Mikä tappoi suomalaisia perheitä 1850?

Vierailija kirjoitti:

Lapsikuolleisuus oli suurta, eli noin syntymästä vuoden ikään kuoli paljon lapsia. Sitten oli kulkutaudit, ne veivät etenkin lapsia paljon. Vanhemmilla oli parempi vastustuskyky. Myös katovuosia oli joka välissä.

Suuret katovuodet ja valtava nälänhätä oli 1860-luvulla kuten yllä kerrottiin. Meidän sukuraamatussa on isoisoisäni käsin kirjoittama lappu, johon hän listaa oman ja lähikylien kuolemia 1860-luvun nälänhädän ajalta. Hän oli tuona aikana 16-18 -vuotias ja tapahtumat olivat selvästi järkyttäneet niin paljon että oli halunnut säästää tiedot meille jälkipolville.

Nälkävuodet koskivat vain osaa kansasta ja oli maantieteellisesti vahvasti painottuneita mm. Kainuuseen.

Lapsikuolleisuus oli korkea myös varakkaissa perheissä, joissa ei koettu puutetta ja nälkää.

Vierailija kirjoitti:

Nuo äiti ja isä elivät täyden elämän, siis tuohon aikaan. Lapsilla varmaan oli jotain virustauteja, joihin ei vain ollut hoitoa saatavilla.

Tarkoitit varmaan bakteeritauteja, virustauteihin ei edelleenkään ole lääkkeitä.

Silloiset kokoomuslaiset tilanomistajat teetättivät työläisille töitä käytännössä orjan asemassa. Usein siinä menehtyi nälkään kokonaisia perheitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsikuolleisuus oli suurta, eli noin syntymästä vuoden ikään kuoli paljon lapsia. Sitten oli kulkutaudit, ne veivät etenkin lapsia paljon. Vanhemmilla oli parempi vastustuskyky. Myös katovuosia oli joka välissä.

Suuret katovuodet ja valtava nälänhätä oli 1860-luvulla kuten yllä kerrottiin. Meidän sukuraamatussa on isoisoisäni käsin kirjoittama lappu, johon hän listaa oman ja lähikylien kuolemia 1860-luvun nälänhädän ajalta. Hän oli tuona aikana 16-18 -vuotias ja tapahtumat olivat selvästi järkyttäneet niin paljon että oli halunnut säästää tiedot meille jälkipolville.

Nälkävuodet koskivat vain osaa kansasta ja oli maantieteellisesti vahvasti painottuneita mm. Kainuuseen.

Lapsikuolleisuus oli korkea myös varakkaissa perheissä, joissa ei koettu puutetta ja nälkää.

Miksi Pirkanmaalla vaelsi nälkäisiä yli Näsijärven?

Keuhkotauti tappoi jo 1850-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Silloiset kokoomuslaiset tilanomistajat teetättivät työläisille töitä käytännössä orjan asemassa. Usein siinä menehtyi nälkään kokonaisia perheitä.

Tosissasiko luulet, että noille ihmisille pystytettiin hautakiviä? Ehei, ne meni yhteiseen kuoppaan.

Missä päin maata? Esim Pohjois-Pohjanmaalla ei noihin aikoihin imetetty, ja sen takia useimmat lapset kuolivat alle kaksivuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Missä päin maata? Esim Pohjois-Pohjanmaalla ei noihin aikoihin imetetty, ja sen takia useimmat lapset kuolivat alle kaksivuotiaana.

Miksi ei imetetty? Kuulostaapa oudolta.

Yksikään lapsista ei elänyt monta vuotta, ja äiti on kuollut aika nuorena. He eivät kuitenkaan kuolleet samaan aikaan, joten ei ollut kyse koko perhettä kohdanneesta onnettomuudesta tai sairaudesta.

Silloin ei ollut rokotteita, ei antibiootteja ja pientenkin vammojen ja sairauksien hoito oli huonoa. Pienten lasten, varsinkin jo syntyessään heikkojen, sairaitten tai vammaisten hoito saattoi olla huonoa. Tuberkuloosi oli tavallinen ja niin hitaasti etenevä, että yksi sairas perheenjäsen ehti tartuttaa muut ennen kuolemaansa.

Vierailija kirjoitti:

Missä päin maata? Esim Pohjois-Pohjanmaalla ei noihin aikoihin imetetty, ja sen takia useimmat lapset kuolivat alle kaksivuotiaana.

Mihin tämä väite perustuu? Sen olen kyllä ymmärtänyt, että jossakin vaiheessa imettäminen oli jotenkin vanhanaikaista oli jotenkin hienompaa ruokkia vauvat tuttipullosta.  Kehitysmaissa se johti lasten kuolemiin ja mm. äidinmaidonvastikkeita kaupanneen Nestlen boikottiin. Ja tämä vasta viime vuosisadalla. Aina on ollut äitejä, jotka eivät voi jostakin syystä imettää vaikka haluaisivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elinajanodote Suomessa 1850 on ollut naisilla noin 40 vuotta ja miehillä hieman alempi, eli siihen nähden nuo eliniät vanhemmilla ollut aika "normaalit"; mies jopa elänyt normaalia pidemmän elämän.

Pikkuisten kohtalo on surullinen, voi että! 

Alhainen elinajanodote selittyi ennen muuta korkealla lapsikuolleisuudella. Taudit veivät valtavasti lapsia. Aikuiseksi varttuneella tietysti oli pidempi elinajanodote kuin 40 vuotta.

Sellaiset taudit, joihin nykyään on rokotteet ja lääkkeet olemassa, olivat kohtalokkaita. Esimerkiksi Topeliuksen viidestä lapsesta melkein naljä kuoli lapsina, yksi taisi elää aikuiseksi ja hänkään ei vanhaksi.

Eikös elinajanodote okei nimenomaan se, mitä ihminen keskimäärin elää jos selviää aikuiseksi asti? Ja keskimääräinen elinikä sitten se, mitä lapsikuolleisuus laskee.

Vierailija kirjoitti:

Tuon ajan kirkonkirjoja on taltioitu ja ilmaiseksi nähtävillä. Jos sulla on nimet, voit katsoa kirkonkirjoja, niihin on usein merkitty kuolinsyy

Periaatteessa joo. Kuitenkin tuon ajan diagnostiikka oli vähän mitä sattuu, eikä tavallisilla ihmillä ollut tapana käydä lääkärissä. Pilkkukuume kirjattiin lavantaudiksi ym. pientä, ja sitten voimme vain arvailla, mitä on tapahtunut kun kuolinsyynä on lävystykset.

Mutta ei nuo aloittajan kuolinajat sitä tarkoita, että sen ajan mittapuulla jotain erityisen tappavaa olisi ollut liikkeellä. Eiväthän nuo kuolemat edes satu samoille vuosille, eli hyvin on voinut olla eri syy eri tapauksissa. Se nyt vain oli normaalia kuolla aika nuorena. Ei ollut rokotuksia, ei antibiootteja, hienommista lääkkeisät puhumattakaan. Lapsia veivät kurkkumätä ja hinkuyskä, isorokko vanhempiakin, tuberkuloosi oli yleistä. Hinkuyskä jostain syystä oli tytöillä pahempi ja tappavampi, vaikka yleensä he tauteja paremmin kestivätkin. Hyvin mahdollisesti perheessä oli myös hengissä säilyneitä lapsia, jotka ovat eläneet aikuisiksi ja aikanaan tulleet haudatuksi ihan muualle.

Tautien historiasta Suomessakin kiinnostuneille on Arno Forsiuksella mielenkiintoista luettavaa: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/haklaa.html . Tiedä sitten kuinka kauan pysyy tuo sivusto olemassa, kun herra on jo yli ysikymppinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elinajanodote Suomessa 1850 on ollut naisilla noin 40 vuotta ja miehillä hieman alempi, eli siihen nähden nuo eliniät vanhemmilla ollut aika "normaalit"; mies jopa elänyt normaalia pidemmän elämän.

Pikkuisten kohtalo on surullinen, voi että! 

Alhainen elinajanodote selittyi ennen muuta korkealla lapsikuolleisuudella. Taudit veivät valtavasti lapsia. Aikuiseksi varttuneella tietysti oli pidempi elinajanodote kuin 40 vuotta.

Sellaiset taudit, joihin nykyään on rokotteet ja lääkkeet olemassa, olivat kohtalokkaita. Esimerkiksi Topeliuksen viidestä lapsesta melkein naljä kuoli lapsina, yksi taisi elää aikuiseksi ja hänkään ei vanhaksi.

Eikös elinajanodote okei nimenomaan se, mitä ihminen keskimäärin elää jos selviää aikuiseksi asti? Ja keskimääräinen elinikä sitten se, mitä lapsikuolleisuus laskee.

Ei. Elinajanodote tarkoittaa mille tahansa väestöryhmälle laskettavaa keskimäärin odotettavissa olevaa elinikää. Tietysti se voidaan laskea vaikka 18-vuotiaille, mutta voidaan laskea yhtä lailla vaikka naispuolisille vastasyntyneille tai suutarin ammattia harjoittaville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elinajanodote Suomessa 1850 on ollut naisilla noin 40 vuotta ja miehillä hieman alempi, eli siihen nähden nuo eliniät vanhemmilla ollut aika "normaalit"; mies jopa elänyt normaalia pidemmän elämän.

Pikkuisten kohtalo on surullinen, voi että! 

Alhainen elinajanodote selittyi ennen muuta korkealla lapsikuolleisuudella. Taudit veivät valtavasti lapsia. Aikuiseksi varttuneella tietysti oli pidempi elinajanodote kuin 40 vuotta.

Sellaiset taudit, joihin nykyään on rokotteet ja lääkkeet olemassa, olivat kohtalokkaita. Esimerkiksi Topeliuksen viidestä lapsesta melkein naljä kuoli lapsina, yksi taisi elää aikuiseksi ja hänkään ei vanhaksi.

Eikös elinajanodote okei nimenomaan se, mitä ihminen keskimäärin elää jos selviää aikuiseksi asti? Ja keskimääräinen elinikä sitten se, mitä lapsikuolleisuus laskee.

Ei. Elinajanodote tarkoittaa mille tahansa väestöryhmälle laskettavaa keskimäärin odotettavissa olevaa elinikää. Tietysti se voidaan laskea vaikka 18-vuotiaille, mutta voidaan laskea yhtä lailla vaikka naispuolisille vastasyntyneille tai suutarin ammattia harjoittaville.

Äh, piti lisätä vielä linkki, kas tässä: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01025