Mitä kumppanina voi tehdä toisen haluttomuudelle?
Meillä tilanteena on se, että olemme olleet parisuhteessa nyt kolmisen vuotta. Viimeisen puolentoista vuoden ajan seksi on kiinnostanut miestä koko ajan vähemmän. Meillä sitä on tällä hetkellä n. kerran tai pari kuukaudessa, ja aloitteita mies ei ole itse tehnyt varmaan pariin vuoteen. Tällä hetkellä hän hermostuu kaikista minun aloitteistani tai edes vihjailusta seksiin liittyen, mutta vika ei kuulemma ole minussa. Hänen ei vaan tee mieli.
Miehen itsensä mukaan syynä on stressi, ja stressaavia asioita hän ei oikein tarkemmin osaa määritellä. Kuulemma kaikki stressaa maailmantilanteesta alkaen. Naiivina toivoin, että nyt rennolla kesälomalla meillä aktivoituisi elämä myös peiton alla, mutta kolmen lomaviikon jälkeen voin todeta, että mitään ei ole tapahtunut. Yritän tukea, kuunnella ja auttaa kaikin mahdollisin tavoin, mutta millään ei tunnu olevan vaikutusta.
Miehen haluttomuus alkaa ottaa pahasti oman itsetunnon päälle. Koko ajan on sellainen olo, että teen jotain huonosti, kun toista ei lainkaan kiinnosta läheisyys. Urheilusta ja itseni laittamisesta on tullut lähes pakkomielle, ja silti tunnen oloni rumaksi. Kun meillä on seksiä, olen se aktiivisempi osapuoli ja keskityn 100 % miehen tyydyttämiseen. Jossain takaraivossa on ajatus, että jos vain olisin puolisona parempi, mies ei olisi niin haluton. Ja tietysti huoli on suuri myös kumppanin terveydestä, koska jos syynä oikeasti on stressi ja paha olo, ajattelen ettei se voi hyväksi olla hänellekään.
Onko kukaan saanut puolisoaan kiinnostuneeksi seksistä uudelleen, vai johtavatko tällaiset tilanteet vääjäämättä eroon? Mitä puolisona voi vielä tilanteelle tehdä? Toista ihmistä ei voi oikein muuttaakaan eikä mies ole innostunut esimerkiksi terapiasta.
Kommentit (98)
Kuulostaa ihan minun ex- mieheltä. Voi olla että hän on A- seksuaali, eli seksi ei vaan kiinnosta. Aluksi seksiä on paljon tai ainakin keskiverrosti kun jaksaa miellyttää toista suhteen alussa, mutta sitten kun suhde etenee eikä tarvitse enää miellyttää niin seksi loppuu. Ei siihen muu auta kuin ero ja uuden kumppanin löytäminen jonka kanssa halut kohtaa. Koin niin valtavasti häpeää siitä, etten riitä, olen ruma eikä kukaan voi haluta minua, ennen kuin tapasin nykyisen kumppanini, hänen kanssaan seksielämäni kääntyi päälaelleen. Seksiä on tasaiseen tahtiin, enkä tule torjutuksi koko ajan, tämä on kohottanut paljon itsetuntoani joka oli edellisessä suhteessa täysin pohjamudissa. Muuta vinkkiä en osaa antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies itse ei koe haluttomuuttaan ongelmana, ei hän tule sille mitään tekemään.
Eihän se sille haluttomammalle olekaan mikään ongelma, hänhän saa aina kun haluaa. Sille halukkaammalle se on ongelma kun elää puutteessa.
Se haluton ei välttämättä halua koskaan ja harrastaa seksiä vain koska kokee sen pakoksi, vaikka harvoin.
Jotkut haluttomat haluaisivat haluta. Silloin sille ehkä voi tehdä jotain.
Kuulostaa tutulta. Minäkin tein kaikkeni, pidin itseni kunnossa ym. Terapiaakin ehdotin. Siippa kertoi kyllä rakastavansa jne. ja vetosi stressiin. Erosin kun en kestänyt enää eikä seksiä ollut kertaakaan 2 vuoteen. En pettänyt vaikka mahdollusuuksia oli paljon. Eroprosessissa paljastui että mies oli pettynyt luonteeseeni, olisi toivonut ns. perinteistä naista. Kai oli kuvitellut että lapsemme synnyttyä olisin ottanut tällaisen kodin hengetär-roolin. Typerää sinänsä sillä hän olisi voinut päätellä lapsuudenkodistani ja meidän alkuajoista jo (sekä olin kertonut asian selvästi!!) että olen tasa-arvoisesta perheestä ja haluan tasa-arvoisen suhteen (=en halua ns. perinteistä työnjakoa joka on naiselle epäreilu ja työläämpi). Seksi loppui kun tulin raskaaksi.
En tiedä mitkä juurisyyt miehelläsi on käytökseensä ap, mutta tiedän että torjutuksi tuleminen satuttaa. Pariterapia olisi yksi vaihtoehto. Ero lienee edessä sillä ei yksinäistä elämää voi elää pitkään parisuhteessa rikkomatta itseään.
Eroa hyvä ihminen. Moni mies hakee kulissia ja siihen kuuluu väkinäinen parisuhde. Älä tapa itseäsi tuossa suhteessa.
Jotkut ei vaan halua seksiä, tai haluavat hyvin harvoin. Saattavat toki harrastaa sitä useamminkin koska kokevat että sitä pitää harrastaa. Itse en enää jaksaisi, vaikka sitä pakotan itseni harrastamaan. En ole halunnut enää vuosiin. Ei liity mitenkään kumppaniin, ei meidän seksiin, ei parisuhteeseen. Mua ei vaan haluta. Olisihan se kiva jos haluttaisi kun seksiä kuitenkin pitää olla mutta kun ei niin ei.
Mulla ollu tollasta kaikkie poikkisten kaa. Nykyään ne löytää netistä kivempaa tekemistä kuin pumppaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voitteko muuten naiset käsittää, että naisen ollessa se haluton, on miehelläki samanlaisia tuntemuksia? Ette tietenkään- vaan mies ajattelee vain elintään!
No näinhän se on. Mies valittaa seksin puutetta parisuhteessa= Ällöttävä seksinvonkaaja.
Nainen valittaa seksinpuutetta parisuhteessa= Nettipornoaddikti-miehen seksinpihtauksen viaton uhri.
Tuollaisiako viestejä luet tästä ketjusta? Miksi minä en niitä näe? Vai olisiko niin, että ihan asioikseksi tulit tähänKIN ketjuun oksentamaan naisvihaasi?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta. Minäkin tein kaikkeni, pidin itseni kunnossa ym. Terapiaakin ehdotin. Siippa kertoi kyllä rakastavansa jne. ja vetosi stressiin. Erosin kun en kestänyt enää eikä seksiä ollut kertaakaan 2 vuoteen. En pettänyt vaikka mahdollusuuksia oli paljon. Eroprosessissa paljastui että mies oli pettynyt luonteeseeni, olisi toivonut ns. perinteistä naista. Kai oli kuvitellut että lapsemme synnyttyä olisin ottanut tällaisen kodin hengetär-roolin. Typerää sinänsä sillä hän olisi voinut päätellä lapsuudenkodistani ja meidän alkuajoista jo (sekä olin kertonut asian selvästi!!) että olen tasa-arvoisesta perheestä ja haluan tasa-arvoisen suhteen (=en halua ns. perinteistä työnjakoa joka on naiselle epäreilu ja työläämpi). Seksi loppui kun tulin raskaaksi.
En tiedä mitkä juurisyyt miehelläsi on käytökseensä ap, mutta tiedän että torjutuksi tuleminen satuttaa. Pariterapia olisi yksi vaihtoehto. Ero lienee edessä sillä ei yksinäistä elämää voi elää pitkään parisuhteessa rikkomatta itseään.
Naisen tulisi miesten mielestä tienata ja hoitaa kotia. Äänestäkää jaloillanne
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään ihmekeinoja tuohon. Itseään on myöskään turha asiasta syyttää, vaikka tiedän kyllä kokemuksesta, että näin siinä juuri ensimmäiseksi tulee tehtyä. Jos teillä ei ole lapsia, niin lähde. Itse pysyn tässä vain sen vuoksi, kun en halua tämän vuoksi viedä lapsilta kotia ja perhettä, jossa on kaksi vanhempaa.
Täällä toinen samassa veneessä, lapsia kaksi enkä haluaisi erota "vain" seksin takia..
Vierailija kirjoitti:
voitteko muuten naiset käsittää, että naisen ollessa se haluton, on miehelläki samanlaisia tuntemuksia? Ette tietenkään- vaan mies ajattelee vain elintään!
Naisena voin kertoa olleeni haluton parisuhteessa. Olin katkera miehelle, enkä enää arvostanut häntä. Pikkulapsiaika kaatui mun niskaan, mies eli elämäänsä normaalisti (töissä, harrastuksissa, hyvä taloudellinen tilanne), kun mä valvoin vauvojen kanssa, olin kotona vankilassa ja taloudellinen tilanne romahti perhevapaiden vuoksi.
Erosin ja uuden miehen kanssa olin erittäin himokas. Hyvä, että sain yhtään pidettyä näppejä erossa uudesta miehestä.
Tältä pohjalta etsisin kyllä syytä teidän välisestä suhteesta, odotuksista jne. Tuskin on kyse niin yksinkertaisesta asiasta kuin ap:n ulkonäkö.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen haluton. Syynä parisuhteen ongelmat ja puolison itsekäs käytös. En tiedä voisiko hän tehdä haluttomuudelleni mitään. Ehkä voisi kokeilla sitä, että panostaa ongelmien poistamiseen ja muuttaa käytöstään. Mutta en osaa sanoa palaisiko haluni silti.
Miksi olette yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies itse ei koe haluttomuuttaan ongelmana, ei hän tule sille mitään tekemään.
Eihän se sille haluttomammalle olekaan mikään ongelma, hänhän saa aina kun haluaa. Sille halukkaammalle se on ongelma kun elää puutteessa.
Se haluton ei välttämättä halua koskaan ja harrastaa seksiä vain koska kokee sen pakoksi, vaikka harvoin.
Jotkut haluttomat haluaisivat haluta. Silloin sille ehkä voi tehdä jotain.
Ehkä kumppani ei ole sellainen, jota haluaisi. Jokin yksi asia voi riittää. Jos jokin asia ärsyttää, pelottaa tai raivostuttaa kumppanissa. Jos sille asialle ei tehdä mitään, voi ärsytys nousta liikaa.
Esim. väkivaltaa on vaikea unohtaa. Se on ikäänkuin aina siellä pinnan alla. Jokin menee rikki. Sitä on vaikea korjata.
Sitten vain kokee, että toinen ei ole enää vaivan arvoinen. Haluttomuus on passiivinen keino puolustautua, kun ei ole enää hyvä olo toisen kanssa. Se on hiljaista lipumista pois suhteesta.
Vaikea sanoa, mikä teillä on ap tullut eteen. Ehkä voit miettiä myös omaa käytöstäsi. Jos olet tehnyt tai sanonut miehelle jotain, joka on siellä pinnan alla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voitteko muuten naiset käsittää, että naisen ollessa se haluton, on miehelläki samanlaisia tuntemuksia? Ette tietenkään- vaan mies ajattelee vain elintään!
No näinhän se on. Mies valittaa seksin puutetta parisuhteessa= Ällöttävä seksinvonkaaja.
Nainen valittaa seksinpuutetta parisuhteessa= Nettipornoaddikti-miehen seksinpihtauksen viaton uhri.
Tähän ja muihin hyviin kommentteihin vähän aihetta liipaten: en ajattele olevani viaton uhri, en ajattele myöskään seksin olevan perusoikeus parisuhteessa. Ajattelen seksin kuitenkin kuuluvan hyvään parisuhteeseen yhtenä osana, erottaahan seksuaalinen kipinä tämän suhteen kämppistelystä.
Luonnollistahan se on, että pitkässä suhteessa on huonompia kausia, jolloin jompaa kumpaa ei niin huvita seksipuuhat. Ajattelen kuitenkin, että näiden kausien pitäisi olla jossain järkevässä suhteessa hyvien tai kohtuullisten kausien määrään - ja että huonoinakin aikoina asioista pitäisi voida keskustella eikä mököttää. Jos koko suhteesta tulee seksitön, onko suhde enää hyvä? Ehkä se kumppanilleni on, mutta omalta osaltani en ole enää varma.
Mitä vonkaamiseen tulee: olen omasta aloitteestani aiemmin ilmoittanut miehelle mm. että en halua häntä painostaa, ja olen siksi pitänyt jopa kuukausien taukoja, joiden aikana en ole tehnyt aloitetta tai edes vihjannut seksiin liittyen mitään. Lopputuloksena on, että mies ei sitten itse tee aloitteita, eikä meillä seksiä ole. Hän ei myöskään ole kokenut tämän "vonkaamisen" puuttumisen helpottavan hänen pahaa oloaan.
Kuten yritin aloituksessa ilmaista, en näe olevani viaton, vaan enemmänkin syyllistän itseäni tästäkin. Vaikea on kuitenkaan yksipuolisesti ongelmaa korjata, kun toinen ei osaa kertoa, mitä voisin tehdä toisin.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voitteko muuten naiset käsittää, että naisen ollessa se haluton, on miehelläki samanlaisia tuntemuksia? Ette tietenkään- vaan mies ajattelee vain elintään!
No näinhän se on. Mies valittaa seksin puutetta parisuhteessa= Ällöttävä seksinvonkaaja.
Nainen valittaa seksinpuutetta parisuhteessa= Nettipornoaddikti-miehen seksinpihtauksen viaton uhri.
Tuollaisiako viestejä luet tästä ketjusta? Miksi minä en niitä näe? Vai olisiko niin, että ihan asioikseksi tulit tähänKIN ketjuun oksentamaan naisvihaasi?
Viesti nro 13 esimerkiksi. Sama vakiojollotus jokaisessa keskusteluketjussa, jos seksiä ei tule sillä sekunnilla kun nainen haluaa niin mies on silloin pornokoukussa.
Kyllä sinäkin näitten keskusteluketjujen asetelman näet, kun vain otat laput pois silmiltäsi.
Stressiä on turha syyttää, koska jokainen tietää, että paras keino lievittää ja purkaa stressiä ja ahdistusta on nimenomaan seksi ja läheisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voitteko muuten naiset käsittää, että naisen ollessa se haluton, on miehelläki samanlaisia tuntemuksia? Ette tietenkään- vaan mies ajattelee vain elintään!
Naisena voin kertoa olleeni haluton parisuhteessa. Olin katkera miehelle, enkä enää arvostanut häntä. Pikkulapsiaika kaatui mun niskaan, mies eli elämäänsä normaalisti (töissä, harrastuksissa, hyvä taloudellinen tilanne), kun mä valvoin vauvojen kanssa, olin kotona vankilassa ja taloudellinen tilanne romahti perhevapaiden vuoksi.
Erosin ja uuden miehen kanssa olin erittäin himokas. Hyvä, että sain yhtään pidettyä näppejä erossa uudesta miehestä.
Tältä pohjalta etsisin kyllä syytä teidän välisestä suhteesta, odotuksista jne. Tuskin on kyse niin yksinkertaisesta asiasta kuin ap:n ulkonäkö.
Kiitos hyvästä kommentista. Näistä asioista olen yrittänyt myös itse etsiä syitä. Koska mies kokee olonsa stressaantuneeksi, olen ottanut täyden vetovastuun mm. kodinhoidosta. Rahapuolesta hoidan puolet, ja yritän pysyä kärryillä siitä, onko miehellä esim. rahahuolia, joista en tietäisi mutta joissa voisin auttaa.
Olen yrittänyt keskustella siitä, minkälaisia odotuksia miehellä minulle on, ja miltä osalta olen voinut hänen huonoa oloaan pahentaa. Hän ei kuitenkaan ole osannut sanoa, mitä voisin toiminnassani muuttaa tai minkä hän toivoisi suhteemme dynamiikassa muuttuvan.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että moni mies ja nainen varmasti murtuu suhteessa epäreiluna tai raskaana pitämäänsä asetelman alle. Samaan aikaan olen sitä mieltä, että siitä täytyy voida kumppanille sanoa, etenkin jos kumppani erikseen asiasta kysyy.
AP
Jos yhtään lohduttaa (no ei tietenkään) niin ei siitä haluttomastakaan ole kivaa harrastaa seksiä kun sitä ei yhtään kiinnostaisi harrastaa. Itsekin mietin suhteen lopettamista kun en vaan enää jaksaisi harrastaa edes sitä vähää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voitteko muuten naiset käsittää, että naisen ollessa se haluton, on miehelläki samanlaisia tuntemuksia? Ette tietenkään- vaan mies ajattelee vain elintään!
No näinhän se on. Mies valittaa seksin puutetta parisuhteessa= Ällöttävä seksinvonkaaja.
Nainen valittaa seksinpuutetta parisuhteessa= Nettipornoaddikti-miehen seksinpihtauksen viaton uhri.
Tuollaisiako viestejä luet tästä ketjusta? Miksi minä en niitä näe? Vai olisiko niin, että ihan asioikseksi tulit tähänKIN ketjuun oksentamaan naisvihaasi?
Viesti nro 13 esimerkiksi. Sama vakiojollotus jokaisessa keskusteluketjussa, jos seksiä ei tule sillä sekunnilla kun nainen haluaa niin mies on silloin pornokoukussa.
Kyllä sinäkin näitten keskusteluketjujen asetelman näet, kun vain otat laput pois silmiltäsi.
Yhden viestin löysit, ja sillä perustelet yleistyksesi?
Avausviestistä:
Koko ajan on sellainen olo, että teen jotain huonosti, kun toista ei lainkaan kiinnosta läheisyys. Urheilusta ja itseni laittamisesta on tullut lähes pakkomielle, ja silti tunnen oloni rumaksi. Kun meillä on seksiä, olen se aktiivisempi osapuoli ja keskityn 100 % miehen tyydyttämiseen. Jossain takaraivossa on ajatus, että jos vain olisin puolisona parempi, mies ei olisi niin haluton. Ja tietysti huoli on suuri myös kumppanin terveydestä, koska jos syynä oikeasti on stressi ja paha olo, ajattelen ettei se voi hyväksi olla hänellekään.
Tuostako sait luetuksi, että ap syyttää miestään? Miten onnistuit siinä, kerro!
Vierailija kirjoitti:
Jos yhtään lohduttaa (no ei tietenkään) niin ei siitä haluttomastakaan ole kivaa harrastaa seksiä kun sitä ei yhtään kiinnostaisi harrastaa. Itsekin mietin suhteen lopettamista kun en vaan enää jaksaisi harrastaa edes sitä vähää.
Ei varmasti olekaan kiva. Sekin tässä mietityttää: pitäisikö erota siksikin, että mieheltä putoisi paineet seksin harrastamiseen? Tuntuu, ettemme kumpikaan voi hyvin.
AP
Minä olen haluton. Syynä parisuhteen ongelmat ja puolison itsekäs käytös. En tiedä voisiko hän tehdä haluttomuudelleni mitään. Ehkä voisi kokeilla sitä, että panostaa ongelmien poistamiseen ja muuttaa käytöstään. Mutta en osaa sanoa palaisiko haluni silti.