Lue keskustelun säännöt.
Opintojen keskeytys ja epävarmuus
21.07.2022 |
Olen tyhmä. Todella tyhmä. Mutta välitän läheisistäni.
Hain yhteishaussa useammalle eri AMK alalle, koska en tuntenut vetoa oikein minnekään. Olen jo 19, mutta asun edelleen kotona. Kiire lähteä ja pakko korkeakouluun, syystä tai toisesta. Kun näin tulleeni valituksi, vastaanotin paikan heti. Tradenomi, liiketalous. Opinnot alkavat nyt syksyllä.
Vanhempani olivat iloisia puolestani kun kerroin heille tästä. En itse kuitenkaan tuntenut oikein mitään. Pari päivää sitten vatsassani kouraisi. Siitä lähtien olen tuntenut oloni suorastaan kamalaksi. On niin paha olla, enkä ole varma syystä. Heräsin viime yönä kolmelta hikoiluun ja sydämen lyöntiin. Olen itkuinen.
Olisin voinut jättää paikan vastaanottamatta ja muuttaa omaan kämppään kotikaupungissa. Hakea opiskelemaan perustutkintoa tai mennä töihin. Mutta jostain syystä kiire päästä korkeakouluun. Vaikka ei sillä nimellä ole mitään merkitystä, jos ei kiinnosta. Rakastan äitiäni aivan kamalasti, enkä halua hänen pettyvän, joten en voi nyt vain yhtäkkiä vaihtaa mieltäni. Pakko nyt ensikertalaisuuden menetettyä käydä kahlaamassa ainakin perusopinnot läpi.
Nyt vuorossa kysymykseni: onko opintojen keskeytys ensimmäisen vuoden jälkeen kuinka vaikeaa/helppoa? Ja jos löytyy kohtalontovereita, tulkaa ihmeessä kirjoittelemaan tänne. Ei siinä mitään.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa houkuttelevalta, tuo töissä käyminen ja itsestään huolehtiminen. Vaatimaton elämä ei ollenkaan haittaisi. Ja ei ole ketään, jolle tästä puhua. Välit kavereihin katkesi lukion päätyttyä. Toki ammattikorkeassa on opintopsykologi, jolle puhua opintoihin liittyvistä asioista, mutta silloin on jo opiskelemassa.
Sinähän voit, jos haluat ja huomaat jaksavasi, myös opintojen ohessa käydä töissä. Kunhan tosiaan, et ahnehdi työvuoroissa etkä opiskeluissa. Onhan siinä ihan eri klangi, kun voi käyttää omia rahojaan kuin että olisi täysin riippuvainen esim. opintotuesta -lainoineen. Mutta - tasapaino on avainsana.
Olisko sulla edessä muuttokin? Sain jotenkin sellaisen käsityksen... Siinäkin iso asia ja muutos. Ja siihen omaan elämään suuntautumista. Vastuullisuutta. Pikkuhiljaa, ei sun tarvitse handlata kaikkia asioita kerralla. Apua saat, kun sitä pyydät ja otat vastaan. Jokainen päivä opettaa. Ja aina voi soittaa kotiin ja kysyä jeesausta. Tai mennä käymään, likapyykkikassin kera.
Ja mitä jos kirjoittaisit ajatuksiasi ylös, pitäisit vaikka "opiskelemaanko - vai mitä ihmettä mä teen??!" - ajatuskirjaa. Mikäli ei ole ketään kenelle purkautua. Se, että suoltaa omat ajatukset ja epävarmuudet esiin antaa myös sulle kykyä jäsennellä, mitä tahdot sekä antaa sulle myös perspektiiviä.
Ja muistapa myös se, että - sä et ole ainoa, jota nyt jännittää pirusti. Ja joka ajattelee aivan samoin. Hyvin tuli mieleen omat ihan samanlaiset ajatukset silloin aikanaan, kauan kauan kauan aikaa sitten... Mutkiakin matkan varrelle tuli mutta yhtä kaikki, elämä kantaa. Sinuakin. Oon ihan sata varma siitä, että tapahtui mitä tahansa, niin sä pärjäät kyllä. Ja opit hurjasti uusia asioita. Varsinkin itsestäsi. Jännityshepuloinnista huolimatta nauti nuoruudestasi ja elämästäsi. Ja vaikka äitis hössöttää ja ehkä huokaillen huolehtii, niin hän on vain äitis, jota jännittää kans mutta joka rakastaa ja toivoo sulle vain parasta.
<3
Joo, muutto kuuluu tähän pakettiin, sillä matkaa kotoa kampukselle vajaat 80 km. En omista autoa ja koska opiskelu on päivätoteutuksena, bussilla kulkeminen kävisi vaikeaksi. Yhteydet kotikaupungista heikot.
Ajatuskirjan aloittamista en ole tullut edes ajatelleeksi. Kirjoitin nuorempana päiväkirjaa, mutta lopetin aika nopeasti. Kai sitäkin voisi kokeilla, jos helpottaisi oloa. Meinaa koko ajan itkettää.
Kiitos ihan hirveästi viestistä. Toivon todella, että tästäkin selvitään tavalla tai toisella. Tällä hetkellä tuntuu kamalalta, mutta jos se olo paranisi joku päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun opiskelin tradenomiksi kymmenisen vuotta sitten lähes puolet vuosikurssilaisista vaihtoi koulua ja alaa tai meni töihin. Moni haki lukemaan liiketaloutta vaiheessa jossa tulevaisuudensuunnitelmat ja kiinnostuksen kohteet eivät olleet ihan vielä selkiytyneet. Jos nuorena henkilönä keskeytät opintosi saatat joutua ensin juttelemaan opon kanssa, ennen kuin voit jättää lopettamisilmoituksen. Käytäntö voi toki vaihdella ammattikorkeakouluittain. Ja muista että voit hakea ammattikouluun ja opiskella siellä vaikka olisitkin kirjoilla amk:ssa. Yhden paikan sääntö ei koske toista astetta.
Kiitos kun kerroit tuosta todistamastasi ilmiöstä, jollakin tapaa helpottavaa kuulla. Opon kanssa juttelu saattaisi olla ihan hyvästä, pitää sitten katsoa miten käy. Ammattikoulua en varmaan jaksaisi samaan aikaan ammattikorkean kanssa, mutta voisihan sitä samalla hakea paikkaa ja siirtyä sinne, jos pääsisi lopiskelemaan jotain kiinnostavampaa alaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun opiskelin tradenomiksi kymmenisen vuotta sitten lähes puolet vuosikurssilaisista vaihtoi koulua ja alaa tai meni töihin. Moni haki lukemaan liiketaloutta vaiheessa jossa tulevaisuudensuunnitelmat ja kiinnostuksen kohteet eivät olleet ihan vielä selkiytyneet. Jos nuorena henkilönä keskeytät opintosi saatat joutua ensin juttelemaan opon kanssa, ennen kuin voit jättää lopettamisilmoituksen. Käytäntö voi toki vaihdella ammattikorkeakouluittain. Ja muista että voit hakea ammattikouluun ja opiskella siellä vaikka olisitkin kirjoilla amk:ssa. Yhden paikan sääntö ei koske toista astetta.
Kiitos kun kerroit tuosta todistamastasi ilmiöstä, jollakin tapaa helpottavaa kuulla. Opon kanssa juttelu saattaisi olla ihan hyvästä, pitää sitten katsoa miten käy. Ammattikoulua en varmaan jaksaisi samaan aikaan ammattikorkean kanssa, mutta voisihan sitä samalla hakea paikkaa ja siirtyä sinne, jos pääsisi lopiskelemaan jotain kiinnostavampaa alaa.
Liiketalous (tai itseasiassa mikään muukaan ala) ei ole helppo rasti, jos kiinnostus ja motivaatio on tasoa hain summamutikassa mihin vaan. Taloushallinto, lakiopinnot, markkinoinnin perusteet, kielet, viestintä yms. vaativat tiettyä intoa, että jaksaa pakertaa ne läpi hyväksytysti. Mutta toisaalta saatat koulun alettua huomata että täähän onkin mun juttu sittenkin. Ja jos ei ole niin uutta hakua kehiin ensi keväänä. Uskon että tiedät vuoden kuluttua huomattavasti paremmin että mihin suuntaan haluat oikeasti mennä.
Eikös tuo ensikertalaisuus mene vasta kun saa jonkin tutkinnon kasaan? Vai muistanko väärin? 19 on vielä nuori. Itse 28 ja vasta yliopistoon pääsin. Ja jännittää itseäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun opiskelin tradenomiksi kymmenisen vuotta sitten lähes puolet vuosikurssilaisista vaihtoi koulua ja alaa tai meni töihin. Moni haki lukemaan liiketaloutta vaiheessa jossa tulevaisuudensuunnitelmat ja kiinnostuksen kohteet eivät olleet ihan vielä selkiytyneet. Jos nuorena henkilönä keskeytät opintosi saatat joutua ensin juttelemaan opon kanssa, ennen kuin voit jättää lopettamisilmoituksen. Käytäntö voi toki vaihdella ammattikorkeakouluittain. Ja muista että voit hakea ammattikouluun ja opiskella siellä vaikka olisitkin kirjoilla amk:ssa. Yhden paikan sääntö ei koske toista astetta.
Kiitos kun kerroit tuosta todistamastasi ilmiöstä, jollakin tapaa helpottavaa kuulla. Opon kanssa juttelu saattaisi olla ihan hyvästä, pitää sitten katsoa miten käy. Ammattikoulua en varmaan jaksaisi samaan aikaan ammattikorkean kanssa, mutta voisihan sitä samalla hakea paikkaa ja siirtyä sinne, jos pääsisi lopiskelemaan jotain kiinnostavampaa alaa.
Liiketalous (tai itseasiassa mikään muukaan ala) ei ole helppo rasti, jos kiinnostus ja motivaatio on tasoa hain summamutikassa mihin vaan. Taloushallinto, lakiopinnot, markkinoinnin perusteet, kielet, viestintä yms. vaativat tiettyä intoa, että jaksaa pakertaa ne läpi hyväksytysti. Mutta toisaalta saatat koulun alettua huomata että täähän onkin mun juttu sittenkin. Ja jos ei ole niin uutta hakua kehiin ensi keväänä. Uskon että tiedät vuoden kuluttua huomattavasti paremmin että mihin suuntaan haluat oikeasti mennä.
Olisihan se hienoa, jos noihin opintoihin syttyisi jonkinlainen innostus. Ei tarvitsisi katua yhtä paljon tai miettiä, minne muualle menisi. No toivotaan tuota, että olen ensi vuonna paremmassa paikassa ja tiedän, miten haluan jatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös tuo ensikertalaisuus mene vasta kun saa jonkin tutkinnon kasaan? Vai muistanko väärin? 19 on vielä nuori. Itse 28 ja vasta yliopistoon pääsin. Ja jännittää itseäkin.
Ensikertalaisuus menee kun ottaa paikan vastaan kolmannen asteen koulussa, ei väliä vaikkei opiskelisi päivääkään.
Vierailija kirjoitti:
Eikös tuo ensikertalaisuus mene vasta kun saa jonkin tutkinnon kasaan? Vai muistanko väärin? 19 on vielä nuori. Itse 28 ja vasta yliopistoon pääsin. Ja jännittää itseäkin.
Onnittelut paikasta, toivottavasti opinnot sujuvat hyvin. Ja ensikertalaisuuden tietääkseni menettää kun vastaanottaa ensimmäisen korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin sinä, ilmoittaisin, etten aloita tradenomiopintoja syksyllä. Toivottavasti et ole vielä allekirjoittanut vuokrasopimusta siltä paikkakunnalta. Jos olet, voit irtisanoa sen. Ennen muuttoa sopimussakko lienee pienempi(??) Tarkista asia. Voit asua kotona kunnes saat tehtyä vähän töitä, mihin ei edellytetä koulutusta, esim. kassa/tarjoilija/hyllyttäjä/keräilijä.. perehdytys on työpaikalla, usein keikkoja. Kun kasassa on tarpeeksi säästöjä voit muuttaa vuokralle omaan asuntoon paikkakunnallesi jos haluat. Kannattaa tutustua myös aikuiskoulutusmahdollisuuksiin (perustutkinnot) alueellasi, niihin pääsee yleensä mukaan oman tilanteen mukaan eikä tarvitse odottaa seuraavaan yhteishakuun.
Vierailija kirjoitti:
Kun opiskelin tradenomiksi kymmenisen vuotta sitten lähes puolet vuosikurssilaisista vaihtoi koulua ja alaa tai meni töihin. Moni haki lukemaan liiketaloutta vaiheessa jossa tulevaisuudensuunnitelmat ja kiinnostuksen kohteet eivät olleet ihan vielä selkiytyneet. Jos nuorena henkilönä keskeytät opintosi saatat joutua ensin juttelemaan opon kanssa, ennen kuin voit jättää lopettamisilmoituksen. Käytäntö voi toki vaihdella ammattikorkeakouluittain. Ja muista että voit hakea ammattikouluun ja opiskella siellä vaikka olisitkin kirjoilla amk:ssa. Yhden paikan sääntö ei koske toista astetta.
Mitä ihmettä. Eihän koulu voi estää ketään lopettamasta vaikka ei kävisikään missään juttelemassa. Kuitenkin täysi-ikäisistä on kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin sinä, ilmoittaisin, etten aloita tradenomiopintoja syksyllä. Toivottavasti et ole vielä allekirjoittanut vuokrasopimusta siltä paikkakunnalta. Jos olet, voit irtisanoa sen. Ennen muuttoa sopimussakko lienee pienempi(??) Tarkista asia. Voit asua kotona kunnes saat tehtyä vähän töitä, mihin ei edellytetä koulutusta, esim. kassa/tarjoilija/hyllyttäjä/keräilijä.. perehdytys on työpaikalla, usein keikkoja. Kun kasassa on tarpeeksi säästöjä voit muuttaa vuokralle omaan asuntoon paikkakunnallesi jos haluat. Kannattaa tutustua myös aikuiskoulutusmahdollisuuksiin (perustutkinnot) alueellasi, niihin pääsee yleensä mukaan oman tilanteen mukaan eikä tarvitse odottaa seuraavaan yhteishakuun.
En ole tehnyt vuokrasopimusta, mutta lähettänyt monia hakemuksia. Tekisi oikeasti mieli edetä juuri näin, tehdä töitä kotipaikkakunnalla ja antaa korkeakoulun olla. En omaa mitään suuria haaveita, haluaisin vaan elää rauhassa. Olen jotenkin nyt ihan ristissä sen kanssa, että käynkö kituuttamassa perusopintoja läpi vai jätänkö homman ennen kuin se on edes alkanut. Ei ole hirveästi aikaa enää päättää. Pitäisi laittaa koulullekin varmaan ilmoitus.
Käyn huomenna äidin kanssa kävelyllä. En oikeasti haluaisi tai tiedä pystynkö puhua asiasta hänelle aiemmin mainituista syistä (suurin osa omassa päässä), mutta saatan purskahtaa ei-niin-kauniiseen itkuun. Kyllä sitä vielä 19-vuotiaana niin saa tehdä nolostelematta.. kai.
Jätän ketjun seuraamisen tähän. Kiitos kaikille vastauksista ja neuvoista. Pelottaa edelleen, enkä tiedä mitä huomenna teen. Pitää jotenkin yrittää muistaa että mitään ei ole pakko tehdä, jos ei oikeasti halua tai kykene.
Onko muuten mahdollista anoa lykkäystä? Että ottais opiskelupaikan vastaan mutta aloittaisikin vuoden päästä? Ja sen väli-/mietintävuoden aikana tekisi töitä tms. , ottaisi hiukan etäisyyttä opiskeluasioista ja jos vuoden päästä huomaakin, että voishan tämä ollakin mun juttu - ja aloittaisi sitten opinnot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös tuo ensikertalaisuus mene vasta kun saa jonkin tutkinnon kasaan? Vai muistanko väärin? 19 on vielä nuori. Itse 28 ja vasta yliopistoon pääsin. Ja jännittää itseäkin.
Ensikertalaisuus menee kun ottaa paikan vastaan kolmannen asteen koulussa, ei väliä vaikkei opiskelisi päivääkään.
No onpas tyhmää :/
Kun opiskelin tradenomiksi kymmenisen vuotta sitten lähes puolet vuosikurssilaisista vaihtoi koulua ja alaa tai meni töihin. Moni haki lukemaan liiketaloutta vaiheessa jossa tulevaisuudensuunnitelmat ja kiinnostuksen kohteet eivät olleet ihan vielä selkiytyneet. Jos nuorena henkilönä keskeytät opintosi saatat joutua ensin juttelemaan opon kanssa, ennen kuin voit jättää lopettamisilmoituksen. Käytäntö voi toki vaihdella ammattikorkeakouluittain. Ja muista että voit hakea ammattikouluun ja opiskella siellä vaikka olisitkin kirjoilla amk:ssa. Yhden paikan sääntö ei koske toista astetta.