Miten teillä on järjestetty kierrätysastiat? Meillä nyt keittiö täynnä pussukkaa ja nyssykkää, ärsyttää!

Yksinasuvana ainoa mitä kierrätän on pahvit ja lasipurkit. Kaikki muu sekajätteeseen. Pahvilaatikon tai purkin vien heti sen tyhjennyttyä roskiin, sekajätepussin kesällä päivittäin ettei ala haista ruuntähteet, muuten sen mukaan paljonko kertyy tavaraa.

Oikeastiko te jaksatte kaikki muovista lähtien lajitella? Aivan pelleilyä ja ei oikeasti edusta yhtään mitään. Katsokaa, miten muualla heitetään paskat luontoon ja pullot on kertakäyttöisiä. Ja täällä te puuhastelette loputtomiin jokaisen perunankuoren perässä. 

Vierailija kirjoitti:

Pieni kerrostaloasunnon keittiö ja vielä pienempi roskiskaappi. Ratkaisu: eteisen siivouskomerosta kierrätyskaappi ja siivouskamppeet lähellä käyttöpaikkaa kylppärissä, tiskikaapissa jne. Erilaisia pesuaineita vain muutama.

Roskiskaapissa:

Sekajäte, biojäte, metalli ja lasi

Kierrätyskaapissa kestokasseissa

Paperi

Kartonki

Muovi

Pullot

Kiertoon menevät vaatteet

 

Minne kortonki. Rakki syö lattialta mehukkaat.

Vierailija kirjoitti:

Oikeastiko te jaksatte kaikki muovista lähtien lajitella? Aivan pelleilyä ja ei oikeasti edusta yhtään mitään. Katsokaa, miten muualla heitetään paskat luontoon ja pullot on kertakäyttöisiä. Ja täällä te puuhastelette loputtomiin jokaisen perunankuoren perässä. 

No ainakin meidän taloyhtiössä roskakuski jättää astiat tyhjentämättä jos ei ole kierrätetty oikein ja lasku tulee perästä. Miten vaikeaa se kierrättäminen voi olla kun valtaosassa taloyhtiötä on viimeisen päälle katokset ja lajitteluastiat? Eikä ole jaksamisesta kiinni. Se vie ihan yhtä paljon energiaa, heitätkö sen perunankuoren biojäteastiaan vaiko sekajäteastiaan.

Vanhan mallinen keittiökaapisto ja tiskialtaan alla vaunu johon mahtuu kaksi roskasankoa ja niistä toiseen kerään muovijätettä (jota jätettä tulee eniten), toiseen sankoon kerään kartonkia ja pahvipakkauksia. Olen saanut mahdutetuksi kaappiin vielä kapean mallisen kannellisen roska-astian sekajätteelle (tätä jätettä tulee vähiten) ja biojätteelle on paperinen biojätepussi telineessään (avonainen pussi) ja sekin mahtuu kaappiin. Sanomalehdet kerään säkkiin, joka lienee tarkoitettu alunperin pyykkisäkiksi ja joka sopii värinsä puolesta olemaan keittiön nurkassa.

Mulla on kotona tiskipöydän alla kaapissa sekajäte, muovit ja metallit, sekä lattialla biojäteastia, semmonen ämpäri, jossa kannessa reikiä ja aktiivihiilisuodatin. Pahvit kerätään eteisen kirjahyllyssä olevaan kissanruokapahvilaatikkoon. Lasijätteelle ja pulloille on astiat siivouskomerossa. Asumme rivitaloyhtiössä, joten nurkkiin ei jää mitään pyörimään.

Mökki on pieni, vain 30 neliötä, ja sen keittiö vielä pienempi. Lattialla ei kieri mitään sielläkään, lajittelu yhtä tiukkaa kuin kotona. Ikean neliämpäriseen systeemiin menevät sekajäte,  muovit, metallit ja lasijäte. Pulloja ja tölkkejä kerätään pussiin kuistille. Kompostiastia löytyy pihalta. Pahvit kerätään kissanruokalaatikkoon sielläkin. Jos ei liikuta pariin viikkoon mökiltä, viedään täydet pussit ulkovarastoon odottamaan asiointia lajittelukeskukseen.

Minusta aloittaja vaikuttaa lähinnä sottaiselta, järjestelykyvyttömältä ja laiskalta, sorry vaan.

Lopetin koko touhun. Yksi roskis, yksi elämä.

Olohuoneessa eri väriset tynnyrit 

ei mitenkään.

Meillä mahtuu kaikki mukavasti allaskaappiin. Metallia tulee vähiten, siihen riittää pieni muovipussi allaskaapin ylähyllyllä, samalle hyllylle laitetaan myös lasi (aika moni lasipullo ja -purkki jatkaa elämäänsä säilöntätarkoituksiin, pulloille ja purnukoille on varastossa oma kannellinen säilytyspenkkinsä ja se tyhjenee sadonkorjuuaikoina); pattereille ym. ongelmajätteelle on oma pieni pussinsa allaskaapin ylähyllyllä myös; kaapin ovessa on oma oveen kiinnitettävä puoliämpärinsä kaatopaikkajätteelle, täyttyy hitaasti; kartongille oma astiansa, muoville pussinsa vähän taempana ja biojätteelle pieni kannellinen muovikorinsa. Toisessa kaapissa on vastaavassa alakaapissa ylähyllyllö kyljellään oleva paperikassi lehdille ym. papereille, täyttyy hitaasti, paperikassi vain tyhjennetään ja jatkaa sitten samoissa tehtävissä edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mahtuu kaikki mukavasti allaskaappiin. Metallia tulee vähiten, siihen riittää pieni muovipussi allaskaapin ylähyllyllä, samalle hyllylle laitetaan myös lasi (aika moni lasipullo ja -purkki jatkaa elämäänsä säilöntätarkoituksiin, pulloille ja purnukoille on varastossa oma kannellinen säilytyspenkkinsä ja se tyhjenee sadonkorjuuaikoina); pattereille ym. ongelmajätteelle on oma pieni pussinsa allaskaapin ylähyllyllä myös; kaapin ovessa on oma oveen kiinnitettävä puoliämpärinsä kaatopaikkajätteelle, täyttyy hitaasti; kartongille oma astiansa, muoville pussinsa vähän taempana ja biojätteelle pieni kannellinen muovikorinsa. Toisessa kaapissa on vastaavassa alakaapissa ylähyllyllö kyljellään oleva paperikassi lehdille ym. papereille, täyttyy hitaasti, paperikassi vain tyhjennetään ja jatkaa sitten samoissa tehtävissä edelleen.

Isommat pahvit litistetään heti ja viedään suoraan jätekatokseen niille tarkoitettuun astiaan. Varastossa säilytettävä lasitavara on siis aina ensin pesty, säilönnässä sitten vielä steriloidaan jne.

Kuinka monta muovitörppöä ja -pussia pitää kierrättää kompensoidakseen muovisen kierrätyastian? 

Tällaiset pienet yksityiskohdat ovat hinta okt-asumisen ihanuudesta. Helpompaa viedä taloyhtiön jätekatokseen.

Allaskaapissa bio-, seka- ja muovijätteelle omat astiansa. Allaskaapin vieressä on sellainen kapea vetokaappi ja siellä yhdellä hyllyää paikka lasille sekä metallille. Pullot kerään ulkovarastossa muovikassiin. Kartongin pidän keittiön pöydällä sen aikaa, kun yksi maitotölkki täyttyy. Isommat pahvit vien saman tien taloyhtiön keräykseen. Paperia ei juuri tule ja heitän joko biohon tai sekajätteeseen sen vähän mitä tulee. Tilat kierrätykselle on sillein pienet, että tiuhaan voin viedä taloyhtiön keräykspisteelle tulevan roskan.

Meillä on päiväkodin vieressä kauppa, joten lähes joka päivä tulee jotakin vietyä. Pienet astiat muille paitsi muovit kerään muovikassiin ja pahvit psoerikassiin. Biokäte menee omaan pihaan. 

Vierailija kirjoitti:

Pahvin polttaminen on riski. Se on kevyttä ja siitä voi leijailla palavia "lastuja" piipusta.

Helteellä ja tuulisella korkeapaineella ei kannata polttaa. Muulloin voi polttaa.

Lehdet ja pahvit litistetty ja varastoitu. Samoin lasit ja metallit. Kerralla vienyt aina enemmän ja myös jätehuolto hakee sovitusti. Pitää olla oma roskakatos maalla tai muuta varastotilaa että saa kerättyä kaiken paskan nurkkiinsa.

Jätteitä viedään keräykseen joka päivä kun poistutaan kotoa. Millainen haju kämpässä jos roskia jemmataan päiväkausia kaapissa? 

Tunnut tekevän asiat hieman liian monimutkaisesti, niin eipä ihme, että tila ei riitä. Itselläni on allaskaapissa astia biojätteelle, sekajätteelle. Samaisesta kaapista löytyy pelkkä ämpäri, mihin heitän muovit. Ämpärin täytyttyä kippaan ne roskat muovipussiin. Metallijätettä tulee sen verran vähän, että ne heitän johonkin kaupan hedelmäpussiin. Keittiön nurkassa on kori paperille, tuonne heitän mainokset ja muut lehdet.

Ei kovin vaikeaa. Allaskaapissa 4 vetolaatikkoa joista yksi jaettu Metalli / lasille + , Kartonki, Biojäte, Poltettava Sekajäte ( käytännössä muovi tällä hetkellä, koska vielä ei edellytetä sen keräämistä). Ei erillistä kannellista pönttöä biojätteelle, kun vien sen noin joka toinen päivä vähintään pihalle. Ei ole ollut banaanikärpäsiä eikä muitakaan vieraita / hajuja. 

Lehti/ Paperiroskat lehtikoriin jonka vien noin kerran kuussa isoon kierrätysastiaan 500m päähän kotoa. 

Pihallanelilokeroastia kaikelle maatumattomalle ja biojäteastia maatuvalle. Tyhjennysväli 2viikkoa kummassakin. Vähempikin riittäisi, mutta pysyväthän vähemmän haisevina. 

Isommat pahvilaatikot vien samalla kuin lehtiroskatkin. Autolla lähimpään keräyspisteeseen.