Olen katkera entiselle puolisolle

Unohda koko ihminen. Omalla kohdalla ei mitään pahoinpitelyä ollut. Muuten vain huonoa kohtelua. Erosin ja olen keskittynyt uuteen elämääni. Joskus toki tulee harmitus kohtauksia, etten aikaisemmin eronnut, mutta voin vain syyttää itseäni.

Katkeruus ei hyödytä mitään, syö vaan sinua sisältäpäin. Kaikkein parasta olisi se että, pidät itsestäsi huolta ja menet elämässäsi eteenpäin.

Sama tarina, mutta nyt ex on raitistunut, 10 v eron jälkeen.

On kuulemma hienoa nyt elää ilman viinaa, mutta mitään ei kadu.

Kyllä, olen katkera minäkin. En jaksa iloita hänen raitistumisestaan.

Olisit pätännyt sitä turpaan tai pistänyt lusikat jakoon silloin, kun sen aika oli. Turha mussuttaa katkeruuttaan nyt.

Traumatisoitunut ihminen ei pysty lähtemään, koska trauma muuttaa aivojen kemioita ja sitoo paikoilleen. Älä syytä itseäsi. Toimit niin kuin hän oli suunnitellut sinulle tehtävän. Kemiallinen vankila on aivan yhtä konkreettinen kuin fyysinenkin. Silloin kun pahantekijä saa valjastettua uhrin mielen omaksi avukseen niin mahdollisuudet on vähäiset selvitä. Mutta sinä pääsit pakoon, hän ei pääse pakoon itseään eikä alkoholia. Jokainen päivä on kärsimystä alkoholistille.

Elämän jatkaminen on trauman jälkeen vaikeaa ja tunteesi on normaaleja. Olet kohdannut suurta vääryyttä ja on tervettäkin tuntea kaikki me tunteet mitä se tuo. Mutta sinun syysi se ei ollut ettet tiennyt sitä mitä tiedät nyt. Ei sitä voi tietää ennen kuin on sen elänyt.

Vihaa katkeruutta ei tuntis ollenkaan. Sinun oma elämäsi kärsii

Sillä kaikella energialla joka sulla menee nyt katkeruuteen, voisit keskittyä oman elämäsi rakentamiseen. Unohda koko tyyppi. Sulla on vielä kaikki kortit kädessä, koska väistit luodin.

Olisi vaihtoehto. Esim. käsittelee asioita ja joku päivä päästää irti. Ja ei lähetä pahaa, koska se jää usein omaan energiakenttään pyörimään tai vaikka ystävän, jos on negatiivisena. Karma on olemassa ja tiedostaminen, vaikka alkoholi oli vaikuttava tekijä. Ihmiset työstävät sitten karmaa eri tavoin. Universumissa on tekorekisteri. 

Okei ja se tekee sinun elämästä parempaa miten?

Oikein mukavaa loppuelämää sinulle tuon katkeruuden kitkerän hötön kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Traumatisoitunut ihminen ei pysty lähtemään, koska trauma muuttaa aivojen kemioita ja sitoo paikoilleen. Älä syytä itseäsi. Toimit niin kuin hän oli suunnitellut sinulle tehtävän. Kemiallinen vankila on aivan yhtä konkreettinen kuin fyysinenkin. Silloin kun pahantekijä saa valjastettua uhrin mielen omaksi avukseen niin mahdollisuudet on vähäiset selvitä. Mutta sinä pääsit pakoon, hän ei pääse pakoon itseään eikä alkoholia. Jokainen päivä on kärsimystä alkoholistille.

Elämän jatkaminen on trauman jälkeen vaikeaa ja tunteesi on normaaleja. Olet kohdannut suurta vääryyttä ja on tervettäkin tuntea kaikki me tunteet mitä se tuo. Mutta sinun syysi se ei ollut ettet tiennyt sitä mitä tiedät nyt. Ei sitä voi tietää ennen kuin on sen elänyt.

Lässyn lässyn

Mä olen onnellinen että mun henkistä ja fyysistä väkivaltaa käyttänyt exä kuoli. Ihan oikein sille.

Mä olen ollut väkivaltaisessa suhteessa, mutta en ole miehelle katkera. Ihan vapaasta tahdosta minä siinä suhteessa olin, olisin voinut lopettaa suhteen mikä päivä tahansa. Itseäni kyllä ihmettelen, että mikäköhän mielenhäiriö mulla oli, kun sitä siedin?

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ollut väkivaltaisessa suhteessa, mutta en ole miehelle katkera. Ihan vapaasta tahdosta minä siinä suhteessa olin, olisin voinut lopettaa suhteen mikä päivä tahansa. Itseäni kyllä ihmettelen, että mikäköhän mielenhäiriö mulla oli, kun sitä siedin?

Omaa taustaani valaisee ainakin lapsuudenkodista saatu malli. Nuoruuteni eka suhde oli väkivaltainen. Äitini löi meitä lapsia. Ja silloisen mieheni isä löi vaimoaan, sekä lapsiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Traumatisoitunut ihminen ei pysty lähtemään, koska trauma muuttaa aivojen kemioita ja sitoo paikoilleen. Älä syytä itseäsi. Toimit niin kuin hän oli suunnitellut sinulle tehtävän. Kemiallinen vankila on aivan yhtä konkreettinen kuin fyysinenkin. Silloin kun pahantekijä saa valjastettua uhrin mielen omaksi avukseen niin mahdollisuudet on vähäiset selvitä. Mutta sinä pääsit pakoon, hän ei pääse pakoon itseään eikä alkoholia. Jokainen päivä on kärsimystä alkoholistille.

Elämän jatkaminen on trauman jälkeen vaikeaa ja tunteesi on normaaleja. Olet kohdannut suurta vääryyttä ja on tervettäkin tuntea kaikki me tunteet mitä se tuo. Mutta sinun syysi se ei ollut ettet tiennyt sitä mitä tiedät nyt. Ei sitä voi tietää ennen kuin on sen elänyt.

Lässyn lässyn

Ei ole lässyn lässyn vaan ihan neurologiaa.  Aihepiiristä on paljon tutkimuksia ja maailma täynnä tietoa. Sen kun ottaa selvää. 

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ollut väkivaltaisessa suhteessa, mutta en ole miehelle katkera. Ihan vapaasta tahdosta minä siinä suhteessa olin, olisin voinut lopettaa suhteen mikä päivä tahansa. Itseäni kyllä ihmettelen, että mikäköhän mielenhäiriö mulla oli, kun sitä siedin?

Hormonaalinen koukku. 

Vierailija kirjoitti:

Traumatisoitunut ihminen ei pysty lähtemään, koska trauma muuttaa aivojen kemioita ja sitoo paikoilleen. Älä syytä itseäsi. Toimit niin kuin hän oli suunnitellut sinulle tehtävän. Kemiallinen vankila on aivan yhtä konkreettinen kuin fyysinenkin. Silloin kun pahantekijä saa valjastettua uhrin mielen omaksi avukseen niin mahdollisuudet on vähäiset selvitä. Mutta sinä pääsit pakoon, hän ei pääse pakoon itseään eikä alkoholia. Jokainen päivä on kärsimystä alkoholistille.

Elämän jatkaminen on trauman jälkeen vaikeaa ja tunteesi on normaaleja. Olet kohdannut suurta vääryyttä ja on tervettäkin tuntea kaikki me tunteet mitä se tuo. Mutta sinun syysi se ei ollut ettet tiennyt sitä mitä tiedät nyt. Ei sitä voi tietää ennen kuin on sen elänyt.

Kiitos Vitonen.

-ohis