hei KAIKKI!!!!
olen lukenut näitä sivuja noin vuoden tai enemämkin. nyt meilläkin (kiitos miehen) on netti ja voin kirjautua näille sivuille. on helpottavaa ja mielenkiintoistakin jakaa asioita erilaisten ihmisten kanssa. olen itse naimisissa nigerialaisen miehen kanssa ja meillä on myös lapsi. meillä on kaksi lasta mutta toisen lapsen isä on toisaalla. minulle on vaikeaa kertoa että lapsillani on eri isä koska itse en koskaan isääni tuntenut. jouduin huollettavaksi 4-vuotiaana ja siitä lähtien(who knows) halusin normaalin perheen. sitä en saanut mutta moku-perheen kuitenkin. tervehdin teitä kaikki moku-perheet, me tarvitsemme toisiamme, kuitenkin. toivon. ja missä (haluaa eriverta) on aaasia-eurooppa perheet???? ja africa...
Kommentit (6)
Veikkaampa, että tarkoitit tuolla normaalilla, tavallista ydinperhettä,
jossa lapsilla on sama isä, vai?
Ymmärrän kyllä erittäin hyvin mitä tarkoitat,itsellä ollut sama tilanne,
tosin en ollut huostaanotettu, ehkä se kuitenkin olisi ollut parempi.
Jokatapauksessa, minulla on nykyinen mies myös nigeriasta, naimi-
siin ollaan menossa lähiaikoina, ja myös lapsia kahden eri miehen
kanssa.En viitsi sen enempää kirjoittaa tänne perheasioitani, viimeksi
joku kommentoi niitä aihe vapaa-palstalla, rasistiseen sävyyn,
joten tässä osoitteeni jos haluat kirjoitella,ayomide77@hotmail.com.
kömpelön sanavalintani eli en todellakaan tarkoittanut että monikulttuurinen perhe olisi vähempiarvoinen. hui, pois se minusta!
haaveena vain joskus oli saada se perhe yhden ja ainoan " rinssin" kanssa mutta sitähän tämä elämä on, arvaamatonta.
ehkä sitä vaan asetti itselleen ja aikaisemmalle suhteelle niin korkeat odotukset. minähän kyllä en eroa vaikka muut...
mutta parempi yksin kuin huonossa suhteessa, lapsenkin edun kannalta. nyt palaan kuitenkin ruuan laittoon :)
Minä olen aasialais-suomalaisesta perheestä. Ja minulla myös se tilanne etten saanut sitä unelmaa ydinperheestä, eli ensimmäinen lapseni on ex-liitosta. Mutta mikä ei tapa, se vahvistaa. Eli varsinkin tämä nykyisen mieheni kulttuuri on aiheuttanut paljon lisähaastetta (ja taas toisaalta rikkauttakin) jo muutenkin haastavaan uusioperheeseen. Ex-miehellä meni vuosia hyväksyä tilanne (nyt kai on jo hyväksynyt) ja anoppi ei vissiin koskaan tule hyväksymään minua ja esikoistani :(
Meillä siis ongelmia aiheuttaa lähinnä sukulaiset ei ympäristö. Rasismia emme ole juuri kokeneet ja elämä on suht samanlaista kuin tavallisilla suomalaisillakin.
Ole ylpeä ja nauti perheestäsi, vaikka olisitte mitä kummajaisia (joita ette siis ole!). Kannusta ja rohkaise myös lapsiasi elämään elämänsä pystypäin ja rohkeasti, minkäänsortin arvostelijoita ei ainakaan kannata nöyristellä.
Mukavaa syksyn jatkoa teidänkin perheelle :)
Uskaltaudun kirjoittamaan..
Minulla on miesehdokas, joka on kotoisin Afrikasta. Välillä jännittää ja pelottaa, mutta mielenkiinnolla ja tunteilla menen eteenpäin. Minulla on kaksi lasta suomalaisen miehen kanssa ja hän on yhteydessä lapsiinsa. Olenkin miettinyt kaikkea hankaluuksia jnejne mitä suhteen eteen voi tulla ja tuleekin.
Olen ilmeisen pelokas, mutta toiveikas suhteemme suhteen.
Palailen taustailemaan. Lueskelen enemmän, mutta kun täällä oli puhetta tuosta Afrikka hommasta niin uskaltauduin.
Välillä tuntuu, että tarvitsee vertaistukea, kun tuntuu etteivät kaikki ystäväni ymmärrä valintaani.
Tervetuloa palstalle. Anteeksi, mutta on ihan pakko kysyä viestisi luettuani... miksi koet, että et saanut NORMAALIA perhettä, mutta moku-perheen kuitenkin? Kuulostaa, kuin kansainvälinen parisuhde olisi jotenkin vähempiarvoinen... mikä on itselleni ja varmaan monelle muullekin aika käsittämätön ajatus! Olisi mukavaa kuulla perusteluja...