukulaisille mitenkään.

Tuttavilla ja sukulaisilla on oikeus saattaa huolensa viranomaisten arvioitavaksi mitä kasvatuskysymyksiin tulee. Lopullinen päätösvalta on toki viranomaisella, eli jos sosiaalityöntekijä kokee huolta niin sitten vasta perheeseen kohdistuu varsinaisia toimenpiteitä.

He voi tehdä ilmoituksiaan niib paljon kuin lystäävät, mutta vanhemmilla ei ole mitään velvollisuutta olla heidän kanssaan edes tekemisissä.

Eikä niiden ilmoitusvuorienkaan jälkeen he pääse sen kummemmin osalliseksi kasvattamiseen.

Ja heistäkin voi tehdä huoli-ilmoituksia.

Huoli-ilmoitus on yhtä tyhjän kanssa, koska yli 18-vuotiaaseen kohdistuva huoli ei mahdollista pakkotoimia kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa.

Tämähän johtuu ihan siitä, että yli 18- vuotias on täysi-ikäinen eikä lapsi. Tässä kohtaa lapsenkasvatus on myöhässä, mikäli ei ole tehty aikanaan.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on varhaiskasvatusyksiköt sitä varten, että julkinen sektori kasvattaa pikkulapset. Kotikasvatuksen ei enää katsota oleva riittävää. Tässä mielessä asenteet ovat tiukentuneet huomattavasti viimeisten 10 vuoden aikana.

Kasvatusta halutaan muuttaa tieteellisemmäksi, esim. moni vanhempi ei vieläkään huomioi tunnetaitoja.