Köyhällä ja yksinäisellä ei ole mitään toivoa paremmasta elämästä

Kertoisitko vähän, minkälaista elämäsi on.

Jospa opiskelisit, hakisit töitä, verkostoituisit. Yksinäinen päätää itse elämästään ja voi muuttaa elämänsuuntaa rajustikin.

Ainahan työt on menneet suhteilla, siinä mitään tutkimusta tarvita.

No jos ei nyt ihan keskitysleiriin olla jouduttu,tai edes elinkautisvankeutta olla suorittamassa ,niin aina on sentään toivoa paremmasta.

Sitä on niin kauan kuin on elämää ja niin kauan kun oma elämä jatkuu.

Jos luopuu toivosta, niin silloinhan samalla luopuu käytännössä itse omasta elämästään TYHJÄN takia.

Se on kuin laskisi itse oman elämänsä purresta purjeet alas ja kävisi vain veneen pohjalle nukkumaan. 

Elämä on tosiaan kovaa, ja sitten kuolee. Ja sitten päällesi heitetään multaa, ja madot syövät sinut.

Voit vain olla onnellinen, että asiat menevät tässä järjestyksessä.