Lastenkasvatus yksityisasia?
Onko teillä tuttavia tai sukulaisia, jotka ajattelevat kaiken kasvatukseen liittyvän olevan yksityisasia? Mikä saa jonkun luulemaan näin?
Kommentit (24)
Se tarkoittaa sitä että älä tunge nokkaasi muiden asioihin.
Lapsia kasvattaa koko kylä , näin pitäisi olla.
Näen lastenkasvatuksen olevan muiden asia kahdessa tilanteessa. Lastenkasvatus on lastensuojeluviranomaisten asia silloin kun lastenkasvatukseen liittyä jotain lapsen kehitystä ja turvallisuutta uhkaavaa.
Lastenkasvatus on jossain määrin myös päiväkodin asia, koska lapsia kasvatetaan yhdessä päiväkodin kanssa. Tuossakin tilanteessa, päiväkodilla ei ole kuitenkaan oikeutta puuttua kodin arvoihin ja tapoihin. Silloin kun huoli herää, niin otetaan lastensuojeluun yhteys.
Sen sijaan esimerkiksi sukulaiset eivät ole mitään kanssakasvattajia, elleivät toimi lapselle holhoojan asemassa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsia kasvattaa koko kylä , näin pitäisi olla.
Ei kasvata. Vanhemmat kasvattavat lapset yhdessä päivähoidon ja koulun kanssa.
Muut aikuiset sitten tukevat tätä.
Minä.
Niin kauan kuin toimin lain puitteissa, muut olkoon puuttumatta minun kasvatusmetodeihini.
Meillä lapsilla on kuri.
Osataan sanoa kiitos, ole hyvä, anteeksi oikeissa tilanteissa. Osataan odottaa tarvittaessa. Huutaa ja riehua saa vain sille soveliaissa paikoissa ja tilanteissa. Ymmärtävät mitä sana "ei" tarkoittaa.
Kovin monelle nykyvanhemmalle (n.20-30v) tämä tuntuu olevan vierasta ja asia, johon heidän tulee puuttua ja tyrkyttää tapojaan. Somessa levittelevät juoruja ja naamatusten tulevat jakamaan pyytämättä ideologiaansa.
Lapsien tulee kuulema saada olla lapsia. Huutaa, melskata, kiipeillä pöydillä ja kauppojen hyllyillä. Koska ovat lapsia. Menevät kuulema rikki ja kasvavat kieroon kun komennetaan.
Kerran kaupungilla eräs noin 75v rouva katseli touhuani ja tuli tippa linssissä sanomaan:
"Minulla on 4 lasta, 10 lastenlasta ja muutama lastenlastenlapsi. Katselin miten pidät huolta lapsistasi. Todella hienoa miten jämäkästi, mutta ystävällisesti ja perustellen ohjeistat lapsiasi käyttäytymään. Todella harvinaista nykypäivänä. Kiitos sinulle".
Tämän hetken muistan lopun ikääni.
Vierailija kirjoitti:
Lapsia kasvattaa koko kylä , näin pitäisi olla.
Meidän kylässä (kaupunginosa idässä) on enimmäkseen työttömiä, muualtatulleita, narkkeja, juoppoja, jengejä, tappeluita, ryöstöjä jne.
En tod. halua heidän kasvattavan lastani.
Muutan täältä heti pois kunhan saan rahaa sen verran kasaan.
N22 hki
Ei ole yksityisasia. Lapset eivät ole vanhempiensa omaisuutta vaan yhteiskunnan. Yhteiskunnalla (lastensuojelulla) on tarvittaessa oikeus ottaa lapsen vanhemmilta pois jos kasvatussuosituksia on rikottu törkeästi.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole yksityisasia. Lapset eivät ole vanhempiensa omaisuutta vaan yhteiskunnan. Yhteiskunnalla (lastensuojelulla) on tarvittaessa oikeus ottaa lapsen vanhemmilta pois jos kasvatussuosituksia on rikottu törkeästi.
Ei edelleenkään kuulu tuttaville tai sukulaisille mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole yksityisasia. Lapset eivät ole vanhempiensa omaisuutta vaan yhteiskunnan. Yhteiskunnalla (lastensuojelulla) on tarvittaessa oikeus ottaa lapsen vanhemmilta pois jos kasvatussuosituksia on rikottu törkeästi.
Ei edelleenkään kuulu tuttaville tai sukulaisille mitenkään.
Tuttavilla ja sukulaisilla on oikeus saattaa huolensa viranomaisten arvioitavaksi mitä kasvatuskysymyksiin tulee. Lopullinen päätösvalta on toki viranomaisella, eli jos sosiaalityöntekijä kokee huolta niin sitten vasta perheeseen kohdistuu varsinaisia toimenpiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole yksityisasia. Lapset eivät ole vanhempiensa omaisuutta vaan yhteiskunnan. Yhteiskunnalla (lastensuojelulla) on tarvittaessa oikeus ottaa lapsen vanhemmilta pois jos kasvatussuosituksia on rikottu törkeästi.
Ei edelleenkään kuulu tuttaville tai sukulaisille mitenkään.
Tuttavilla ja sukulaisilla on oikeus saattaa huolensa viranomaisten arvioitavaksi mitä kasvatuskysymyksiin tulee. Lopullinen päätösvalta on toki viranomaisella, eli jos sosiaalityöntekijä kokee huolta niin sitten vasta perheeseen kohdistuu varsinaisia toimenpiteitä.
He voi tehdä ilmoituksiaan niib paljon kuin lystäävät, mutta vanhemmilla ei ole mitään velvollisuutta olla heidän kanssaan edes tekemisissä.
Eikä niiden ilmoitusvuorienkaan jälkeen he pääse sen kummemmin osalliseksi kasvattamiseen.
Ja heistäkin voi tehdä huoli-ilmoituksia.
Eikös lastenkasvatus olekaan opetuslaitoksen yksinoikeus ja velvollisuus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole yksityisasia. Lapset eivät ole vanhempiensa omaisuutta vaan yhteiskunnan. Yhteiskunnalla (lastensuojelulla) on tarvittaessa oikeus ottaa lapsen vanhemmilta pois jos kasvatussuosituksia on rikottu törkeästi.
Ei edelleenkään kuulu tuttaville tai sukulaisille mitenkään.
Tuttavilla ja sukulaisilla on oikeus saattaa huolensa viranomaisten arvioitavaksi mitä kasvatuskysymyksiin tulee. Lopullinen päätösvalta on toki viranomaisella, eli jos sosiaalityöntekijä kokee huolta niin sitten vasta perheeseen kohdistuu varsinaisia toimenpiteitä.
He voi tehdä ilmoituksiaan niib paljon kuin lystäävät, mutta vanhemmilla ei ole mitään velvollisuutta olla heidän kanssaan edes tekemisissä.
Eikä niiden ilmoitusvuorienkaan jälkeen he pääse sen kummemmin osalliseksi kasvattamiseen.
Ja heistäkin voi tehdä huoli-ilmoituksia.
Huoli-ilmoitus on yhtä tyhjän kanssa, koska yli 18-vuotiaaseen kohdistuva huoli ei mahdollista pakkotoimia kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole yksityisasia. Lapset eivät ole vanhempiensa omaisuutta vaan yhteiskunnan. Yhteiskunnalla (lastensuojelulla) on tarvittaessa oikeus ottaa lapsen vanhemmilta pois jos kasvatussuosituksia on rikottu törkeästi.
Ei edelleenkään kuulu tuttaville tai sukulaisille mitenkään.
Tuttavilla ja sukulaisilla on oikeus saattaa huolensa viranomaisten arvioitavaksi mitä kasvatuskysymyksiin tulee. Lopullinen päätösvalta on toki viranomaisella, eli jos sosiaalityöntekijä kokee huolta niin sitten vasta perheeseen kohdistuu varsinaisia toimenpiteitä.
He voi tehdä ilmoituksiaan niib paljon kuin lystäävät, mutta vanhemmilla ei ole mitään velvollisuutta olla heidän kanssaan edes tekemisissä.
Eikä niiden ilmoitusvuorienkaan jälkeen he pääse sen kummemmin osalliseksi kasvattamiseen.
Ja heistäkin voi tehdä huoli-ilmoituksia.
Huoli-ilmoitus on yhtä tyhjän kanssa, koska yli 18-vuotiaaseen kohdistuva huoli ei mahdollista pakkotoimia kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa.
Ihan samaööa lailla ne on mappi öössä ne kälyn ja anopin sekaantumisyritykset.
Nykyään on varhaiskasvatusyksiköt sitä varten, että julkinen sektori kasvattaa pikkulapset. Kotikasvatuksen ei enää katsota oleva riittävää. Tässä mielessä asenteet ovat tiukentuneet huomattavasti viimeisten 10 vuoden aikana.
Ukko39 kirjoitti:
Minä.
Niin kauan kuin toimin lain puitteissa, muut olkoon puuttumatta minun kasvatusmetodeihini.
Meillä lapsilla on kuri.
Osataan sanoa kiitos, ole hyvä, anteeksi oikeissa tilanteissa. Osataan odottaa tarvittaessa. Huutaa ja riehua saa vain sille soveliaissa paikoissa ja tilanteissa. Ymmärtävät mitä sana "ei" tarkoittaa.Kovin monelle nykyvanhemmalle (n.20-30v) tämä tuntuu olevan vierasta ja asia, johon heidän tulee puuttua ja tyrkyttää tapojaan. Somessa levittelevät juoruja ja naamatusten tulevat jakamaan pyytämättä ideologiaansa.
Lapsien tulee kuulema saada olla lapsia. Huutaa, melskata, kiipeillä pöydillä ja kauppojen hyllyillä. Koska ovat lapsia. Menevät kuulema rikki ja kasvavat kieroon kun komennetaan.
Kerran kaupungilla eräs noin 75v rouva katseli touhuani ja tuli tippa linssissä sanomaan:
"Minulla on 4 lasta, 10 lastenlasta ja muutama lastenlastenlapsi. Katselin miten pidät huolta lapsistasi. Todella hienoa miten jämäkästi, mutta ystävällisesti ja perustellen ohjeistat lapsiasi käyttäytymään. Todella harvinaista nykypäivänä. Kiitos sinulle".Tämän hetken muistan lopun ikääni.
Minulle tapahtui sama jouluhartauden jälkeen. Oltiin miehen ja 3 kpl 0-4 v lasten kanssa kirkossa, hienosti meni, vaikka vähän pitkästyivät, mutta kun ryhdyttiin katselemaan kattokruunuja jne., niin ei oltu häiriöksi. Kun noustiin penkistä, tuli edessä istunut noin 40v nainen kiittämään, miten hienon jouluhartauden hän sai, kun meillä lapset käyttäytyivät niin hienosti. Toisella puolen kirkkoa oli samaan aikaan menossa noin 4 lapsen juoksu- ja kirkumisharjoitukset, joihin kukaan ei puuttunut.
Huoli ilmoitusta vaan ttulille joo
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on varhaiskasvatusyksiköt sitä varten, että julkinen sektori kasvattaa pikkulapset. Kotikasvatuksen ei enää katsota oleva riittävää. Tässä mielessä asenteet ovat tiukentuneet huomattavasti viimeisten 10 vuoden aikana.
Kotonahoidettu lapsi ei osaa yhtä taitavasti hakata, kampittaa, purra ja potkia toisia kuin varhaiskasvatusyksikössä laidunnettu lajitoverinsa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on varhaiskasvatusyksiköt sitä varten, että julkinen sektori kasvattaa pikkulapset. Kotikasvatuksen ei enää katsota oleva riittävää. Tässä mielessä asenteet ovat tiukentuneet huomattavasti viimeisten 10 vuoden aikana.
Ai.
Joka kerta kun päiväkodissa kysyn, mitä ovat tehneet, vastaus on sama:
No me ollaan syöty ja nukuttu ja oltu ulkona...
Vau, tuonko takia siellä on yliopiston käyneitä ihmisiä töissä!?
Vakan kasvatustyö on täys vitsi.
Minä en ole koskaan kasvattanut, ihan itse on kasvaneet.
Yh:na olen pyrkinyt antamaan ihmisen mallin ja sen miten toisten kanssa eletään.
Ihan täyspäisiä ja fiksuja nuoria aikuisia noista on kasvanut, hyvin ovat elämässä alkuun päässeet.
Kotoahan lapsi tavallisesti mallin saa, päiväkoti siinä sitten tukena. En kuitenkaan ole koskaan edeltänyt enkä edes hyväksynyt sitä että päiväkoti "kasvattaisi" lapsiani johonkin omaan muottiinsa ja malliinsa.
Vierastan todella sanaa kasvatus, itse olen ollut tukena lapsen persoonan kehityksessä ja mallina siinä, miten yhteiskunnassa toimitaan ja toisiin suhtaudutaan. Meillä on ollut järkevät säännöt ja terveet rajat. Mielestäni onnistunut hyvin.
Up