Kumppani alkaa mököttää kun tekee itse virheen

Ei ole käynyt näin, mutta minulla ei olekaan ketään ääliötä kumppanina.

Yksi vaihtoehto: tällainen ihminen on kokenut, että virheiden tekeminen on tuomittavaa, kenties niinkin, että jos asiat eivät suju, siitä suututaan hänelle. Nyt hän ikään kuin suuttuu itse itselleen toistaen aiemmin ulkopuolisen taholta tullutta käytöstä. Tunnen käytösmallin lähipiiristäni ja sen huomaaminen ja pois työstäminen on ollut asianomaiselle erittäin hankalaa.

Oli kuitenkin pohjimmiltaan sinun vikasi - ei kukaan tyhjästä mökötä.

Vierailija kirjoitti:

Oli kuitenkin pohjimmiltaan sinun vikasi - ei kukaan tyhjästä mökötä.

Ei tää vaikuta että mökötettäis kumppanille, vaan että yleisesti mököttäis kun harmittaa. Näin ainakin itse tulkitsin

Ihmiset suhtautuvat vastoinkäymisiin eri tavoin. Tuo on raskasta ja kuluttavaa sinulle (ja varmaan kumppanille myös). Onko teidän mahdollista keskustella asiasta?

Vierailija kirjoitti:

Oli kuitenkin pohjimmiltaan sinun vikasi - ei kukaan tyhjästä mökötä.

Paitsi sinunlaisesi tunnevammainen.

On kovin tuttua, mutta aihe on eri. Meillä mies alkaa kiusata ja heittäytyy tosi hankalaksi, mikäli on itse töpännyt jonkin asian tai hoitanut sen niin, että asian huono hoitaminen on tullut jälkeenpäin haitaksi, sen jälkeen hän alkaa kaivelemaan jotain, miten sen saisi minun viaksi, mutta jos huomaa, etten ole ollut 500 km lähempänä koko asiaa, alkaa hän täydellisen asiattomaksi, silloin pyydän häntä yleensä poistumaan päiväksi tai pidemmäksi aikaa. Täällä kirjoitetaan aina naisten huonosta käytöksestä ja nalkuttamisesta, tervetuloa meille, muuttuu ääni kellossa kummasti. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaihtoehto: tällainen ihminen on kokenut, että virheiden tekeminen on tuomittavaa, kenties niinkin, että jos asiat eivät suju, siitä suututaan hänelle. Nyt hän ikään kuin suuttuu itse itselleen toistaen aiemmin ulkopuolisen taholta tullutta käytöstä. Tunnen käytösmallin lähipiiristäni ja sen huomaaminen ja pois työstäminen on ollut asianomaiselle erittäin hankalaa.

Tunnistan itsessäni tämän ilmiön ja johtuu tasan siitä, miten lapsuudenperheessäni lapsen tekemästä virheestä seurasi aina vanhemman suuttuminen. Välillä lapset olivat sijaiskärsijöinä siinä, kun vanhemmalla ei vaan joku homma sujunut, niin lasten vikahan se oli. On tosi ikävää, kun en nykyäänkään osaa suhtautua virheisiini tyynesti ja naureskellen. Ikäänkuin pelkään aina rangaistusta. :( 

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaihtoehto: tällainen ihminen on kokenut, että virheiden tekeminen on tuomittavaa, kenties niinkin, että jos asiat eivät suju, siitä suututaan hänelle. Nyt hän ikään kuin suuttuu itse itselleen toistaen aiemmin ulkopuolisen taholta tullutta käytöstä. Tunnen käytösmallin lähipiiristäni ja sen huomaaminen ja pois työstäminen on ollut asianomaiselle erittäin hankalaa.

Tämähän se on. Mun mies on kanssa tuollanen ja on saanut tosi ankaran kasvatuksen.

Vaativa persoonallisuus. Jos taas kääntää asian muiden syyksi, on narsistinen.