Kerro, mitä kaikkea teit hiuksillesi teininä?

Ensin oli mini vogue-permis ja violetti Melody-hiusväri. Myöhemmin ns. pyramidi-permis ja sysimustat hiukset. Sitten piti leikata Dingo-tukka ja värjätä se kahdella värillä. Jossain vaiheessa oli Henna-mönjät päässä ja porkkana-look. Dynastian aikaan oli iso, mahtava ja pöyhitty, otsatukalla tietysti, miljoonan dollarin pöheikkö. Oojaa, kaikkea, paitsi kaljua, on kokeiltu 😂

Hiusten värjäily tummasta vaaleaan ja vaaleasta tummaan värinpoistoineen. Hiukset oli kuin hamppua, mutta silti halusin, että hiuksia lyhennetään aina mahdollisimman vähän. Itse huonosti leikattu otsatukka ja muutenkin huonosti soveltuva malli. Väärin hoidettu luonnonkihara hius oli aina homssuisen näköinen, joten keksin ruveta käyttämään suoristusrautaa joka päivä. Eli siis hirveältä näytti ja hiukset tosi huonossa kunnossa.

Nykyään harmittaa tuo värjäily ja suoristaminen, oma luonnollinen hius on yllättävän nätti edelleen!

Kuparinsävyisiä luonnonkiharoitani värjäilin kotona milloin milläkin sävyllä. Kerran pidin tahallani väriä päässäni pari tuntia enemmän kuin ohjeessa sanottiin, ja tuli erittäin mielenkiintoinen metallinen vihertävä väri, mutta eipä ainakaan ollut enää punainen.

Leikkasin pehvaan asti ulottuvat hiukseni lyhyiksi keittiönsaksilla.

Vierailija kirjoitti:

Leikkasin pehvaan asti ulottuvat hiukseni lyhyiksi keittiönsaksilla.

Sama. Ja tuosta jäi tapa kyniä pikkusaksilla. Näytän vähän häiriintyneeltä ainakin tukan puolesta, mutta ei haittaa.

Kampasin.

En tehny mitää, olin kiltti tyttö :( aloin kokeilemaan vasta 23-vuotiaana, eron myötä. Huonompaan suuntaan tietysti, toisaalta hiukset on vain hiuksia. Alunperin pyllyyn asti oleva luonnonvaalea hius, leikkasin ite polkan, puhkiblondasin ja viimein vedin siilin.

Pesin, harjasin ja laitoin ponnarille, niinkuin vieläkin. Minivogue kerran, oli ihan kiva. Suurin moka hiuksien kanssa on ollut se, että leikkautin pitkät hiukset hetken mieliharmista lyhyeksi, enää eivät kasva läheskään samaan pituuteen. Muuten olen säätänyt paljonkin, mutta hiukset ovat saaneet pääsääntöisesti olla rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Ensin oli mini vogue-permis ja violetti Melody-hiusväri. Myöhemmin ns. pyramidi-permis ja sysimustat hiukset. Sitten piti leikata Dingo-tukka ja värjätä se kahdella värillä. Jossain vaiheessa oli Henna-mönjät päässä ja porkkana-look. Dynastian aikaan oli iso, mahtava ja pöyhitty, otsatukalla tietysti, miljoonan dollarin pöheikkö. Oojaa, kaikkea, paitsi kaljua, on kokeiltu 😂

Mitä vanhempasi sanoivat?

Värjäsin kotona tai oikeastaan laitoin äitini värjäämään minulta hiukset jatkuvasti tummanruskeilla kevytväreillä ja lopulta hiukset olikin melkein mustat. Tulipa kokeiltua ja sen jälkeen en aikuisuudessa sitten enää halunnutkaan yhtään tummempia hiuksia vaan vaalennusta vain nykyään

Vierailija kirjoitti:

En tehny mitää, olin kiltti tyttö :( aloin kokeilemaan vasta 23-vuotiaana, eron myötä. Huonompaan suuntaan tietysti, toisaalta hiukset on vain hiuksia. Alunperin pyllyyn asti oleva luonnonvaalea hius, leikkasin ite polkan, puhkiblondasin ja viimein vedin siilin.

Ai kauhea.

Ota tuolin kahvoista kiinni, eri vaiheita tässä kuvailtu. Permanentit, puolet hiuksista musta ja puolet vaalea, polkkahiukset, värjäyksiä, kaljuksi, irokeesin tapainen, kouvolatukkaa muistuttava takaisinkasvatustyyli vaaleana. Parikymppisenä Henna eli punaiset, ruskea ja vaalea. Kerran otsahiukset lipsahti liian lyhyeksi ja piti laitatuttaa lisäkkeet, kampaaja teki ikävät jäljet päänahkaan ja ne olivat jonkun liiman päässä killumassa. Sitten sen jälkeen ei käsittelyjä, leikkasi itse ja luonnollinen.

Permis joka oli  näytti pieniltä laineilta toivomieni isojen kiharoiden asemasta, olin pettynyt mutten kehdannut sanoa mitään. Koetin kohentaa  tilannetta lyömällä päähäni kotona  tummanruskean värin, josta tuli pikimusta. Näytin noidalta!

Rastat jotka kaveri teki huovutusneulalla ja pesin niitä mäntysuovalla, tukka katkeili ja näytti järkyttävältä. Katselin sitä vuoden ja leikkasin itse keskellä yötä rastat pois, näytin syöpäpotilaalta!  Äitini maksoi kampaajan joka ei voinut tehdä muuta kuin vetää parin millin siilin. Oli tosi kiva aloittaa lukio huivi päässä. 

Luin myöhemmin ettei rastoja missään nimessä saa tehdä huovutusneulalla ja samoin mäntysuovalla peseminen on väärä uskomus, se ei hoida rastoja vaan tuhoaa ne.

No hiusvärin myrkyistä ei puhuttu mitään eikä mitään ikäsuosituksia ollut kun mä aloitin värikokeilut 12vuotiaana. Tuli testattua kirkkaanpunainen, sinimusta, kuparinpunainen.. en tehnyt mitään värinpoistoja vaan mätkin aina uuden värin päälle joten tulos ei useinkaan ollut mitä piti :D

Sitten halusin pikkuletit, mulla on tosi ohuet hiukset ja näytti järkyttävältä kun päänahka paistoi, lisäksi ne kiristi. Pikkulettien jälkeen halusin permiksen ja kaveri teki sen mulle kotona, aine oli jotenkin liian vahvaa tai ehkä liian pitkään päässä ja mun päänahka paloi .(