Lue keskustelun säännöt.
Lupiinista on olemassa syötävä muoto, jossa on proteiinia suurinpiirtein yhtä paljon kuin soijassa!
26.07.2022 |
https://www.svt.se/nyheter/lokalt/halland/svenskodlad-lupin-och-soja-i-…
Bönorna från sötlupin är stora som ärtor och har ungefär samma proteinhalt som soja. Om den blötläggs och kokas kan den användas i matlagning, och den används också som djurfoder.
Kasvi pystyy ottamaan soijan tavoin typen suoraan ilmasta ja tarvitsee siksi vain vähän lannoitusta.
Kommentit (23)
En ole vege vaan pihvi maistuu mutta lupiinia olen kyllä syönyt monta kertaa jo 15 vuotta sitten. Siis sitä syötävää lupiinia. On ihan hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on vieläpä todella hyvää ainakin idätettynä!
Kyllä vain, aion syödä sitä, jos sitä vain saisi helposti Suomesta. Täytyy tuottaa pettymys tuolle ekalle intoilijalle: en ole vegehörhö. Kai saan syödä lupiinia, vaikka syönkin joskus lihaa?
Saisipa lupiininversoja kaupasta. Tai sen siemeniä kasvatettavaksi. Onko kukaan nähnyt missään?
Mistä näitä lupiineja saa? Olisin hyvinkin kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Saisipa lupiininversoja kaupasta. Tai sen siemeniä kasvatettavaksi. Onko kukaan nähnyt missään?
Niitähän on maastossa pilvin pimein, ilmaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stand and deliver! Hand over all your lupins, please.
Ihan sitä ojanpenkan lupiinia voi syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No niin, syökää lupiinia vegehörhöt!
Lihatuotteiden hintojen noustessa ainekin minä sekasyöjänä olen hyvinkin kiinnostunut vaihtoehdoista. Voi palata entisaikoijen fiiliksiin, kun liha ei olekaan jokapäiväinen arkinen juttu vaan harvmmin nautittu ja arvostettu osa ruokavaliotani.,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisipa lupiininversoja kaupasta. Tai sen siemeniä kasvatettavaksi. Onko kukaan nähnyt missään?
Niitähän on maastossa pilvin pimein, ilmaiseksi.
Ne eivät ole syötäviä vaan myrkyllisiä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan sitä ojanpenkan lupiinia voi syödä.
Ei, ne ovat myrkyllisiä. Tämä syötävä lajike on erikseen.
AP
Joo, sain joskus Saksasta jotain kestoleipää, ja herätti huomiota kun siinä puhuttiin lupiinista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erittäin mielenkiintoinen kasvi, jos sen viljelyssä ei ole mitään isoja ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sitä ojanpenkan lupiinia voi syödä.
Ei, ne ovat myrkyllisiä. Tämä syötävä lajike on erikseen.
AP
Italiassa syötäviä lupiinin siemeniä on tajolla kaikissa kaupoissa. Proteiinia sisältää 100 gr 16,4 g nämä syötävät lupiininsiemenet. Parempaa napostella kuin sipsejä. Ehkä Suomessa löytyy etnisistä kaupoista?
https://www.viversano.net/alimentazione/mangiare-sano/lupini-proprieta/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ostanut suomalaista lupiinijauhoa ihan cittarista. Lupiinitempehiä on jossain muualla ollut.
Suomessa voisi viljellä vaikka mitä proteiinikasveja. 1900-luvun alussa vielä täällä kasvatettiin 10 erilaista papu- ja virvilä(linssi)lajiketta. Mutta ei kelpaa lihaanille, lihaanin pitää saada itkeä "maapallon toiselta puolen lennätetystä " tofusta.
Joissakin puuvartisissa kasveissa/kukissa tai onton sisustan omaavissa kasveissa voi olla myrkytysriski. Esimerkkinä Alsikeapila. En muista oliko mekanismi jokin vieraslajikasvi tai home joka pyrkii kasvin sisään vai itse kasvi. Mutta suorilta jokaiseen kasviin ei voi luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ostanut suomalaista lupiinijauhoa ihan cittarista. Lupiinitempehiä on jossain muualla ollut.
Suomessa voisi viljellä vaikka mitä proteiinikasveja. 1900-luvun alussa vielä täällä kasvatettiin 10 erilaista papu- ja virvilä(linssi)lajiketta. Mutta ei kelpaa lihaanille, lihaanin pitää saada itkeä "maapallon toiselta puolen lennätetystä " tofusta.
Kasvatettavan kasvin tulee sopia meikäläisiin oloihin ja koneelliseen korjuuseen. Satotason tulee olla riittävä ja kasvuajan olla riittävän lyhyt meidän keräämme.
Vuosisadan alussa maatalous oli käsityövaltaista, satoa voitiin korjata hyvinkin epäedullisissa olosuhteissa.
Tässä lainaus ylen lupiiniartikkelista: "sato vaihteleekin nollan ja tuhannen kilon välillä hehtaaria kohti.
Paikoin se kasvaa tosi hyvin, välillä tulee täydellisiä epäonnistumisia. Haemme kärsivällisesti viisastenkiveä: tässä on haaste, johon pitää löytää vastaus, sanoo Esa Heinonen."
Jos sato on maksimissaan 1000kh/ha, se ei juuri ammattiviljelijää houkuttele. Ellei sitten hinta ole euroja/kilo.
Näkyy olevan kaupassa kilohinta parin kympin nurkilla lupiinijauholla.
Tuottajahintakin sitten varmaan voisi olla kohtuullinen.
Vain sinilupiini menestyy Suomessa, voi olla myöhäinen kasvi tänne, varsinkin pohjoisempaan Suomeen.
Pohjois-Pohjanmaalla olisi happamia kivennäispeltoja.
Typensidontaominaisuus on erittäin mielenkiintoinen.
Lupiinitempeh on hyvää, olisi kiva, josmuita lupiinituotteita tulisi markkinoille. Niitä voi muuten syödä muutkin kuin vegaanit, korvata vaikka kerran viikossa ruuassa sen epäekologisen ja epäterveellisen prosessoidun lihan.
Ei muutakun tienpenkoilta heiniä jyrsimään :-)
Sieltä löytyy myös pujoa ja horsmaa sekä aikamoinen määrä raskasmetalleja. Nam!
No niin, syökää lupiinia vegehörhöt!