Muutin vuokrataloon ja hämmennyin miten törkeä "minäminä"-asenne kaikilla on ja miten sääntöjä rikotaan törkeästi Rapussa säilötään tavaraa, hississä poltetaan
Parvekeilla roikotetaan mattoja, pyykkiä pestään keskellä yötä, rapussa juostaan ja huudetaan..
Asuin lapsuuteni vanhempieni kanssa ok-talossa, sitten yksityiseltä vuokratussa rivarikämpässä yksin ja lopulta ok-talossa exäni kanssa. Kaupungin vuokra-asunnon olivat minulle uusi juttu.
Kommentit (7)
Ihan sama homma meillä, vaikka suurin osa on omistusasuntoja, eikä edes ihan halpoja.
Olen asunut yli 40 vuotta kaupungin vuokra-asunnossa ja nuo sinun mainitsemasi ongelmat eivät ole mitään ongelmia.
Tule tänne meidän taloon, niin sitten tiedät kuinka sekopäistä porukka voi olla.
Mä oon asunut viidessä eri taloyhtiössä, eikä missään ole ollut suurempia ongelmia. Varmaan hyvä tuuri käynyt. Suurin meluongelmakin on ollut joku postimiehelle haukkuva koira.
Ne on "upeita" paikkoja. Esim 90-luvun alussa hississä oli aina, kusta, paskaa tai oksennusta tai kaikkia. Ulko-ovessa oli luodinreiät vähän väliä. Joku hakkasi aina välillä ovia. Huumeet liikkui, joku aina mölisi. Yksi heitti täyden pesukoneen rappukäytävään. Sen naisen miesystävä tappoi tämän naisen ja tuli poliisin nauhat asunnon oven eteen. Oli vielä juuri remontoitu, energiansäästö kerrostalo eli talvella oli 15 astetta sisällä. Ja kaksion vuokra oli 2200 mk/kk, mikä ei ollut siihen aikaan, siinä pikkupaikkakunnalla halpa vuokra.
Mattoja roikotetaan ja pyykkiä pestään - kannattaa olla kiitollinen, että naapurisi edes siivoavat.
Meidän talossamme asuu kaksi naapuria, toisen nimi Haisuli ja toisen Kuolema, molemmat viittavat heidän asuntojensa ominaisaromiin. Lisäksi on tietysti myös Korsteeni.
Ala sinäkin vaan paukuttaa imuria kahdelta yöllä.