Jos ei ihastustaan onnistunut saamaan, niin kannattaako tyytyä toiseen naiseen jonka voisi saada...Vaikka sitten haaveilisi koko ajan tästä ihastuksesta?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se "tyytymisnainen" näkee, ettet ole häneen head over heels. Rakastunut mies katsoo naistaan ihan eri tavalla kuin "tyytynyt"; ei malta pitää näppejä erossa; haluaa esitellä kavereille ja sukulaisille; tekee tietämättään julkisilla paikoilla muille näkyväksi että "tämä on minun naiseni" (katseet, hakeutuminen lähelle jne); on muna pystyssä pelkästä katseesta etenkin alkuaikoina jne.

Mutta anna palaa, kokeile. Tule kertomaan, miten kävi.

No jotkut meistä ei kohtaa tällaista miestä koskaan. Pitäisikö tyytyä olemaan yksin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

aladiini kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi v... MITÄ SITTEN?

olen nainen samassa tilanteessa, ollut yhtä kauan.

Olen vielä vaikka seuraavatkin 20 vuotta, tai koko vaikka loppuelämäni ennenkuin "tyydyn" yhtään keneenkään.

Hyvää loppuelämää, höhöhöö

Kiitos!

Yritätkö jotenkin kummallisesti piikitellä?

Olen pahoillani, jos olet tilanteessa, jossa pakkomielteisesti etsit "pakollista" elämänkumppania.

Kannattaisi harjoitella elämään yksin, olo on huomattavasti kevyempi.

Tsemppiä!

Kyllä, koska et ymmärrä omaa parastasi. Lasten saaminen heikkenee vuosi vuodelta, kuten myös sen hyvän miehen mahdollisuus. Hyvät miehet tietää olevansa hyviä ja ottavat nuoremman. No ainahan voit sitten 60 vuotiaana viiden kissan kanssa todeta, että eipä tarvinnu tyytyä. Lapset nyt vaan jäi. Ja tähän voi asettaa jonkun hyvän tekosyyn "miksi en edes halua lapsia mutta kirjoittelen silti vauva palstalla"

Niinpäniin. Olen 45-vuotias, enkä koskaan ole halunnut lapsia. Hyvä mies löytyy jos on löytyäkseen, en ota asiasta stressiä.

Kirjoitan Vauvan Aihe vapaalle, koska tämä nyt sattuu olemaan Suomen aktiivisin keskustelupalsta laajoine keskuskeskustelunaiheineen.

Kylläpäs sinä hassusti käsikirjoitat muiden elämää. Toivottavasti omasi on kondiksessa.

Vierailija kirjoitti:

Tyytyminen ja tutustuminen johonkin toiseen, kun tajuaa vihdoin luovuttaa haavekuvan suhteen ei ole sama asia. Tyytyminen tapahtuu silloin kun alat suhteeseen henkilön kanssa, jota et halua vaan vaihtaisit heti parempaan, jos saisit. Ei se että ihastuit yläasteellä, muttet tyttöä saanut tarkoita että pitäisi olla loppuelämä yksin.

Olin kyllä jo 22 kun kohtasin sen elämäni rakkauden, 14 vuotta sitten.

Olin siis ihan aikuinen mies, en yläasteella.

ap