Lue keskustelun säännöt.
"operaatio"pelko estää raskautumasta!
02.08.2022 |
Kärsin ihan infernaalisesta pelosta piikkejä, henkilökuntaa ja hoitotilanteita kohtaan.
Olen jo 35-vuotias ja haluaisin uskaltaa kokeilla raskautumista. Tähän mennessä olen elänyt sillä mentaliteetillä, että ehdin sitten joskus "hankkimaan" vauvan kun olen päässyt yli pelostani. En ole, tämä on ihan kamalaa ja estää minua elämästä. En halua pelon takia jäädä paitsi äitiydestä mutta minulla meinaa tulla oksennus, kun luen mitä toimenpiteitä raskauteen ihan minimissäänkin sisältyy.
Lohduttakaa mua ja kertokaa kokemuksia. En kiitos tarvitse vähättelyä, se on yksi syy miksi sitä henkilökuntaa pelkään, kun pelkään ettei minua kohdata ja oteta tosissaan. Korona aika ei varsinaisesti ole ollut omiaan vähentämään pelkojani, koska ihmisistä tuli todella passiivisagressiivia rokottamattomia kohtaan (en uskaltanut ottaa sitäkään).
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Siedätyshoito. En irsekään pitänyt hammaslääkäreistä, mutta turruin, kun jouduin oikomishoitoon ja lääkärissä juoksin pari vuotta säännöllisesti. Sama juttu verikokeiden kanssa: sairastuin kontrollia vaativaan sairauteen ja parhaimmillaan juoksin labroissa kymmeniä kertoja vuodessa, siinä kyllä tottui piikkeihin. Ja kun löytyi outo kikkare munasarjoista, totuin gynekäynteihinkin. Kun noissa joutuu juoksemaan usein, niihin vaan tottuu. Joka kerta on hiukan edellistä helpompi. Auttaisiko sua, jos kävisit akupunktiossa, hygienistillä, gynellä ihan muuten vaan (ja saisit samalla paikat kuntoon).
Pakko myöntää, vaikka mulla on tuo historia vähän enemmän mitä normaalilla terveellä ihmisellä, kyllä se synnytys hirvittää itseänikin!
Käyn hammaslääkärissä rauhottavien lääkkeiden voimin. Jouduin kerran vakuuttelemaan lääkärin, että tarvitsen sitä. Siedätyshoito auttaisi kyllä varmasti, olisi pitänyt aloittaa jo 10-vuotta sitten. Gynellä olen pystynyt käymään kun siellä ei varsinaisesti tehdä toimenpiteitä, papakoe ei jännitä. Pistäminen, tippaletkut, rokotukset pelottaa.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemusasiantuntijoita kaipailisin. Google hauillani löytyi vastaavia ketjuja kymmenen vuoden takaa, mutten viitsinyt niitä nostaa uudestaan ylös. Tiedän, että joku yhtä kova pelkuri on varmasti selviytynyt raskaudesta ja synnytyksestä ennen minua :)
AP
Siedätyshoito. En irsekään pitänyt hammaslääkäreistä, mutta turruin, kun jouduin oikomishoitoon ja lääkärissä juoksin pari vuotta säännöllisesti. Sama juttu verikokeiden kanssa: sairastuin kontrollia vaativaan sairauteen ja parhaimmillaan juoksin labroissa kymmeniä kertoja vuodessa, siinä kyllä tottui piikkeihin. Ja kun löytyi outo kikkare munasarjoista, totuin gynekäynteihinkin. Kun noissa joutuu juoksemaan usein, niihin vaan tottuu. Joka kerta on hiukan edellistä helpompi. Auttaisiko sua, jos kävisit akupunktiossa, hygienistillä, gynellä ihan muuten vaan (ja saisit samalla paikat kuntoon).
Pakko myöntää, vaikka mulla on tuo historia vähän enemmän mitä normaalilla terveellä ihmisellä, kyllä se synnytys hirvittää itseänikin!