Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pidätkö omaisesi haudan hoitoa tärkeänä?
24.07.2022 |
Siis sellaisen lähiomaisen joka on kuollut viiden vuoden sisällä? Entä sen jälkeen, jaksatko enää hoitaa tai lopahtaako kiinnostus? Muistatko esim. Omaistasi mieluummin äitien/isäinpäivänä ja syntymäpäivänä kynttilöin kotona?
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähiomaiseni ovat haudattuina kotikaupunkeihinsa tai vanhoihin sukuhautoihin.
En käy niillä koskaan.
En halua itse tulla haudatuksi hautausmaalle. Elämäni ei kuulu ulkopuolisille enkä halua jättää haudasta vaivaa jälkeeni.
Maksan seurakunnalle haudan hoidosta mutta en ole mikään haudanpalvoja.
En pidä tärkeänä. Läheiseni olisi surullinen, jos käyttäisin elämääni hänen hautaansa hoitamalla. Toivoisi ennemmin, että elän ja koen, ja vietän aikaa läheisten elossa olevien kanssa. Ja niin teenkin ja koen kunnioittavani hänen muistoaan paremmin näin. Muistelen kyllä muuten, mutta en haudalla käyden vaan paikoissa, joissa hän nautti elämästään
Maksan seurakunnalle haudanhoitomaksun vuosittan.
Siitä voi päätellä että on se jossain määrin tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en pidä haudoista enkä mielelläni käy esim. äiti haudalla. Syy on se, että minulle äiti ei ole siellä. Hauta edustaa kuolemaa, siellä mietin vaan, että äiti on kuollut. Muualla muistan hänet elävänä.
Kaikki muut ovat kaukana, vain isä lähempänä ja hänellä on muistolaatta, ei hoidettavaa hautaa. Yleensä vien kynttilän tai kukkia siihen muistopaikalle. Äiti myös haluaa sirottelun ja nimilaatan. Varmaan maksaisin seurakunnalle hoidosta jos olisi hautapaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni on haudattu n.1,5km päähän. Kyllä minä siellä silloin tällöin käyn. Kesäisin on kukat, syksyllä kanervia, saatan viedä iltalenkillä kynttilän. En silti mitenkään palvo hautaa. Minusta siellä on rauhoittavaa käydä ja muistella isää. Joka kerta lähtiessä sanon nuku rauhassa isä.
En pidä tärkeänä. Äiti sanoi aikanaan kun sisko sätti etten käy jouluisin haudoille kynttilää viemässä, että tärkeämpää on pitää huoli elävistä, ei kuolleista. Itselleni tuhkaus, en halua mitään lisävaivaa lapsilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko kuolemanjälkeiseen elämään, joten en näe oikein mieltä hautojen hoidossa. Kai ne ovat tavallaan eläviä varten, muisteluun? Mahtimiehet ovat aikoinaan halunneet tulla ikuistetuksi kivipaasiin, jotta jälkipolvet muistaisivat heitä. Monille ajatus siitä, että kuoleman jälkeen maadutaan maaksi, on sietämätön. Minusta ajatus on kaunis, tullaan taas osaksi luonnon suurta ekosysteemiä. Ne kuolleet läheiset voi "nähdä" uusina kukkina, puina, oravina, lintuina jne. Paras tapa muistella läheisiä on suojella ja hoitaa ympäristöämme, ei ostelemalla muovikippoja lisää kuormittamaan jätehuoltoa. Ihminen on laumaeläin ja sovinnaistavat ovat monelle pyhiä, oli niissä mitään logiikkaa tai ei.
Asun yli 2500 kilometrin päässä, pääsen itse käymään haudalla vain kerran vuodessa. Olen tehnyt seurakunnan kanssa haudanhoitosopimuksen, jonka juuri uusi taas 10 vuodeksi. Siinä mielessä siis pidän haudan hoitamista tärkeänä, en hal7ua jättää sitä hylätyksi. Haudassa ovat vanhempani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap se on vaan silmänpalvontaa. Mieluummin vietän aikaa niiden kanssa jotka vielä elävät.
Läheiseni ovat fiksuina halunneet muistolehtoon joten ei ole hautoja hoidettavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun parin kilometrin päässä vanhempieni hautapaikasta, joten käyn siellä ehkä kerran kuukaudessa, mutta en pidä sitä mitenkään pakollisena. Jokainen tehköön tavallaan.
Olen kotipaikkakunnallani jäljellä ainoa, joka pitää huolta lähiomaisten haudoista. Niinpä teen sen
toistaiseksi mielelläni. Muutenkin hautausmaalla on rauhoittavaa kierrellä ja lueskella nimiä kivistä.
En tiedä, pitääkö jälkeeni kukaan huolta minun haudastani, kun perhettä ei ole. Mutta nyt teen eläissäni
osani sukuni hyväksi hoitamalla hautoja.
Vanhoille ihmisille tuntuu olevan tärkeää seurata, keiden hautoja hoidetaan ja keiden ei. Ja varsinkin se on tärkeää, että itse hoidetaan vaikkei jaksaisikaan. Oma äitini ei suostunut siihen, että isäni hauta laitettaisiin seurakunnan hoidettavaksi, kun ihmiset siitä ajattelisivat, ettei välitetä itse hoitaa. Koko kesän bensat yms. kun laskee, niin ei ainakaan halvemmaksi tule kuin seurakunnan palvelun ottaminen.
Hoidan neljää hautaa, pisin matka on n. 30 km. Ostan keväällä haudoille narsissit, sitten vaihdan ne orvokkeihin ja juhannuksena kesäkukkiin. Syksyllä ostan haudoilla callunat ja talvella vien kynttilöitä muutaman kerran, ainakin jouluna ja uutenavuotena sekä itsenäisyyspäivänä pappani haudalle.
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan tuo on kun ei muut pidä.
Miten niin pakko?
Mulle on ainakin yksi lysti kuoltuani, vaikka ei kukaan kävi tuomassa orvokkeja tai kynttilöitä tai itkemässä haudalla. Mitä väliä sillä enää on siinä vaiheessa.
Alue: Aihe vapaa
En pidä tärkeänä. Maksan seurakunnalle haudan hoidosta. En harrasta haudoilla käymistä enkä myöskään muistele kuolleita kuin hyvin harvoin. Minulla on elämä elettävänä.