Mitä rasittavaa vanhempasi tekevät?
Äitini kerää kaikki mansikat ja pakastaa ne, ja yrittää sitten pitkin talvea ja kevättä tyrkyttää niitä minulle vaikka en pidä kuin tuoreista mansikoista, enkä syö mitään mihin voisi käyttää pakastemansikkaa. Olen sanonut vuosikymmeniä hänelle että tulen mielelläni hakemaan mansikoita tuoreeltaan, eli poimimaan suoraan pellosta, mutta tämä ei käy. Ne pitää ensin pakastaa.
Isäni ei vieläkään ole ymmärtävinään että en syö silliä koska en pidä siitä. Joka jumalan joulu ja juhannus sama mantra
"voivoi, et kyllä tiedä miten hyvästä jäät paitsi" !!
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidillä paha muistisairaus niin kuunteleminen aika raskasta.
Äiti säästää ihan kaikki aikakauslehdet kasoihin vintille.
Samoin pesee jemmaan ihan kaikki margariinirasiat ynnä muut pakkaukset.
Yhteistuumin säilyttävät ruokia miten sattuu eli aiheuttavat itselleen ruokamyrkytyksen vaaran säilyttämällä ruokia huoneenlämmössä seuraavaan päivään. Myös päiväysvanhaa ruokaa syövät
Minä olen aina säilyttänyt keittoja hellalla, ja olen 40v. 0 ruokamyrkytystä. Tietenkään kalaa tai kanaa ei säilytetä hellalla.
Päiväysvanhoja tuotteita syön myös, jos ne eivät ole pilalla vielä.
Ei maitopurkki kaapissa tiedä milloin kello lyö 12 yöllä, ja tajua mennä vanhaksi ;)
Jos itse syö niin mikä siinä ja vatsa kestää. Mutta muille ei tarjoilla väärin säilytettyjä pilaantumis bakteerien lisääntymis tuotteita. Minä jäähdytän ruuan nopeasti jos sitä pitää syödä ja lämmittää seuraavinakin päivinä. Sitä ei jätetä huoneenlämpöön lojumaan. Myyntipäivän umpeudettua tuote ei ole pilalla vaan säilyy oikeassa lämpötilassa vielä pitkään. Kannattaa käyttää haju ja makuaistia jos joku tuote haisee tai maistuu epämääräiselle niin silloin se on käyttö kelvoton.
Vierailija kirjoitti:
Ostavat lapsilleni tarpeettomia ja jäätävän ison kokoisia lelulahjoja. Tästä esimerkkinä muovinen parkkitalo ja pöytäjääkiekko peli. Asumme pienessä asunnossa. Ei täällä ole tilaa säilyttää tällaisia leluja. Olen tästä kyllä sanonut, mutta silti jatkavat. Asuvat itse omakotitalossa missä on lämmin vintti, niin eivät ymmärrä tilan rajallisuutta meillä.
Laita liian isot lelut ja pelit nettiin myyntiin. Aivan kylmästi vaan, jos tilaa niille ei ole.
Kaikkien toisten sisarusten luona kyläilevät. Meillä eivät käy ollenkaan. Jotain ihmeen lapsellista kissanhännävetoa siinä on. Asumme koko sisarusparvi kuitenkin samassa kaupungissa.
Rasittavaa alkaa olla. Minua ja meitä odotetaan kuitenkin aina ja jatkuvasti käymään. Onko muilla vastaavaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidillä paha muistisairaus niin kuunteleminen aika raskasta.
Äiti säästää ihan kaikki aikakauslehdet kasoihin vintille.
Samoin pesee jemmaan ihan kaikki margariinirasiat ynnä muut pakkaukset.
Yhteistuumin säilyttävät ruokia miten sattuu eli aiheuttavat itselleen ruokamyrkytyksen vaaran säilyttämällä ruokia huoneenlämmössä seuraavaan päivään. Myös päiväysvanhaa ruokaa syövät
Minä olen aina säilyttänyt keittoja hellalla, ja olen 40v. 0 ruokamyrkytystä. Tietenkään kalaa tai kanaa ei säilytetä hellalla.
Päiväysvanhoja tuotteita syön myös, jos ne eivät ole pilalla vielä.
Ei maitopurkki kaapissa tiedä milloin kello lyö 12 yöllä, ja tajua mennä vanhaksi ;)
Jos itse syö niin mikä siinä ja vatsa kestää. Mutta muille ei tarjoilla väärin säilytettyjä pilaantumis bakteerien lisääntymis tuotteita. Minä jäähdytän ruuan nopeasti jos sitä pitää syödä ja lämmittää seuraavinakin päivinä. Sitä ei jätetä huoneenlämpöön lojumaan. Myyntipäivän umpeudettua tuote ei ole pilalla vaan säilyy oikeassa lämpötilassa vielä pitkään. Kannattaa käyttää haju ja makuaistia jos joku tuote haisee tai maistuu epämääräiselle niin silloin se on käyttö kelvoton.
Lainaatko tähän kohdan missä kukaan väitti että ruokaa on tarjoiltu muille?
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien toisten sisarusten luona kyläilevät. Meillä eivät käy ollenkaan. Jotain ihmeen lapsellista kissanhännävetoa siinä on. Asumme koko sisarusparvi kuitenkin samassa kaupungissa.
Rasittavaa alkaa olla. Minua ja meitä odotetaan kuitenkin aina ja jatkuvasti käymään. Onko muilla vastaavaa?
On vastaavaa, ja on muuten rasittavaa. Ihan normaalia että sisarukselle ja hänen lapsilleen järjestetään jos jonninmoista juhannuspippaloa, ja muuta yhteisviettoa ihan normipäivinäkin. Meille ei kukaan näistä ilmoita eikä kutsu kylään. Emme kuulu perheeseeni, siihen kuuluu vain vanhempani ja sisarukseni lapsineen.
Mutta sitten motkotetaan jos en käy kylässä, ja minähän en enää käy siellä kuin pitkin hampain.
"olisi niiiin kiva kun tulisitte tekin joskus käymään" Niin varmaan.
Kyllä sulla on sitten raskas elämä. Voimia.
Mun vanhemmat on kuolleet.
Pelaavat rahansa Veikkauksen peleihin. Tekevät töitäkin, mutta hokevat, että saavat nauttia rahoistaan miten haluavat. Joo, kyllä niinkin, mutta kun kyse on kymmenistä tuhansista euroista joka vuosi ja ovat pelanneet myös esim. perintönsä eli eivät ole niitä kaikkia rahoja aina itse tienanneet.
No meidän lasten ei tarvitse koskaan kuvitella saavamme euroakaan perintöä, vaikka vanhempamme saivat satoja tuhansia. Olisivat nyt edes jotkut asunnot ostaneet itselleen tms. mutta ei.
Pistävät kaksin käsin rahaa menemään. Lapsille ei jää perinnöksi kuin satojen tuhansien eurojen velat. Ei sen puoleen että mitään perintöä haluaisin. Toivoisin vain että vanhempien rahat riittäisivät eikä asunto menisi alta.
Molemmat ovat eläneet aina hyvin itsekkäästi lapsia ajattelematta ja sama linja tuntuu jatkuvan loppuun asti. Itseen ja omiin juttuihin riittää aina raha, lapsille ei koskaan.
Neuvovat kaikessa, vaikka oma elämänsä näyttää ettei heidän kannattaisi. Kaikki mitä olen elämässäni tehnyt on väärin ja tyhmää ja mistään ei tule mitään. Oikeasti olen aina onnistunut oikein hyvin. Nauravat minulle että olen velkainen, kun on talolainaa, heillä sentään maksettu koti. Joo ovat yli kuusikymppisiä ja kaikki perinnöt saatu. Minä olen alle 30v. Haukkuvat kaikkia seläntakana. Luulevat ettei kukaan tiedä että ovat alkoholisteja. Haukkuvat aina ulkonäköäni, olen ihan tavallinen ja siisti.. listaa voisi jatkaa loputtomiin. En juuri pidä yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulokojeesta tuli mieleen oman äitini rasittavuus. Hän ei aina pidä kuulokojetta, ja silloin hän arvailee mitä muut puhuvat, eikä hänelle tule mieleenkään ettei hänen arvailuissaan ole mitään järkeä. Tyyliin että joku sanoo että kävin tuossa metsäkävelyllä, huomasin että tulee paljon mustikkaa, jonka äiti kuulee että kävin tuossa avaruudessa, siellä oli kukka ja koira. sitten hän on ihan että jeejee, tuo on käynyt avaruudessa. :D
Meillä sama isän kanssa. Lisäksi hän erittäin uskottavasti teeskentelee, että kuulee. Huomasin tämän vasta hiljattain, kun isä vastasi kysymykseeni ihan puutaheinää. Sitten testasin ja tajusin, että ukkohan näyttelee :D Hän ei myöskään pidä lukulaseja mukanaan, ja on mm matkustanut toiselle puolelle Suomea itsenäisesti ilman laseja ja kuulolaitetta.
Ei mitään, olin teini-ikäinen kun eräs perjantai iltapäivä menetin molemmat
vanhempani liikenneonnettomuudessa. Jäljelle jäi vai suru ja ikävä.
Antaisin mitä tahansa, kun edes kuulisin heidän äänensä. Ihan sama mitä puhuisivat, vaikka mansikoista.
Vierailija kirjoitti:
Isäni on sen verran etäinen ettei rasita. Lähinnä ollut loukkaavaa kun ei ole kiinnostunut lapsistani juuri yhtään, vanhemmiten pitää minuun kyllä enenevässä määrin yhteyttä.
Äitini on pahin tietämäni marttyyri joka kantaa koko maailman taakkaa harteillaan. Kun hän aloittaa tästä aiheesta poistun kuin ohjaus paikalta, en vaan jaksa enää. Minä olen kaikkeni muiden eteen tehnyt, minulle ei mitään tarvitse kenenkään antaa, minä olen epäonnistunut, minun joutais kuolla, en ansaitse hautajaisia Tuota järkyttävää uhriutumista lukuunottamatta on nykyään ihan okei tyyppi.
Ennemmin ihmettelen naisia jotka tekevät lapsia sellaisen miehen kanssa joka ei ole juurikaan omistakaan lapsista ollut kiinnostunut ja kaikkein vähiten kiinnostaa lapsen lapset. Yhdenkin tämmöisen papparaisen tunnen joka ei ole ollenkaan lastenlastensa kanssa, ei vie niitä mäkkäriin eikä eikä kuluta aikaansa niiden kanssa yhtään vaan hengailee jossain poikien harrastus porukoissa bailaten niin kuin ikuinen nuori niin kuin olisi nuoruus jäänyt kokonaan elämättä. Kolmeen kertaan jo eronnut oikein avioliitoista.
Niinpä. Sitten kun muisti alkaa prakata, taloudenhoidossa ei ole enää entisenkään veroista järjestystä, vaikka "tehdään kuten on aina tehty".